Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 20.3.2025

Kuvaus

Petteri Orpon hallitus tiedotti 16.4.2024, että se aikoo rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sekä koulumatkatuen sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelijat, vanhemmat ja lukuisat muut tahot toivat tämän jälkeen esille, miten vahingollisia seurauksia maksuttoman toisen asteen perumisella voisi olla. Lukiolaisten Liitto järjesti valtakunnallisen lukiolaisten ulosmarssin oppitunneilta torstaina 25.4.2024. Ulosmarssiin osallistui yli 40 000 lukiolaista – myös Mikkelin lukiosta. Laaja mielenilmaus oli vastalause hallituksen esitykselle romuttaa maksuton toinen aste.

Hallitus on perunut syksyllä 2024 koulutusleikkauksen, jossa toisen asteen opiskelijoiden opiskelun maksuttomuus rajoitettaisiin 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutuksen säästöt päätettiin kohdistaa hankerahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoitukseen.

Voimassaolevan oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi oppivelvollisuuden tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Maksuton toisen asteen koulutus mahdollistaa sen, että kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen riippumatta heidän perheensä taloudellisesta tilanteesta. Toisen asteen opinnot maksavat opiskelijalle jopa 2500–3000 euroa lukukaudessa oppimateriaalien, välineiden ja muiden kustannusten vuoksi. Kustannusten määrä riippuu opiskelijan valitsemasta koulutusalasta ja opinnoissa tarvittavasta oppimateriaalista ja muista välineistä. Jos nämä kustannukset siirretään perheille, pienituloiset perheet voivat joutua valitsemaan lastensa koulutuksen ja muiden välttämättömien menojen, kuten asumisen ja ruoan, välillä.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, maksuttomuuden rajaamisella 18 ikävuoteen saavutettava säästö on kaupungille minimaalinen. Kesken opintojen tapahtuva oppimateriaalin, tietokoneiden ja esimerkiksi sähköisten lisenssien pois kerääminen opiskelijoilta on haasteellista toteuttaa käytännössä ja lisää oppilaitoksen henkilöstön työmäärää.

Maksuttomien kokeiden rajaaminen ohjaisi yhä useamman kirjoittamaan ylioppilastutkinnon kokeita entistä aikaisemmin, esimerkiksi toisen vuoden keväällä. Nuori saattaisi siis ryhtyä tekemään ylioppilastutkinnon kokeita, vaikka hän ei olisi siihen vielä henkisesti valmis. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.

Ilman maksutonta koulutusta riski koulutuksen keskeyttämiseen kasvaisi merkittävästi. Kesken opintojen päättyvä maksuttomuus todennäköisesti lisäisi opintojen keskeyttämistä erityisesti niiden nuorten joukossa, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haastavammassa asemassa. Tämä saattaisi johtaa nuorten syrjäytymiseen, pitkäaikaiseen työttömyyteen ja suurempaan riippuvuuteen sosiaaliturvasta.

Maksuton toisen asteen koulutus edesauttaa sitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä urallaan henkilökohtaisten suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Maksuton toisen asteen koulutus on keskeinen perusta yhdenvertaisuuden, osaavan työvoiman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Jos maksuttomuus olisi poistettu, sillä olisi ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan kokonaisuudessaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa tehtyyn valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.