Valmistelija
Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi
Kuvaus
Mikkelin kaupunki yhdessä muiden toimijoiden kanssa on tehnyt Ympäristöministeriölle aloitteen, että Astuvansalmen kalliomaalauskenttä (n. 8 ha) tulisi lunastaa yksityiseltä maanomistajalta valtion hallintaan. Käytännössä alue siirtyisi Metsähallituksen omistukseen. Asia tultaneen ratkaisemaan Valtioneuvostossa kuluvan kevään aikana.
Astuvansalmen alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävin ja pohjoismaiden laajin yhtenäinen kalliomaalauskenttä. Astuvansalmen kalliomaalaukset hyväksyttiin vuonna 2019 ensimmäisenä suomalaisena kohteena osaksi laajaa, eri puolilla Eurooppaa kalliotaidetta esittelevää Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails- kulttuurireittiä (PRAT-CARP).
Eteläisen Saimaan alueelle on pitkällisen kehitystyön kautta saatu kansainvälinen UNESCO Global Geopark -status. Astuvansalmi on yksi UGG Saimaan tärkeimmistä geokohteista.
Kalliomaalaukset on löydetty vuonna 1968 ja ovat siitä lähtien olleet erittäin merkittävä matkailukohde. Itse kalliomaalaus on suojeltu muinaismuistolailla (295/63), mutta ongelma on, että muinaismuistolaki suojelee vain maalauksen – ei maalauksen ja luonnonympäristön kokonaisuutta. Kohteen merkittävyyden takia kalliomaalausalueen suojelu olisi tullut toteuttaa jo vuosikymmeniä sitten.
Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat saavutettavissa vesitse ja maitse. Vesitie on perinteinen tapa saapua paikalle ja on suunnitelmissa parantaa alueen laituria. Lisäksi kalliomaalauksien katseluun tarkoitettua kävelytasoa on syytä parantaa: katselu- ja kävelytasoa tulisi korottaa, tehdä turvallisemmaksi ja siirtää hieman kauemmaksi itse maalauskohteista. Se vähentää myös spontaanin ilkivallan uhkaa maalauksille. Nämä toimet voisivat olla joko Metsähallituksen, Mikkelin kaupungin tai eri toimijoiden yhteishankkeita.
Toinen tapa on saapua alueelle kävelypolkua pitkin. Polku lähtee Kukonjärven länsipäässä olevalta Suurlahdentien (kt 4323) levikealueelta etelään. Polku kulkee kahden tilan maiden läpi (491-561-2-16/Toijonen; 491-561-2-9/Tikan perikunta). Ensimmäinen 700 metriä kulkee Toijosen mailla. Heidän kanssaan toimijoilla on hyvä keskusteluyhteys ja ulkoilureitin kehittämistä (kulkualueen parantaminen, kyltit jne.) voidaan toteuttaa yhteistyössä.
Loppumatka, noin 1,4 kilometrin osuus, kulkee Tikan perikunnan maa-alueella. Heidän kanssaan ei ole voitu sopia asiasta, kuten lunastuslupahakemuksessa kuvataan. Polku ei kulje Tikan perikunnan hallinnoiman piha- tai asutusalueen läheisyydessä. Polulla kulkeminen tulisi olla jokamiehenoikeuden nojalla mahdollista, mutta polkua on vandalisoitu ja aiemmin mainittujen voimakkaiden metsätöiden jäljiltä voidaan nähdä, että polkua olisi pyritty peittelemään.
Alueen toimijat ovat sopineet, että Mikkelin kaupunki hakee noin kahden kilometrin matkalle ulkoilureittitoimitusta alueelliselle ELY-keskukselle vahvistettavaksi (UlkoiluL 4 §). Kaupunki tekee asiassa yhteistyötä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja MikseiMikkelin asiantuntijoiden kanssa. Vastaavista ulkoilureiteistä on esim. Saimaa UNESCO Global Geopark -alueella hyviä esimerkkejä (esim. Pisamalahden Linnavuori Sulkavalla, Ilkonsaarten ns. skiittareitti Taipalsaarella). Reitistä ei tule kokonaan esteetön ja reitin tavoitteena on pidättää reittiä kulkevat henkilöt oikealla polulla kalliomaalauksille niin, että he eivät haittaa muuta yksityisten maankäyttöä kiinteistöillä. Kiinteistöjen ..-2-16 ja ..-2-9 alueille tehtävälle ulkoilureitille laaditaan ulkoilureittisuunnitelma (UlkoiluL 2 §, 3 §) ja kaupunki sitoutuu reitin kunnossapitoon. Saimaa UNESCO Global Geopark -organisaatio (Saimaa Geopark -yhdistys) tahollaan ohjeistaa reitin ja kohteen opastuksen asianmukaisilla kylteillä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta päättää aloittaa kuvatun ulkoilureittitoimituksen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen asiantuntijoiden virkatyönä. Työssä hyödynnetään MikseiMikkelin ja kaupunginlakimiehen asiantuntijuutta.