Ristiinan aluejohtokunta, kokous 29.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 24 Ristiinan aluejohtokunnan lausunto kaupunkikehityslautakunnan talousarvioesityksestä 2023

MliDno-2022-85

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Mari Komulainen, controller, mari.komulainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Yleistä

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

  1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
  2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  4. omistajapolitiikka;
  5. henkilöstöpolitiikka;
  6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
     

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Mikkelin kaupungin vuoden 2021 tulos oli 3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisten tilikausien ali-/ylijäämiin kohdistuvien oikaisujen sekä vuoden 2021 alijäämäisen tuloksen myötä Mikkelin kaupungin taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on 33,5 miljoonaa euroa. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.

Talousarviovuonna 2023 ja suunnitelmakaudella 2024-2025 jatkuu erittäin voimakas käyttötalouden sopeuttamisen tarve, jonka edistämiseksi on edellisten vuosien aikana laadittu useita eri talouden sopeuttamisohjelmia. Kaikki talousarviovuodelle 2023 ja suunnitelmavuosille 2024–2025 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.

Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”. Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista:

  • Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
  • Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
  • Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
  • Yhteisöllisyys ja osallisuus
     

Käsiteltäessä toiminta- ja taloussuunnitelmaa tulee huomioida:

  • tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä ja palvelusuunnitelma, strategiakortti (aiemmin ohjelmakortti) suoritetaulukko ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.
  • Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman, jota lautakunnat ja johtokunnat käsittelevät osana talousarviokäsittelyä.
  • Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden ja tietohallinnonsisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
  • Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.
  • Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti.
  • Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin.
  • Kaupungilla on käytössä hankeohje (yhteisiä käytäntöjä projektien ja hankkeiden toteuttamiseen liittyen ja Investointiohjelman projektitoiminnan linjaukset.
  • Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin palvelu- ja tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta omassa budjetissaan.
  • Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan riskirekisteri.
  • Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 23.9.2022 klo 12.00 mennessä tallennettuna.

 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami (1 000 euroa): 

Tulot  49 671 euroa
Kulut 51 953 euroa
Tkate - 2 282 euroa

 

Muuttunut yhteiskunnallinen tilanne vaikutuksineen

Eurooppalaisen ja Suomalaisen yhteiskunnan ennustettavuuden oleellinen heikentyminen sekä talouteen vaikuttavien parametrien ja niiden vaikutusten hintavaihteluiden suuruus ja frekvenssi poikkeavat oleellisesti edellisten vuosien tilanteesta. Tämä heijastuu erityisesti sähkön hinnan merkittävään nousuun, korkokulujen kasvuun, työn ja materiaalien saatavuuden heikkenemiseen sekä yleiseen hintojen kehitykseen, mikä näkyy osaltaan merkittävänä inflaationa.

Sähkön hinta on vaihdellut ja kallistunut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Mikkelin kaupunki ja kaupunkikonserni on merkittävä sähkön kuluttaja. Sähköä on ostettu vuosille 2023 ja 2024 ja sitä on hintakiinnitetty erissä. Tulevaisuuden talouden vaikuttimia pohdittaessa ja raamivalmistelussa ei ollut tiedossa kuinka suuri hinnankorotus voi olla.

Lainojen korkokustannukset ovat kuluvan vuoden aikana alkaneet nousta ja muodostavat merkittävän kustannusnousun.

Raamivaiheessa lautakunnan menoista on leikattu ns. Patu-ohjelman toimenpiteinä kustannuksia mm. raamissa ei ole huomioitu lentoaseman käyttötalouskustannuksia.

Raamivaiheessa sisäisiä vuokria korotetaan 1,5 %  ja ulkoisia vuokria korotetaan 2 %. Kaupunki päättää vuokrien korotuksesta myöhemmin. Panoskustannusten merkittävästä noususta johtuen ulkoisten vuokrien korotusprosentiksi tullaan esittämään 3,5%.

Hulevesimaksuja ei ole aiemmin kohdistettu emokaupungin omistamiin kiinteistöihin, mutta kaupungin kiinteistöt siirtyvät vasta vuonna 2023 laskutuksen piiriin. 

