Kaupunginhallitus, kokous 2.11.2020

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.12.2019 (§ 473) aluejohtokuntien osalta, että Mikkeli käynnistää uuden lähidemokratiamallin valmistelun. Valmistelu tehdään yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa ja esityksen uudesta mallista tulee olla valmiina 1.7.2020. Uudesta mallista ja sen rahoituksesta päätetään vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä. Uudella mallilla tavoitellaan yhden henkilötyövuoden säästöä ja uusi malli otetaan käyttöön 1.1.2021.

Kaupunginhallituksen lisäksi aluejohtokuntatyön uudistamista ovat esittäneet aluejohtokunnat itse.

Koronavirusepidemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset keskeyttivät keväällä asian valmistelun yhdessä aluejohtokuntien kanssa ja valmisteluaikatauluun onkin sittemmin tehty sellainen muutos, että esitys uudesta mallista pitää saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.

Uutta mallia ehdittiin kuitenkin ennen koronavirusaikaa valmistella kahteen otteeseen nykyisten aluejohtokuntien kanssa. Aluejohtokuntien jäsenet kutsuttiin yhteisiin valmistelusessioihin 27. tammikuuta ja 10. maaliskuuta. Myös varajäsen kutsuttiin, jos varsinainen jäsen ei ole päässyt paikalle. Koska tavoitteena on uusi lähidemokratiamalli, esiteltiin tammikuun palaverissa muun muassa kumppanuuspöytäajatteluun perustuvaa toimintaa. Lisäksi kunkin aluejohtokunnan puheenjohtaja kertoi valmistelun pohjaksi näkemyksiä nykyisestä mallista ja sen mahdollisesta kehittämisestä. Kokouksen loppuosa käytettiin uuden mallin ideoimiseen eli käytännössä sellaisten asioiden esille nostamiseen, joiden tulisi näkyä ja toteutua myös uudessa mallissa.

Valmistelua jatkettiin 10. maaliskuuta pidetyssä palaverissa. Tässä yhteydessä nostettiin esille eritysesti kuntalain 22. pykälässä korostuvat näkökulmat aluedemokratian kehittämiseksi. Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu pitkälti kuntalain 36. pykälään, mikä tarkoittaa sitä, että aluejohtokunnat ovat ensisijaisesti hallinnollisia toimielimiä ja osa edustuksellista demokratiaa. Kuntalain 22. pykälä korostaa kuntalaisista itsestään nousevia lähidemokratian muotoja ja kannustaa kuntia hyödyntämään muun muassa alueraateja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

Sekä tammi- että maaliskuun kokouksiin osallistui noin 20 aluejohtokuntien edustajaa. Valmistelua oli tarkoitus jatkaa maaliskuun lopulla, mutta koronavirusepidemian aiheuttamat varotoimet estivät kokoontumisen. Asiaan on palattu kahdessa aluejohtokuntien puheenjohtajien kanssa pidetyssä Teams-palaverissa. Palaverit pidettiin 11. toukokuuta ja 17. elokuuta.

Kevään aikana tuli selvästi esille, että nykyiset aluejohtokunnat haluavat jatkaa toiminnan kehittämistä nykyisin voimassa olevan toimintamallin pohjalta. Aluejohtokunnat tekivätkin huhtikuussa oman esityksensä mallin uudistamisesta ja kehittämisestä. Aluejohtokuntien puheenjohtajat antoivat 17. elokuuta pidetyssä puheenjohtajien palaverissa edelleen tukensa aluejohtokuntien huhtikuussa tekemälle esitykselle. Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen totesi palaverissa, että Haukivuoren aluejohtokunta tukee aluejohtokuntien huhtikuussa tekemää esitystä eikä enää järjestä erillistä kokousta lausunnon antamiseksi uudesta lähidemokratiamallista.

