Kaupunginvaltuusto, kokous 28.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 94 Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman hyväksyminen

MliDno-2022-574

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on päivittänyt Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman osana Euroopan Unionin CBC -ohjelman rahoittamaa RAINMAN -projektia (Towards higher adaptive capacity in urban water management) vuosina 2019-2021. RAINMAN -hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin ratkaisuja pinta- ja pohjavesien hyvän tilan turvaamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon ottaen. Hanketta koordinoi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Edellisen kerran Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty yhdessä Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien kanssa Etelä-Savon Ely-keskuksen koordinoimassa EAKR-rahoitteisessa Pohjavesien suojeluohjelma - Itä-Suomi - hankkeessa vuonna 2010. 

 

Hanhilammen fosfori- ja kiintoaineskuormituksen muutoksia arvioitiin hyödyntämällä vesistömalli -VEMALAA yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa. Lisäksi vesistömallilla mallinnettiin pintavesivälitteisiä kemikaalionnettomuuksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia Hanhilammen vedenlaadulle. Tämän perusteella suojelusuunnitelmassa annettiin suosituksia muun muassa Jyväskyläntien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. RAINMAN -hankkeessa tutkittiin myös Likolammen ja Hanhilammen pohjasedimenttien laatua, ja arvioitiin sedimenttien haitta-aineiden kulkeutumisriskiä pohjaveteen, sekä selvitettiin rantaimeytyvän pintaveden osuutta vedenottamolle päätyvästä pohjavedestä isotooppimenetelmää käyttämällä.

RAINMAN -hankkeessa päivitettiin Hanhikankaan pohjavesialueelle luotu virtausmalli ja DRASTIC -haavoittuvuusanalyysi sekä luotiin Hanhilammen valuma-alueelle kokonaan uuden tyyppinen haavoittuvuusanalyysi. Kaikki hankkeessa laaditut raportit ja tutkimukset löytyvät alla olevasta linkistä:

http://projects.gtk.fi/rainman/results/

Hankkeen lopputuloksena päivitettiin Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Suojelusuunnitelman päivittämisessä on huomioitu RAINMAN -hankkeessa tuotettu uusi tieto sekä arvioitu RAINMAN -hankkeessa tehdyn mallinnustyön pohjalta ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjavesialueen laadulliseen ja määrälliseen tilaan. Suojelusuunnitelmaan on koottu kattavasti perustietoa Hanhikankaan pohjavesialueesta ja pohjavesialueen lähialueesta. Pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavat riskitekijät ja toiminnat on kartoitettu ja niiden merkitystä on arvioitu systemaattisella riskianalyysillä. Riskitekijöiden tarkastelu on ulotettu myös varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolelle siltä osin, kun haitallisten vaikutusten kohdistuminen pohjavesialueelle esim. pintaveden välityksellä on tunnistettu.

Luonnos Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelmasta on ollut nähtävillä Mikkelin kaupungin www-sivuilla 23.1.2022-28.2.2022 välisen ajan ja luonnoksen nähtäville asettamisesta on kuulutettu 23.1.2022 Länsi-Savo -lehdessä. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 f §:n mukaisesti. Lausunnot / kommentit pyydettiin erikseen seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon Ely-keskus, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Mikkelin kaupunki sekä sidosryhmät (Mikkelin vesilaitos, Etelä-Savon Energia Oy, ESE Verkko Oy , Etelä-Savon pelastuslaitos, Väylävirasto, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus). Lausunnot saatiin kevään 2022 aikana ja kooste lausunnoista ja lausuntojen johdosta tehdyistä muutoksista Hanhikankaan suojelusuunnitelmaan on tämän pykälän liitteenä.

Nyt hyväksyttävänä oleva Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma toimii kattavana tietopakettina Hanhikankaan pohjavesialueen nykytilanteesta ja antaa suuntaviivat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiselle vedenhankinnan näkökulmasta. Suojelusuunnitelmassa on tarkasteltu kattavasti pohjaveden laatua ja / tai määrää uhkaavia riskitekijöitä sekä pohjavesialueella että pohjavesialueen ulkopuolella siltä osin, kun haitalliset vaikutukset voivat ulottua pohjavesialueelle esim. pintaveden välityksellä. Suojelusuunnitelma toimii työkaluna Hanhikankaan pohjavesialueen suojelun valvonnassa ja seurannassa. Suojelusuunnitelmassa esille nostetuista riskitekijöistä ja toimista riskien minimoimiseksi laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma, joka toimii työkaluna pohjavesien suojelun toimenpiteiden toteutumisen seurannalle. Mikkelissä pohjavesien suojelusuunnitelmissa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumista valvoo ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä.

Projektipäällikkö Juha Rautio selosti kokouksessa Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta hyväksyy omalta osaltaan Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman liitteineen ja lähettää suojelusuunnitelman liitteineen hyväksyttäväksi Mikkelin kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyy Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman liitteineen ja lähettää sen edelleen Mikkelin kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että ympäristötarkastaja Juha Rautio selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman liitteineen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään,​ että ympäristötarkastaja Juha Rautio selosti asiaa kaupunginvaltuustolle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Ely-keskus, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Väylävirasto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.