Kuvaus
Vaasan hallinto-oikeus on 29.12.2020 antanut päätöksen (20/009611) Jukka Lahden maa-aines- ja ympäristölupaa koskevasta valituksesta. Mikkelin seudun ympäristölautakunta on myöntänyt 26.10.2018 (§ 95) Jukka Lahdelle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesten ottamisluvan ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhinnalle Pertunmaan kunnan Kuhajärven kyliin tilalle Koskionranta. Hallinto-oikeus kumoaa ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei pelkästään maa-aines- ja ympäristölupahakemusten perusteella ole ollut riittävästi arvioitavissa, millaisia vaikutuksia toiminnasta voidaan ennakoida ympäristössä aiheutuvan. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että yhteislupahakemusta koskeva kuulutus on ollut puutteellinen.
Lausunto 31.12.2020 Dnro ISAVI/8447/2020 Itä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Plywood Oy:n koetoimintaa koskevasta ilmoituksesta. Koetoiminnassa on tarkoitus käsitellä kompostoimalla yhdyskuntajätevesilietettä ja kuusen kuorta (1000 m3). Kompostointi suoritetaan UPM Pelloksen vaneritehtaiden kuoren välivarastoalueella. Koetoiminnan tavoitteena on saada kerättyä tietoa kuoren kompostoitumisnopeudesta sekä tuotteen laadusta noin vuoden kompostoinnin jälkeen. Tällä perusteella tehdään päätöksiä siitä, onko kyseisten jakeiden kompostointi isommassa mittakaavassa mahdollista, millaisia investointeja se tarvitsisi ja lähdetäänkö kyseistä toimintaa kehittämään eteenpäin. Tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita teollisuuden sivutuotteille ja kehittää kiertotaloutta. Samalla saadaan tietoa puukuidun mahdollisuuksista korvata turvetta tukimateriaalina turpeen saatavuuden heikentyessä. Lausunnon mukaan ilmoitukseen tulee lisätä toiminnassa syntyvien valumavesien hallintaa, käsittelyä ja johtamista koskeva suunnitelma ennen päätöksen tekemistä. Suunnitelmassa pyydetään esittämään tiedot toiminnan vaikutusten vesistö- ja hajuhaittatarkkailusta ja arvio mikä on em. syntyvien valumavesien käsittelytarve ja lupatarve tapauksessa, että toiminta laajenee koetoimintavaiheen jälkeen tuotannolliseksi toiminnaksi.
Lausunto 20.1.2021 Itä-Suomen aluehallintovirastolle Mikkelin kaupungin hakemasta Urpolan tekojäärataa koskevasta vesitalousluvasta. Lausunnossa Ympäristöpalvelut toteaa, että hakemuksen mukaan jääradalla käytettävää kylmäainetta (kaliumformiaattia) pidetään pohjaveden kannalta turvallisempana vaihtoehtona kuin muita mahdollisia kylmäaineita mutta sitäkään ei saa päästä hallitsemattomasti ympäristöön. Jos putkistot on valettu TB-laattaan, hallitsematonta vuotoa ei pitäisi tapahtua, mikä kuitenkin edellyttää, että mahdolliset vuodot ja putkirikot havaitaan viivytyksettä. Kylmälaitekontin tulisi olla allastettu ja kylmälaitekontista lähtevät tulisi olla suojaputkessa. Pohjaveden virtausolosuhteet ko. alueella ovat melko hyvin tiedossa. Pohjaveden virtaus suuntautuu suunnitellun tekojääradan alueelta itään, kohti ydinharjua, jossa vedet virtaavat pääosin Pursialan ja vedenottamon suuntaan. Mikäli tekojäärata toteutuu, tulee arvioida, onko pohjaveden virtaussuunnassa valmiina sellaista pohjaveden näytteenottoputkea, josta kaliumformiaattia voidaan analysoida, tai harkita uuden näytteenottoputken asentamista ja näytteenottosuunnitelmaa mahdollisten vuotojen tunnistamiseksi ja vuotojen mahdollisesti aiheuttamien vaikutusten arvioimiseksi.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin sähköisenä Webropol -kyselynä 22.11.-9.12.2020. Kysely kohdistettiin valvonta-alueella (Mikkeli, Mäntyharju, Kangasniemi, Hirvensalmi ja Pertunmaa) toimiville elintarvikealan kohteille lukuun ottamatta muutamia pienempiä kohteita. Kyselyssä olivat mukana ravintolat, kahvilat, elintarvikemyymälät, suurtalouskeittiöt, elintarviketeollisuus ja muut vastaavat. Kysely lähetettiin kaiken kaikkiaan 336:lle kohteelle. Kyselyn tarkoitus oli kerätä elintarvikealan toimijoiden kokemuksia Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toiminnasta ja palvelujen sujuvuudesta. Kyselyn vastauksia saatiin 55 kpl, mikä vastaa noin 16 %:n vastausprosenttia. Kokonaisuudessaan kyselyn vastausprosentti on korkeampi kuin aikaisempina vuosina. Vastausten ja vapaa palaute -kentän perusteella kyselyyn vastanneet ovat olleet suurimmilta osin tyytyväisiä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimintaan sekä yhteistyöhön terveystarkastajien kanssa. Palautetta käytetään Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toiminnan kehittämisessä.
