Kaupunkikehityslautakunta, kokous 18.2.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Asemakaavan muutos / Ristiinan Uikkala

MliDno-2024-1992

Aikaisempi käsittely

Kaupunkikehityslautakunta, 10.12.2024

Valmistelija

Nea Nykänen, kaavoittaja, nea.nykanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suunnittelualue

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 2.12.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) korttelia 26, korttelin 82 osaa, sekä katu-, tori-, venesatama- ja virkistysalueita.

Suunnittelualue sijaitsee Ristiinan keskustaajamassa, Brahentien varrella.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 8,8 ha. Alueen maanomistus jakautuu kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken. Suomen valtio hallinnoi Brahentietä. Yöveden osakaskunnalla on vesipinta-alan omistajuus. Kaupunki on vuokrannut alueelta määräalaa yksityiselle toimijalle.

Alueella on voimassa 17.9.1984 lainvoiman saanut asemakaava. Alue on osoitettu asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, katuaukio- tai torialueeksi, erillispientalojen korttelialueeksi sekä puisto- ja uimaranta-alueeksi.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille keväällä 2024. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 20.5.2024. Alustavasta kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausuntoja saatiin yhteensä 10 kappaletta.

Tarkemmat lausunnot, mielipiteet ja vastineet ovat luettavissa asemakaavan selostuksen liitteenä.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava Ristiinan keskustan osalta (saanut lainvoiman vuonna 2022). Maakuntakaavassa 2010 suunnittelualue sijoittuu keskustaajaman alueelle, sekä Kirkonkylän veneväylälle.

Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavassa keskustatoimintojen alue (C) ja vähittäis- ja erikoistavarakaupan sijoittamisalue, sekä matkailupalvelujen- ja vesireittiyhteyksien kehittämisalue.

Suunnittelualueella on voimassa neljä asemakaavaa vuosilta 1981 (kaava numero 14014), 1984 (kaava numero 14022), 1986 (kaava numero 14026), 1988 (kaava numero 14030).

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää kaavallisia käyttötarkoitusmerkintöjä ja määräyksiä niin, että ne vastaavat alueen olemassa olevaa tilannetta ja tarpeita.

Lainvoimaisessa kaavassa oleva katuaukio- tai torialue on tarkoitus muuttaa osittain virkistysalueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, sekä asuinpientalojen korttelialueeksi, jotta ne vastaavat alueen nykyistä tilaa ja maanomistusta. Alueelle osoitetaan myös katu-, venesatama- ja uimaranta-alue olemassa olevan tilan mukaisesti. Lisäksi alueelle on tarkoitus osoittaa uusi leikkipaikka ja ottaa käyttöön hulevesien imeytysalue, sekä osoittaa alueelle rakennusoikeutta, jotta se voi kehittyä monipuolisemmaksi ja vetovoimaisemmaksi kokonaisuudeksi.

Rakennusoikeutta liikerakennusten korttelialueella on yhteensä 3 581 k-m2 ja tehokkuuslukuna e=0.40. Rakennusoikeutta erillispientalojen korttelialueella on yhteensä 351,63 k-m2 ja tehokkuuslukuna e=0.25. Rakennusoikeutta on lisätty venesatamaan 100 k-m2 ja torille 100 k-m2. Yhteensä koko suunnittelualueella on rakennusoikeutta 4 133,25 k-m2.

Alueen pysäköinti on esitetty ohjeellisena liikerakennusten korttelialueelle, sekä venesatama-alueelle.

Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/60 k-m2 liike- tai toimitilaa kohti.

Pyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 1 pp/100 k-m2 liike- tai toimitilaa kohti.

Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta on selostuksen liitteenä 3.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten on laadittu rantarajankäynti ja Ristiinan hulevesijärjestelmän kuvaus (2023).  Alueelle laaditaan puistosuunnitelma ja uusi hulevesisuunnitelma.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Kortteli 26

Kaava muodostuu liikerakennusten korttelialueesta 26, johon voi sijoittaa kaupan suuryksikön.

Korttelissa sijaitsee istutettavat alueen osat, sekä ajoneuvoliittymien kieltoalueet. Alueen huoltoajolle on varattu oma yhteys Brahentieltä toimivan kokonaisuuden rakentumiseksi, joka on merkitty kaavaluonnokseen ohjeellisella h-aluemerkinnällä. Ajoyhteydet Olgankujalta kaupan tontille on esitetty ohjeellisina. Rakennusoikeutta liikerakennusten korttelialueella on yhteensä 3 581 k-m2 ja tehokkuuslukuna on e=0.40. Kortteli on yksityisen omistuksessa.

Kortteli 82

Asuinpientalojen korttelialueen tontti laajenee 250 m2. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 351,63 k-m2 ja tehokkuuslukuna on e=0.25. Korttelialueen suurin kerrosluku on kaksi kerrosta. Tontti on yksityisen omistuksessa.

Venesatama

Venesatama alue muodostuu alueen nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti ja mahdollistetaan uuden venelaiturin, sekä huoltorakennusten rakentaminen alueelle.

