Lupa- ja valvontajaosto, kokous 25.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 Oikaisuvaatimus rakennuslupapäätöksestä, lupatunnus 21–0487-AM

MliDno-2021-3388

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Naapurikiinteistön omistaja on tehnyt oikaisuvaatimuksen vs. johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 24.8.2021 § 493, jolla kiinteistön 491-522-0003-0034 omistajille on myönnetty rakennusaikaisena muutoksena lupa rakennuksen sijoittamiseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57.3 §:ssä säädetystä 5 metrin rajaetäisyysvaatimuksesta poiketen 4.02 - 4.58 metrin päähän naapurikiinteistön rajasta. 

Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 vuorokauden määräajan sisällä ja naapurikiinteistön omistajina oikaisuvaatimuksen tekijöillä on muutoksenhakuoikeus päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisemaan mainittu päätös ja hylkäämään luvanhakijoiden harhaanjohtavaksi ja virheelliseksi väitetty muutoslupa lomarakennuksen sijainnin muuttamista koskevassa asiassa. Oikaisuvaatimuksen mukaan muutoslupa perustuu laittomien rakennustoimien jälkikäteiseen hyväksymiseen, rakennustarkastajan virkavelvollisuuden laiminlyönnin peittelyyn ja naapurien kuulemisen laiminlyönnin peittelyyn.

Naapureita oli kuultu muutoslupahakemuksen johdosta ja he olivat esittäneet jo siinä vaiheessa huomautuksen ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä ja rakennuksen purkamista niin, että etäisyys rajasta olisi  alkuperäisen asemapiirustuksen mukainen. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57.3 §:n mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusta ei saa ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäs toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäs rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole eritystä syytä.

Erityisenä syynä hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on esitetty sitä, että rakennus on inhimillisestä erehdyksestä johtuen rakennettu siten, että sen etäisyys tilan 491-522-3-33 rajasta on tarkistusmittausten mukaan 4 - 4,58 metriä. Rakennus on jo rakennettu ja rakennustyöt ovat pääosin valmistuneet. Rakennuksen kerrosala on 51 m2 ja pohjapinta-ala terassin kanssa 48 m2. 

Asiassa on arvioitava, kuinka merkittävä haitta naapurille aiheutuu siitä, että rakennus sijainti poikkeaa asetuksen mukaisesta vähimmäisetäisyydestä. Rakentaminen ei saa tarpeettomasti haitata naapuria eikä naapurin rakentamista. Asiassa on otettava huomioon myös rakenteellista paloturvallisuutta koskevat vaatimukset. Paloturvallisuusmääräysten mukaan kahden eri rakennuspaikalla olevan rakennuksen etäisyys tulee olla vähintään 8 metriä.

Rakennettu lomarakennus sijaitsee 57 metrin päässä rantaviivasta. Naapurin lomarakennus on rakennettu lähemmäksi rantaa, jolloin vaikutusta naapurin rantanäkymiin tms. ei ole. Naapurin lomarakennus on rakennettu noin 15 metrin päähän rajasta, joten paloturvallisuusmääräykset täyttyvät. Naapurin puutarhavaja sijoittuu rajasta noin 3 metrin päähän. Vaja on kooltaan 5 neliömetriä rakennusvalvontaan toimitetun ilmoituksen mukaan. Rakennusvalvontaan toimitetussa rakennusilmoituksessa vaja on ilmoitettu rakennettavaksi siten, että sen etäisyys rajasta on vähintään 5 metriä. Vaja sijaitsee nyt muutosluvassa tarkoitetun rakennuksen takamaastossa rantaviivasta katsottuna. Rakennusten välinen paloturvallismääräysten minimietäisyys 8 metriä täyttyy.

Erityisenä syynä poikkeamiseen on ilmoitettu rakennuspaikan merkinnässä tapahtunut inhimillinen virhe. Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siitä, että rakennus rakennetaan määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeelle on edellytetty työnjohtaja, joka vastaa osaltaan siitä, että rakennus rakennetaan luvan ja määräysten mukaisesti. Alkuperäisessä lupapäätöksessä on edellytetty viranomaiskatselmuksena rakennuksen paikan merkitsemistä. Rakennustarkastaja on käynyt merkitsemässä rakennuksen paikan 10.1.2020. Katselmuspöytäkirjan mukaan paikalla on ollut myös vastaava työnjohtaja. Rakennuksen paikka on todettu kahden paikalla olleen henkilön toimesta. Pöytäkirjassa ei ole ollut huomautettavaa. Jälkikäteen ei ole saatavissa varmuutta siitä, missä vaiheessa virhe on tapahtunut ja mistä se on johtunut: Onko virhe tapahtunut mittauksen yhteydessä vai ovatko rakennuksen paikkaa osoittavat merkit siirtyneet maankaivuu- tai rakennustöiden yhteydessä. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on ollut perusteltu syy olettaa, että rakennuksen paikka on luvan mukainen, eikä voida myöskään olettaa rakentajan tarkoituksena olleen rakennuksen sijoittaminen lupapiirustuksesta poikkeavalle paikalle.

