Kaupunginvaltuusto, kokous 20.3.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 44 Virastotalon asiointipisteen siirtyminen pääkirjastolle, esitys määrärahamuutoksista

MliDno-2021-604

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Linda Asikainen, palvelujohtaja, linda.asikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 14.11.2022 kokouksessaan talousarvion yhteydessä (§ 145) kaupunkikonsernin tilankäytön tiivistämisestä. Virastotalon asiointipisteen siirtyminen pääkirjaston tiloihin hyväksyttiin tässä yhteydessä. Asiointipalvelupisteen muutos on yksi Palvelut- ja tulevaisuus -säästöohjelman toimenpiteistä.

Tilasuunnitelma on toteutettu työryhmätyöskentelynä ja se on hyväksytty yhteisesti. Työryhmään on kuulunut seutukirjaston ja asiointipisteen edustajia. Suunnitelmassa kaupungin asiointipiste sijoittuu pääkirjaston ensimmäiseen kerrokseen. Tilantarve on noin 100 m2. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva lehtien lukusali pienenisi noin 40 % nykyisestä pinta-alasta. Muutos kokonaistilankäytön näkökulmasta ei ole merkittävä, sillä kirjastotalon kokonaispinta-ala on noin 4590 m2
Pääkirjastossa tehtävän muutostyön hinta-arvio on noin 135 000 €. Tämän toteuttamiseen on tarkoitus käyttää investointiohjelmassa määritelty julkisten rakennusten remontteihin osoitettu 100 000 €:n määräraha. Ylittävä osuus 35 000 € esitetään siirrettäväksi tälle hankkeelle sotekiinteistöjen remontteihin varatusta määrärahasta.

Tilamuutosten toteutumisen edellytyksenä ovat remontteja koskevat määrärahamuutokset. Vuoden 2023 investointimenojen kokonaismäärä ei siis tule kasvamaan. Muutosten kautta saatava käyttötalouden säästötavoite on yhteensä noin 200 000 €. Säästö jakautuu tasan vuosille 2023 ja 2024. Määrärahamuutos käsitellään kaupunkikehityslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää myöntää määrärahamuutoksen, voidaan asiointipalvelupiste siirtää pääkirjastolle aikataulullisesti kesän 2023 aikana.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asiointipisteen siirtämiseksi, ja tämän myötä esityksen mukaisesti tavoiteltujen käyttötalouden säästöjen saavuttamiseksi kyseiselle investointiprojektille, siirretään määrärahat 100 000 € projektilta 15000 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/julkiset rakennukset sekä 35 000 € projektilta 14001 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/sote-kiinteistöt.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että asia palautetaaan uudelleen valmisteltavaksi. Anni Panula-Ontto-Suuronen kannatti Marita Hokkasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä (Pertti Karhunen, Saara Isoaho, Jaana Vartiainen, Jukka Härkönen, Hannu Tullinen, Jouko Kervinen, Jaakko Väänänen, Katriina Noponen, Kerttu Hakala, Perttu Noponen) ja 3 ei ääntä (Marita Hokkanen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Katariina Asikainen).
Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että vanhusneuvoston edustaja Aija Himanen ja Pertti Karhunen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Linda Asikainen, palvelujohtaja, linda.asikainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asiointipisteen siirtämiseksi, ja tämän myötä esityksen mukaisesti tavoiteltujen käyttötalouden säästöjen saavuttamiseksi kyseiselle investointiprojektille, siirretään määrärahat 100 000 € projektilta 15000 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/julkiset rakennukset sekä 35 000 € projektilta 14001 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/sote-kiinteistöt.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että asiointipisteen siirtämiseksi, ja tämän myötä esityksen mukaisesti tavoiteltujen käyttötalouden säästöjen saavuttamiseksi kyseiselle investointiprojektille, siirretään määrärahat 100 000 € projektilta 15000 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/julkiset rakennukset sekä 35 000 € projektilta 14001 Kiinteistöjen muut muutos- ja korjaustyöt/sote-kiinteistöt.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettu Raine Lehkosen kannattamana, että virastotalon asiointipistettä ei siirretä pääkirjaston lehtienlukusaliin. Näin ollen määrärahojen siirtämisiä ei tarvitse tehdä. Perustelen esitystäni sillä, että se, mikä ei ole rikki, ei tarvitse muutosta. Virastotalon asiointipiste on nykyisin helposti saavutettavassa, esteettömässä paikassa ja palvelee myös liikuntarajoitteisia henkilöitä. Kirjaston lehtienlukusali on tärkeä paikka kirjastossa asioiville. Tilan pienentäminen heikentää kirjaston käyttäjien palvelua. Kirjastolle ei ole niin hyvä esteetön kulku kuin virastotalolle. En hyväksy rahan tuhlaamista. Tämä on sellainen esitys. Kirjaston ja asiointipisteen henkilöstön kanssa käytiin Patu-ohjelman myötä yt-neuvottelut, joissa jo viime kesänä päätettiin, ettei niitä henkilöstösäästöjä tehdä, joiden perusteella tätä siirtoa alun perin on suunniteltu. Nyt tästä ei ole tulossa kuin remontointikustannuksia eli kirjastoon menee 135 000 euroa ja virastotalon muutoksiin omat euronsa. Mikseillä on hyvät tilat TUMA-rakennuksessa kaupungin yhtiön naistigin omistamissa tiloissa ja jos Miksei halutaan virastotalolle, on siellä muutakin vapaata tilaa kuin juuri asiointipisteen nurkkaus. Koko Vilhonkadun pääty on vapautumassa sosiaalipalveluilta ja Miksei mahtuisi sinne hyvin. Tällöin säästyisi remonttikustannuksia ja ihmisten palvelut säilyisivät entisellään. On myös hyvin epävarmaa, saako Naistinki vuokrattua Tuma-rakennuksesta tiloja ulkopuoliselle, eli sen myötä on riski tulojen menetyksille konsernitasolla.

