Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokunta, kokous 7.6.2023

Kuvaus

Nettilukio on Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian ylläpitämä kokonaan verkossa toimiva aikuislukio, joka on tarjonnut koulutusverkkoa täydentäviä palveluita jo vuodesta 1997. Nettilukion juuret ovat Otavan Opiston kansanopistolukiossa, jonka puitteissa toiminta käynnistyi, nykyisin Nettilukio on oma erillinen liikelaitoksen alla toimiva oppilaitos.

Nettilukiossa noudatetaan aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa, mutta opetuksen toteutus eroaa monella tavalla perinteisestä aikuislukiotoiminnasta. Nettilukiossa koko aikuislukion kurssitarjonta on saatavilla aikaan ja paikkaan sitomattomina, etäopintoina suoritettavina verkkokursseina ympäri vuoden. Myös opettajan rooli Nettilukiossa eroaa perinteisestä luokkahuoneopetuksesta: opettajat eivät pääsääntöisesti opeta aikaan sidottuja kursseja, joilla opiskelee samanaikaisesti ryhmä opiskelijoita, vaan opettajan työ Nettilukiossa on pääsääntöisesti yksilön oppimisprosessin ohjaamista ja arvioimista.

Toiminnan alkuvaiheissa Nettilukion opettajina toimivat Otavan Opiston kansanopisto-opettajat, joilla oli lukio-opettajan pätevyys opettamissaan aineissa. Heidän palvelussuhteensa ehdot määräytyivät kansanopistolukioissa käytössä olevan Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) osio F, liite 13:n mukaisesti. Toiminnan laajetessa opettajiksi on palkattu myös sivutoimisia tuntiopettajia, joiden valinnassa myös on noudatettu lukio-opettajan pätevyysehtoja ja joiden suoritusperusteinen palkkiosopimus pohjautuu OVTES:n osio F liite 13:n ehtoihin. Vuosien saatossa joidenkin sivutoimisten tuntiopettajien työmäärät ovat kasvaneet sellaisiksi, ettei työn voi kaikkien osalta katsoa enää olevan sivutoimista, mistä syystä heille on tarjottava virkasuhteista opettajan tehtävää. Tällä hetkellä Nettilukiossa on 29 sivutoimista tuntiopettajaa, joista päätoimisen kaltaisesti työskentelee kuusi.

Samaan aikaan kun Nettilukion toiminta on kasvanut, on Nettilukion toiminta eriytynyt kansanopistosta. Tästä syystä kyseistä OVTES osio F, liite 13:a ei ole ollut mahdollista soveltaa Nettilukion tarvitsemiin virkoihin. Myöskään OVTES:n osio B, liite 3 (aikuislukio) ei ole soveltunut Nettilukion toimintaan.  Näistä syistä kyseisiä sivutoimisia tuntiopettajia ei ole voitu vakinaistaa Nettilukion virkoihin.

Koska voimassa oleva kunnallinen opetusalan virkaehtosopimus ei tunnista edellä kuvatun toiminnan mukaisia palvelussuhteen ehtoja, Nettilukio teki aloitteen OAJ:n suuntaan paikallissopimusneuvotteluiden käynnistämisestä keväällä 2019. Kahden vuoden ajan Mikkelin kaupunki ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat neuvotelleet omaa paikallista, Nettilukion toimintaan soveltuvaa opetusalan virkaehtosopimusta. Tämän paikallissopimuksen tavoitteena on sopia Nettilukion joustavan toiminnan mahdollistavasta, etäopetuksen toteuttamiseen soveltuvasta vuosityöaikamallista. Nettilukion ja OAJ:n välinen paikallinen sopimus on nyt hyväksytty sekä KT kuntatyönantajien että OAJ:n toimesta ja tavoitteena on saada Nettilukion paikallinen virkaehtosopimus voimaan 1.8.2023.

Uusi paikallinen virka- ja työehtosopimus tulee kattamaan kaiken Nettilukiossa toteutettavan opetus- ja ohjaustoiminnan. Opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen muuttumisen lisäksi paikallisen virkaehtosopimuksen käyttöönotto vaikuttaa Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä työsuhteessa olevien Nettilukion verkko-ohjaajien tehtävänkuvaan, millä voi olla vaikutusta jatkossa tarvittavan henkilöstön määrään. Samassa yhteydessä yhtenäistetään Nettilukion KVTES-suhteisen henkilöstön nimikkeitä (verkko-ohjaaja, verkkopedagogi, koulutussuunnittelija) ja nimikkeeseen liittyvää palkkausta.

Koska uuden sopimuksen käyttöönotto vaikuttaa edellä mainitulla tavalla merkittävästi Nettilukion henkilöstön palvelussuhteisiin, on syytä käynnistää henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n 1-4 kohtien mukaiset neuvottelut. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa(449/2007) säädetyn lain (yt-laki) 4 §:n 1 momentin mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat muun muassa (1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; (2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeenluovutusta;... sekä (4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Yt-lain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tai 4 a §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla oleva toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista.

Yt-lain 6 §:n 1 momentin mukaan ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan.

Yt-lain 7 §:n mukaan, jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:

1) aiottujen toimenpiteiden perusteista;

2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten märästä,

3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen

tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä

4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.

Yt-lain 8 §:n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoiminta neuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.

Yt-lain 13 §:n 3 momentin mukaan, jos työnantajan harkitsema irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty 14 päivää niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita.  Neuvotteluihin varattu aika tarkoittaa kalenteripäiviä ja aika lasketaan ensimmäisestä neuvottelupäivästä tämä mukaan lukien. Neuvotteluajasta ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä voidaan sopia myös toisin neuvotteluun osallistuneiden kesken.

Yhteistoiminnan osapuolina ja neuvotteluissa työnantajaa edustaa lukiokoulutuksen rehtori Miia Sivén, henkilöstöjohtaja Petri Mattila ja HR-päällikkö Sari Häkkinen ja työntekijöitä edustaa pääsopijajärjestön Jukon pääluottamusmies Mika Pirhonen ja JAU:n pääluottamusmiehet Sirpa Hakkarainen ja Marianne Tavast-Pasonen.