Eri kiinteistöllä olevien rakennusten palomääräyksien mukaiset etäisyydet täyttyvät, eikä nyt lupahakemuksessa tarkoitetun rakennuksen sijainti vaikuta naapurikiinteistön rakentamiseen tai käyttämiseen palomääräysten mukaisen etäisyyden 4 metriä rajasta täyttyessä. Rakennuksen hulevedet voidaan hoitaa omalla kiinteistöllä. Arvioitaessa muita vaikutuksia, kuten rakennuksesta aiheutuvia päästöjä, 1 metrin poikkeamalla ei voi katsoa olevan vaikutusta naapurikiinteistölle. Vähäinen rajaetäisyyden muutos ei vaikuta maisemakuvaan tai näkymään naapurikiinteistön piha-alueelta.

Siitä, että luvanhakijat olisivat tietoisesti harhauttaneet naapureita rakennuksen paikan osalta kuulemisen yhteydessä, ei ole muuta näyttöä kuin naapureiden kertomus. Luvanhakijan lähettämä kirje osoittaa sen, että alun perin paikalle esitettiin pienempää lomarakennusta kuin mikä siihen luvan myöntämisen jälkeen rakennettiin. Lomarakennuksen rakennuslupapäätös on lainvoimainen. Tässä uudessa lupapäätöksessä on ollut kyse siitä, että rakennuksen sijoittamiseen sen tosiasialliselle ja lupapiirustuksista poikkeavalle paikalle haettiin muutoslupaa.

Edellä esitetyn perusteella ja kun myös naapurin vajan sijainnin poikkeaminen asetuksen mukaisesta vähimmäisetäisyydestä ja rakennusilmoituksessa ilmoitetusta etäisyydestä huomioidaan, voidaan todeta, että 0,5 - 1 metrin poikkeamisella ei ole merkittävää vaikutusta naapurikiinteistölle. Poikkeaminen rajaetäisyysvaatimuksesta on myönnettävissä edellä mainitusta erityisestä syystä johtuen, vaikka naapurikiinteistön omistaja ei ole antanut suostumusta poikkeamiseen.

Rakennuksen siirrättäminen viiden metrin etäisyydelle tai purattaminen olisivat kohtuuton vaatimus verrattuna siihen, mikä vaikutus etäisyysvaatimuksesta poikkeamisella on naapurin etuihin. Naapurit eivät ole i kuulemisen johdosta tekemässään huomatuksessa esittäneet, millä tavalla rakennuksen muuttunut sijoitus aiheuttaisi heille haittaa. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan siihen, että rakennus ja maansiirtotyöt ovat pilanneet naapureiden mökkimaiseman ja sadevedet on määräysten vastaisesti johdettu naapurikiinteistölle.

Poikkeaminen on vähäistä ja on ollut myönnettävissä rakennusluvan yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaisesti eikä poikkeaminen merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäytymistä edellä mainituin perustein.

Kun viranomainen havaitsee tai sen tietoon tulee luvatonta tai myönnetyn luvan vastaista rakentamista, tulee aina tarjota mahdollisuus hakea luvattomalle rakennukselle lupa tai luvan vastaiselle rakentamiselle muutoslupa, mikäli luvan myöntäminen ei ole tosiasiallisesti mahdotonta. Luvattoman tai luvan vastaisen rakennuksen tai sen osan purkamiseen tai muuttamiseen velvoitetaan vasta sitten, jos luvan myöntäminen ei ole mahdollista. Tältä osin muutosluvan käsittelyssä on siis toimittu oikealla tavalla.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty erilaisia väitteitä rakennusluvan hakijan ja silloisen rakennustarkastajan toiminnasta alkuperäisen rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ja sen jälkeisissä toimenpiteissä. Tämän oikaisuvaatimuksen yhteydessä käsitellään vain sitä lupa- ja valvontajaoston toimivaltaan kuuluvaa asiaa, onko muutoslupaa koskeva päätös tehty oikein. Muut oikaisuvaatimukseen sisältyvät väitteet ja vaatimukset käsitellään eri yhteydessä ja eri viranomaisten toimesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyillä perusteilla hylätä vs. johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 24.8.2021 § 493 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijät, kiinteistön 491-522-0003-0034 omistajat

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Jos hallintopäästöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, saa päätökseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 192.1 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antopäivä on kirjattu kohtaan tiedoksianto asianosaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on annettu maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.