Yhteenveto Kangasniemen jätetilastosta vuodelta 2020
Vuoden 2020 aikana Kangasniemelle tuotiin poikkeuksellisesti Joutsasta jätevesilietettä kompostoitavaksi Joutsan Ekokaasu Oy:n häiriötilanteen takia. Kokonaisuutena kuivajätteiden määrä kasvoi noin 13 % (ilman Joutsan lietteen määrää noin + 6 %). Sako- ja umpikaivolietettä ajettiin yhteensä 7.462 kuutiota, joka on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Kuivajätteiden osalta materiahyötykäyttöön tavalla tai toisella päätyi noin 56,5 % (ilman Joutsan lietettä 53,6 %), energiahyötykäyttöön 43,1 % (ilman Joutsaa 46,0 %) ja kaatopaikan penkkaan 0,4 % (0,4 %). Tällöin jätevoimalaan mennyt jäte on laskettu menneeksi kokonaan energiahyötykäyttöön ja Mustankorkealle menneestä rakennusjätteestä 25 % on laskettu menneen penkkaan ja 75 % hyötykäyttöön. Jos otetaan huomioon jätevoimalajätteen tuottama kaatopaikan penkkaan menevä hyötykäyttökelvoton tuhka, ovat luvut hyötykäytön osalta seuraavat: materiakäyttöön 56,5 % (ilman Joutsaa 53,6 %), energiahyötykäyttöön 41,7 % (44,5 %) ja kaatopaikan penkkaan 1,8 % (1,9 %). Jos kokonaislukuun lisätään myös sako- ja umpikaivoliete, ovat luvut vastaavalla tavalla laskettuna seuraavat: materiahyötykäyttö 84,6 % (84,3 %), energia 15,2 (15,5 %) ja kaatopaikalle 0,2 % (0,2 %). Jos hyötykäyttökelvoton tuhka lasketaan mukaan kaatopaikalle menneeseen, luvat ovat: materia 84,6 % (84,3 %), energia 14,8 % (15,1 %) ja kaatopaikka 0,6 % (0,6 %).
Vuosien 2019 ja 2020 välisiä muutoksia selittää ennen kaikkea koronapandemia, siihen liittyneet rajoitukset ja ihmisten enemmän kotona ja mökeillä viettämä aika. Keväästä alkaen sekä lokakuutiot että muut jätemäärät alkoivat kasvaa. Koko vuoden lokakuutiomäärä on ylivoimainen ennätys, samoin heinäkuu oli ennätyskuukausi - 1090 kuutiota. Kuiva- ja märkäjätteet yhteenlaskettuna määrä kasvoi noin 14 % ollen siis yhteensä 11 534.592 kg (ilman Joutsan lietetonneja kasvu oli + 12 %). Jätehierarkian mukaisessa arvojärjestyksessä prosenttiosuudet pysyivät suunnilleen ennallaan. Koska haja-asutusalueella ei vielä ole ollut pakkausmuovin keräystä, saattoi energiahyötykäyttöön menevän jätteen pieni prosenttiosuuden kasvu johtua siitä. Myös koronan tuoma maskien yms. kertakäyttöisten polttoon laitettavien suojavarusteiden määrän kasvu oletettavasti kasvatti polttoon menevän sekajätteen määrää. Vapaa-aikanaan ihmiset siivosivat, tyhjensivät arkistoja ja tekivät laitureita ja terasseja. Sen voi lukea tilastoista mm. kestopuun, tuhottavan arkiston ja SER:n määrän lisäyksestä. Pakkausmuovin määrän kasvu jatkui odotetusti (+ 44 %). Kun keväällä 2021 ulotamme pakkausmuovin keräyksen myös haja-asutusalueelle, pakkausmuovin määrän voi ennustaa kasvavan muutamassa vuodessa 50 000 kg:n tienoille.
(Teksti on pääosin Matti Tullan tekemien jätetilastojen saatteesta. Matti Tulla on Kangasniemen jätehuolto Oy:n ja Jätekuljetus Tulla Ky:n toimitusjohtaja)