Uimaranta-alue

Sikosaaren uimaranta säilyy alueen uimapaikkana. Uimarannan käyttöä palvelevia pieniä kioskeja,

pukusuojia tai vastaavia kevyitä rakennelmia voidaan rakentaa alueelle ilman erillistä kaavamääräystä. Rakennusten rakentamismahdollisuus osoitetaan kaavassa (tai vähäisen rakentamisen osalta MRA 46 §:n mukaisessa puistosuunnitelmassa).

Virkistysalueet

Rantapuiston kulkusilta sekä matonpesupaikka säilytetään. Uikkalanpuiston lentopallokentät on esitetty alueella ohjeellisina. Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma ja puistosuunnitelma. Leikkipuisto on tarkoitus siirtää sille luontaisempaan paikkaan, joka on esitetty ohjeellisena Rantapuiston alueella ja osoittaa sen tilalle hulevesiallas, joka on merkittynä Rantapuiston itäosaan asemakaavan muutosehdotukseen ohjeellisena.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää, että se hyväksyy alustavasti 60. kaupunginosan (Ristiina) korttelin 26, korttelin 82 osan, katu-, venesatama-, uimaranta-, tori- ja virkistysalueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Ristiinan Uikkala), asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, infra-aluepalvelut, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueidenkäyttö ja kaavoitus), Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikennevastuualue), Etelä-Savon maakuntaliitto, alueellinen vastuumuseo / Riihisaari – Savonlinnan museo, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin vesilaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Teleoperaattorit, Hönkä Ry, Ristiinan aluejohtokunta, Mikkelin yrittäjät ry ja Etelä-Savon Yrittäjät.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Nea Nykänen, kaavoittaja, nea.nykanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 21.1.2025 päivätyn asemakaavan muutoksen kaupunkikehityslautakunnan päätettäväksi.  

Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 18.12.2024-20.1.2025. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 6 lausuntoa. Määräajan jälkeen lausuntoja tuli 3 kappaletta.

ELY-keskus totesi, että suuryksikkömerkintä ei ole tarpeen uuden alueidenkäyttölain raja-arvon myötä.

Palautteen pohjalta ja kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan korttelin 26 merkintä muutetaan uuden alueidenkäyttölain ja ympäristöministeriön kaavamääräysten asetuksen mukaisesti KM-merkinnästä (myymälärakennusten alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön) KLM-merkinnäksi (myymälärakennusten alue).

Riihisaari – Savonlinnan museolla, eikä Etelä-Savon maakuntaliitolla ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus totesi, että OAS:ssa ja kaavaluonnoksessa antamat kommentit on huomioitu riittävällä tavalla kaavaehdotuksessa.

Järvi-Suomen Energia Oy ja Telia Company ilmoitti, että heillä on infraa asemakaava-alueella.

Ristiinan aluejohtokunta ei halua venesatama-alueelle enempää kiinteitä rakennuksia, sillä ne nähdään tapahtumien järjestämistä vaikeuttavana tekijänä. Huoltorakennukset voivat kuitenkin parhaimmassa tapauksessa palvella myös tapahtumien järjestämisessä.

Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut ovat mietteissään korttelin 26 parkkialueen puuston poistumisesta. Ympäristöpalvelut ehdottavat lentopallokentän siirtämistä lähemmäs rantaa sekä KLM-korttelin muokkaamista niin, että osa parkkialueen metsiköstä säilytettäisiin puistoalueena. Kaavaehdotuksen KLM-korttelin ja siihen liittyvän parkkialueen sijoittelu tukee alueen toiminnallisuutta ja kaupunkirakenteen eheyttämistä.

Yksityishenkilöiden muistutuksessa oltiin huolissaan Saimaan puoleisista julkisivuista, rantamaisemasta sekä metsän kaadosta ja vaadittiin kaavaehdotuksen hylkäämistä. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksen suhteen. Kaavaehdotus on valmisteltu huomioiden tarvittavat selvitykset sekä alueen kehittämistarpeet.

Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä. Kaavamuutosta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville (MRA 32 §).

Palautteen pohjalta kaavakarttaa, -määräyksiä ja kaavaselostusta on päivitetty ja täydennetty. Palaute ja vastineet niihin on luettavissa asemakaavan selostuksen liitteestä 5.

Asemakaavamuutos hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa (Mikkelin kaupungin hallintosääntö, 6 luku, 34 § kohta 1.: Kaupunkikehityslautakunta päättää sellaisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan merkittäviä).

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää, että se hyväksyy 60. kaupunginosan (Ristiina) korttelia 26, korttelin 82 osaa, torialuetta, venesatamaa, uimaranta-aluetta, virkistysalueita ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Ristiinan Uikkala).

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, muistutuksen jättänyt, Ristiinan aluejohtokunta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut

Liitteet

Liite Kkltk 18.2.2025 Asemakaavan muutos Ristiinan Uikkala.pdf (pdf, 45483 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Sen lisäksi, mitä kuntalain (410/2015) 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.