Kaupunki on vähentänyt kiinteistöomistustaan ja sopeuttanut kouluverkkoaan merkittävästi mikä luo edelleen vuokrien tulokehitykselle negatiivisen näkymän. Väistötilojen määrä laskee merkittävästi eteläisen aluekoulun valmistuessa. 

Maksuttoman joukkoliikenteen laajennus ei sisälly annettuun talousarvioesitykseen. 

Kaupunki on ulkoistanut tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ajallisesti pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin mm. alueurakat ja kiinteistöhoidon. Pitkäkestoisilla palvelusopimuksilla haetaan yritysten sitoutumista ja kohteiden parempaa sisäistämistä, työssä tarvittavan kaluston kohtuullista kustannuspainetta sopimushintaan ja palvelualueen toiminnallisuuksien taloudellista ennustettavuutta.  

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella maataloustilojen väheneminen vähentää edelleen lomituspalveluiden kysynnän tasoa ja määräaikaisten lomittajien palkkausta. 

Mikkelin kaupunki on ollut ja on maatalousyrittäjien lomituspalveluita MELAn mandaatilla järjestävä isäntäkunta. Vastuualue on laajentunut 21 kunnan suuruiseksi alueeksi, jonka yhteydessä alueen lomituspäivämääräsumma on noin 35 000 vuorokautta. Lomituspalveluissa oleva henkilöstön määrä on vastuualueiden laajentuessa kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy palvelualueen henkilömääräluvuissa ja tulee huomioida vuosia ja kehitystä vertailtaessa. 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille: 

Tulosalue (euroa) Tulot Menot Tkate
Lautakunta, lupa-ja valvontajaosto
ja johtaminen 
409 000 1 731 500 - 1322 500
Kaupunkikehitys  36 318 700 14 207 500 22 111 200
Kaupunkiympäristö 2 650 000 28 792 500 -26 142 500
Rakennusvalvonta 1 026 500 1 313 900 -287 400
Maaseututoimi 9 929 000 10 053 -124 400
Yhteensä 50 333 200 56 098 800 -5 765 600

 

Investoinnit 

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta, liikenneverkosta sekä kaupungin taloudellisen kyvyn kehittyminen investoida.

Kaupungin talouden tilanne on edelleen jatkunut heikkona, eikä vuoden 2022 tuloksen ennusteta asiaa korjaavan. Ulkoinen laskutuserä tulee olemaan merkittävä, mikä näkyy tilinpäätöksessä. Kaupungin sidotusta veroprosentista ja laajemmin rahoitusasemasta johtuen esitetty investointitaso on vuonna 2022 hyväksyttyä taloussuunnitteluvuoden 2023 pienempi.
 

Investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin ovat erittäin merkittävät talousarviovuodelle ja taloussuunnitteluvuosille. Eteläinen aluekoulu on rakennusvaiheessa ja valmistuu vuonna 2024. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko on tulevaisuudessa päätöksenteon kohteena.  

Korjausvelan oleelliseksi vähentämiseksi investointiesitys ei ole riittävä.

Elinvoimaisuuteen mm. Strategiset kehittämisalustat osoitetaan investointeja. Merkittävin panostus osoitetaan Veturitallien alueen kehittämiseen. 

Kaupunki on perustetun Itäratayhtiön osakas. Mikkelin arvioitu kokonaisosuus on 2,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu 5-10 vuoden aikajaksolle.

Kaupunki investoi poistotasoa enemmän. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 23,5 milj. euroa. 

Taloussuunnitelmavuosille 2023-25 ja erityisesti ns. horisonttihankkeet (nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun) esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2023 osuus investoinnista): 

  • Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi ja paikkatietoalustan uudistaminen maankäytön- ja rakennusvalvonnan prosessien nopeuttamiseksi (248 t. euroa) 
  • Paikkatietoalustan uudistaminen (300 t. euroa)
  •  Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa). 
  • Tulojen hankkiminen edellyttää kaupungin elinvoimaisuuden kehittymistä sekä erityisesti kerrostalotonttien ja yritystoiminnalle varattujen tonttien myynnin onnistumista. 
  • Itäisen alueen päiväkoti - ja kouluratkaisu on kaupunkitasoisesti ratkaisematta. Investointilistalla on yksittäiset hankkeiden arvioitu kustannustasoja tiedossa olevilla parametreillä. Yksittäiset kohteet aikataulutuksineen korjataan kokonaisratkaisun jälkeen. 
  • Ristiinan päiväkoti (2,5 milj. euroa)
  • Eteläinen aluekoulu (9 milj. euroa) ja sen kalustohankinnan aloittaminen (0,7 milj. euroa). 
  • Lukiorakennuksen ilmanvaihdon saneeraus (0,4 milj. euroa)
  • Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin salien jäähdytys (250 t. euroa)
  • Jalkaväkimuseon katto ja esteettömyyttä korjataan (0,3 milj. euroa) 
  • Mikkelin Seutukirjastona toimivan rakennuksen katon korjaus (0,8 milj. euroa)
  • Kaupungin virastotalon peruskorjaus jatkuu (0,8 milj. euroa)
  • Strategisten kehittämisalustojen kyky tuottaa elinvoimaa varmistetaan. Erityisesti Satamanlahden kehittäminen (1 milj. euroa)
  • Katujen rakentamiseen, saneeraukseen ja siltojen uusimiseen (2,3 milj. euroa)
  • Hulevesiohjelman kohteisiin (mm. Veturitallit) investoidaan (0,9 milj. euroa)

     

Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2023 (1000 euroa): 

Tulot 2 455
Menot -27 918
Netto -25 463


Lautakunnalle on annettu iltakoulussa näkymä talousarviovalmisteluun 13.9.2022. Kaupunkikehitysjohtaja selostaa kokouksessa investointiohjelmaa, sen sisältäviä hankkeita ja projekteja. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2026 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 

Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2023 ja taloussuunnitelmasta 2024–2026. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.10.2022 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että yksityisteille annettavien avustusten turvaamiseksi avustuksiin tulee lisätä 240.000 euroa, jolloin avustuksiin varattava määräraha on 1.622.000 euroa. Perttu Noponen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.

Keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti, että päätökseen liitetään jatkovalmistelun pohjaksi lausuma: Osallistavan budjetoinnin määrärahaa v. 2023 tulee suunnata voimakkaasti kaupunkikeskustan ulkopuolelle esitettäviin kohteisiin tukemaan sivutaajamien tarpeita. Katriina Noponen kannatti Pertti Karhusen esitystä.

Keskustelun aikana Kerttu Hakala esitti, että lentoasemalle ei varata käyttötalouteen rahaa koko vuodelle vaan määrärahaa pienennetään neljänneksellä ja toiminta ajetaan alas. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Keskustelun aikana Jouko Kervinen esitti, että Itäisen alueen koulu- ja päiväkotiratkaisuihin esitettyjä määrärahoja lykätään vuodella eteenpäin, jonka jälkeen määrärahat ovat seuraavat:

  • Summarivi: Itäisen alueen päiväkotiratkaisu:
    TA2023 TS2024 TS2025 TS2026
    0 0 0 -3000

     
  • Itäinen aluekoulu - kampus:
    Korvaava koulun uudisrakennus:
    TA2023 TS2024 TS2025 TS2026
    -50 -50 -50 -5100

    Korvaava päiväkodin uudisrakennus:

    TA2023 TS2024 TS2025 TS2026
    0 -50 -50 -4000

     

Pertti Karhunen kannatti Jouko Kervisen esitystä.

Keskustelun aikana Kerttu Hakala esitti, että lisätään viime vuonna sovitun mukaisesti pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen vielä 150 000 euroa. Hannu Tullinen kannatti Kerttu Hakalan esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty useita esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavia kannatettuja esityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole keskenään kilpailevia, joten niistä pitää äänestää kustakin erikseen esittelijän päätösehdotusta vastaan.

Jaakko Väänäsen tekemän muutosesityksen puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Saara Isoaho, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jaana Vartiainen, Mikko Kosonen, Kerttu Hakala, Jouko Kervinen, Katariina Asikainen, Pertti Karhunen) ja 4 ei ääntä (Marita Hokkanen, Katriina Noponen, Perttu Noponen, Jaakko Väänänen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Pertti Karhusen tekemän muutosesityksen puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Jouko Kervinen, Mikko Kosonen) ja 10 ei ääntä (Hannu Tullinen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Saara Isoaho, Pertti Karhunen, Marita Hokkanen, Katariina Asikainen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Perttu Noponen, Jaakko Väänänen).

