Kaupunginvaltuusto, kokous 20.2.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen-, koulujen- ja julkisten yksiköiden jäte- ja tavarakierrätyksen parantaminen (lisäpykälä)

MliDno-2023-1046

Kuvaus

Valtuutettu Jarno Strengell ym. esittivät 20.2.2023 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen-, koulujen- ja julkisten yksiköiden jäte- ja tavarakierrätystä parannetaan.

Suomi on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tavoittelee kiertotalouden mallimaan asemaa. Tavoitteet tulevat EU:sta, joten ne tuskin tulevat suuresti muuttumaan, tämän johdosta monet Suomen kaupungit ovat asettaneet itselleen vähähiilisyyden tai kiertotalouden tiekartat ohjaamaan siirtymää. Koko yhteiskunnassa on käynnissä valtava muutos kohti kiertotaloutta ja hiilineutraalisuutta.

Kaikissa suomalaisissa opetussuunnitelmissa sekä tutkintojen perusteissa varhaiskasvatuksesta korkeakoulututkintoihin kestävä tulevaisuus on linjattu yhdeksi keskeiseksi, merkittäväksi ja läpileikkaavaksi tavoitteeksi. Kestävyysnäkökulmat tulisi näiden suunnitelmien mukaan ottaa huomioon kaikessa toiminnassa.

Kaikki suuret ammattialat teknologiateollisuus ja kaupanala eturintamassa ovat tehneet jo vuosia sitten kiertotalouden tiekartat, joilla asetetaan ammattialalle ja sen toimijoille suunta kohti kiertotalouden toimintamallia.

Nykyinen toiminta Mikkelin kaupungin eri yksiköissä on hyvin vaihtelevaa, osassa kiertotalous on keskeisessä osassa päivittäistä toimintaa, opetusta ja ohjeistusta, toisissa yksiköissä kiertotaloutta voisi parantaa huomattavasti.

Lisäksi osassa Mikkelin alueen toimintayksiköissä infra ei tue kiertotalouden tavoitteita, vaikka haluja olisikin. Esimerkiksi riittävän monipuoliset lajittelupisteet puuttuvat yksiköiden sisätiloissa eikä ulkona olevat kierrätyspisteet vastaa kaikilta osin sisällä olevia jäteastioita laajuuden tai värikoodien osalta.

Mikkelin kaupungissa halutaan kulut minimiin, pelkästään eri toimintayksiköiden jätteiden tarkemmalla syntypaikkalajittelulla olisi mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä. Yhden toimintayksikön kohdalla puhutaan vielä maltillisista euromääristä, mutta jos otetaan tarkasteluun koko kaupunki ja konserniyhtiöt yhtenä toimijana, niin puhutaan jo huomattavista summista.

On hyvä huomioida, että kalleinta sekajätettä syntyy edelleen paljon, vaikka suurimman osan sekajätteestä voisi kierrättää.

Myös kaupungin hankinnoilla, liittyen hankittavien tuotteiden elinkaaren pituuteen esimerkiksi huoltojen- ja korjauspalveluiden avulla, on iso merkitys kaupungille tulevien säästöjen osalta.

Olisi hyvä, jos minimissään yksiköiden käytävillä olisi värikoodilliset kierrätysastiat esimerkiksi energiajakeelle, biojätteelle, muovipakkauksille ja sekajätteelle sekä ulkona olevassa kierrätyspisteessä olisi jäteastiat samalla värikoodilla. Käytävillä olevien astioiden määrää voi lisätä yksikkökohtaisesti jätelajien syntymisen mukaan.

Kun hyvä kierrätys on arkipäivää varhaiskasvatuksessa, kouluissa, työpaikoilla ja vapaa-ajantoiminnassa, on se helpompi ottaa käyttöön myös kotitalouksissa.

Jarno Strengell

Hannu Tullinen, Soile Kuitunen, Paavo Barck,
Jarmo Lautamäki, Jussi Marttinen, Katriina Janhunen,
Eero Aho, Mali Soininen, Laura Hämäläinen,
Arto Seppälä, Jatta Juhola"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.