Lisäksi valtuutettu Kati Häkkinen esitti valtuutettujen Marita Hokkasen ja Raine Lehkosen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kati Häkkisen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa ääntä, 5 ei ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 3.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi,​ että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten,​ että ne,​ jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Satu Taavitsaisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 jaa ääntä ja 3 ei ääntä. Liite 4.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 3-4.

Merkitään, että Raine Lehkonen ja Satu Taavitsainen jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Raine Lehkosen eriävä mielipide on samansisältöinen kuin Satu Taavitsaisen esitys.

Merkitään, että kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle.

Eriävä mielipide

  • Satu Taavitsaisen eriävä mielipide:

    Jätän eriävän mielipiteen valtuuston kokouksessa 20.3.3023 pykälään 44, jossa on kyseessä virastotalon asiointipisteen siirtyminen pääkirjastolle ja esitys määrärahamuutoksista. Mielestäni virastotalon asiointipistettä ei tule siirtää pääkirjaston lehtienlukusaliin. Näin ollen määrärahojen siirtämisiä ei tarvitse tehdä. Perustelen tätä sillä, että se, mikä ei ole rikki, ei tarvitse muutosta. Virastotalon asiointipiste on nykyisin helposti saavutettavassa, esteettömässä paikassa ja palvelee myös liikuntarajoitteisia henkilöitä. Kirjaston lehtienlukusali on tärkeä paikka kirjastossa asioiville. Tilan pienentäminen heikentää kirjaston käyttäjien palvelua. Kirjastolle ei ole niin hyvä esteetön kulku kuin virastotalolle. En hyväksy rahan tuhlaamista. Kirjaston ja asiointipisteen henkilöstön kanssa käytiin Patu-ohjelman myötä yt-neuvottelut, joissa jo viime kesänä päätettiin, ettei niitä henkilöstösäästöjä tehdä, joiden perusteella tätä siirtoa alun perin on suunniteltu. Nyt tästä ei ole tulossa kuin remontointikustannuksia eli kirjastoon menee 135 000 euroa ja virastotalon muutoksiin omat euronsa, joita ei ollut kerrottu valtuuston esityslistalla. On arvioitu, että yhteensä jopa puoli miljoonaa euroa. Mikseillä on hyvät tilat TUMA-rakennuksessa kaupungin omistaman yhtiön Naistigin omistamissa tiloissa ja jos Miksei halutaan virastotalolle, on siellä muutakin vapaata tilaa kuin juuri asiointipisteen nurkkaus. Koko Vilhonkadun pääty virastotalolta on vapautumassa sosiaalipalveluilta ja Miksei mahtuisi sinne hyvin. Tällöin säästyisi remonttikustannuksia ja ihmisten palvelut säilyisivät entisellään. On myös hyvin epävarmaa, saako Naistinki vuokrattua Tuma-rakennuksesta tiloja ulkopuoliselle, eli sen myötä on riski tulojen menetyksille konsernitasolla.

Tiedoksi

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue/kaupunkikehitysjohtaja, palvelujohtaja, talouspalvelut, Meidän IT ja talous Oy/kirjanpito

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.