Puheenjohtaja totesi, että Pertti Karhusen esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Jouko Kervisen tekemän muutosesityksen puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen) ja 9 ei ääntä (Jouko Kervinen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen, Perttu Noponen, Saara Isoaho, Mikko Kosonen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Kerttu Hakalan tekemän muutosesityksen puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kerttu Hakalan esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Marita Hokkanen, Katriina Noponen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho, Mikko Kosonen, Pertti Karhunen, Jaakko Väänänen, Perttu Noponen) ja 5 ei ääntä (Kerttu Hakala, Jaana Vartiainen, Katariina Asikainen, Hannu Tullinen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että päätettyjä muutoksia ei ole tehty liitteeseen.

Merkitään, että Saara Isoaho saapui kokoukseen ja hänen varajäsen Mali Soininen sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana kello 17.27-17.35.

Valmistelija

  • Hannu Korhonen, hannu27.korhonen@gmail.com
  • Petri Tikkanen, tikkanen.p@gmail.com
  • Jaana Vartiainen, jaanakj.vartiainen@gmail.com

Kuvaus

Mikkelin kaupungin kaupunkikehityslautakunta (20.9.2022 § 114) pyytää aluejohtokunnilta lausuntoja 14.10.2022 mennessä talousarvioehdotuksesta vuodelle 2023. Lausunnot tulee toimittaa suoraan kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Korhonen, hannu27.korhonen@gmail.com

Ristiinan aluejohtokunta antaa lausunnon kaupunkikehityslautakunnan talousarvioesityksestä vuodelle 2023.

Päätös

Ristiinan aluejohtokunta antaa asiasta seuraava lausunnon:

”Ristiinan aluejohtokunta on seurannut huolestuneena aluejohtokuntien tulevaisuudesta käytyä keskustelua. Vuoden 2023 talousarvion lähtökohtiin ja tasapainottamistoimiin on kirjattu aluejohtokuntien osalle 110 000 euron säästö. Säästö ajatellaan saavutettavan ”Aluejohtokuntien toimintamallin muutoksella”, joka parhaimminkin toteutettuna on heikennys nyt käytössä olevaan viralliseen, ja kaupungin päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvään, toimintatapaan. 

Ristiinan aluejohtokunta esittää, että aluejohtokuntatoiminta jatkuu nykymuodossaan.

Mikkelin kaupungin Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen investointiohjelma vuodelle 2023 sisältää Ristiinaan kohdentuvia yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehittämiskohteita. Tulevan vuoden talousarviossa rahoitusta osoitettaisiin Ristiinan päiväkodin uudisrakennukseen ja kalustamiseen, Ristiinan yhtenäiskoulun ilmanvaihdon tasapainotukseen, Ristiinan Kallioniemen huvilan peruskorjaukseen, Ristiinan urheilukentän huoltorakennuksen lisäosaan/varastotilaan, Sotakoulun remontin jatkorahoitukseen, Uikkalan kävelysiltaan sekä Ristiinan jätevesipuhdistamoon ja hankesuunnitelmaan. Lisäksi vuodelle 2024 ajoitettuina ovat Pökkäänlahden koti- ja vierassatama sekä Ristiinan tekonurmi. Latureitin jatko ja valaistus Ristiinassa on ajoitettu taloussuunnitelmassa vieläkin myöhemmälle.  

Ristiinan aluejohtokunta antaa täyden tukensa paikkakunnalle suunniteltujen kohteiden toteuttamiselle. Aluejohtokunta kiinnittää huomiota rakennettavan päiväkodin liikennejärjestelyjen turvallisuuteen.

Ristiinan uuden päiväkodin rakentamisen rahoitusta päätettäessä Ristiinan aluejohtokunta pitää tärkeänä, että valinnassa huomioidaan toiminnallisesti järkevä ratkaisu ja joka mahdollistaa pitkäaikaisen käytön. Lisäksi pidetään tärkeänä, että myös asiantuntijoiden tekemä pisteytys pohjapiirustuksia katsottaessa otetaan huomioon.”

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.