Nykyinen aluejohtokuntamalli perustuu kuntalain 36. pykälään ja on eräänlainen edustuksellisen demokratian jatke, tavallaan osa poliittista päätöksentekoa. Vaihtoehtona on lähidemokratiamallin rakentaminen kuntalain 22. pykälän pohjalle. Ajattelutapa pykälissä on hyvin erilainen. Kuntalain 22. pykälä edustaa suoran demokratian kanavia ja sellaista osallisuusajattelua, jonka suuntaan Suomessa on monin paikoin jo menty tai ollaan menossa ja josta esimerkkinä voidaan pitää Etelä-Savon maakunnan uutta osallisuusohjelmaa.

Kaupungin osallisuussuunnitelma luo suuntaviivoja uudelle lähidemokratiamallille

Uudenlaisista toimintamalleista on saatu hyviä kokemuksia. Aluekehitys hakee parhaillaan uusia muotoja ja Mikkeliinkin olisi hyvä rakentaa malli, joka edistää kuntalain 22. pykälän mukaisten käytäntöjen toteutumista. Myös Mikkelin kaupungin oma osallisuussuunnitelma on esimerkki kuntalain 22. pykälän mukaisesta ajattelusta. Osallisuussuunnitelma tarkastelee osallisuutta kolmen painopistealueen kautta ja ne ovat arkielämän osallisuus, lähidemokratia ja päätöksenteko sekä kumppanuuksien kehittäminen. Lisäksi osallisuussuunnitelmassa todetaan, että järjestöt voivat olla vahvasti mukana osallisuuden edistämisessä kumppanuusjärjestelyjen kautta. Kaupungin uuteen lähidemokratiamalliin on hyvä ottaa elementtejä muun muassa osallisuussuunnitelman tavoitteista, joihin kaupunki on joka tapauksessa sitoutunut.

Alueiden resurssit muodostuvat lopulta asukkaista, yhdistyksistä ja yrityksistä eivätkä niinkään edustukselliseen demokratiaan pohjautuvista toimielimistä tai rakenteista. Kuntalain 22. pykälän mukaista toimintaa puoltaa juuri se, että kaikki kuntalaiset voivat tulla mukaan alueiden kehittämiseen.

Alueiden johtokunta aktivoimaan myös avointa kansalaistoimintaa

Kaupunginhallituksen edellyttämäksi uudeksi lähidemokratiamalliksi esitetään alueiden johtokuntaa, joka korvaa nykyiset viisi aluejohtokuntaa ja toimii Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueilla. Itse johtokunnan toiminta ja asema on hyvin samankaltainen kuin nykyisten aluejohtokuntien kohdalla, mutta uudistus tuo myös toiminnallisesti monenlaista lisäarvoa. Alueiden johtokunta pystyy esimerkiksi edistämään osallisuutta kaikilla osallisuussuunnitelman painopistealueilla.

Alueiden johtokunta edustaa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen alueita. Näin alueiden johtokunta voi turvata eri alueiden tasapuolisen huomioon ottamisen, mutta samalla sen, että kunkin alueen erityispiirteitä voidaan kunnioittaa. Alueiden johtokunta hoitaa nykyisten aluejohtokuntien tehtäviä, mutta toimii samalla linkkinä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä ja ylläpitää, edistää ja käynnistää erilaisia kuntalaisten osallisuutta ja kumppanuutta tukevia toiminnallisuuksia.

Alueiden johtokunta motivoi alueiden yhdistyksiä ja muita toimijoita hanketoimintaan ja kaikenlaiseen kuntalaisten osallisuutta lisäävään toimintaan. Alueiden kehittämiseen voidaan tätä kautta saada muutakin kuin kaupungin rahoitusta. Hankerahoitusta on kaupungin alueiden kehittämisessä hyödynnetty toistaiseksi vähän. Alueiden johtokunnan toimintaan tukeutuva lähidemokratiamalli antaa mahdollisuuden alueita edustavan ja alueiden kehittämiseen keskittyvän yhdistyksen perustamiseen. Aluekokonaisuuden kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kehittämistä voidaan tehdä myös yksittäisillä alueilla ja hyvinkin paikallisesti. Yleensä osallisuus toteutuu parhaiten paikallisesti. Uusi lähidemokratiamalli tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin käytännön sovelluksiin. Alueiden johtokunnalla on keskeinen rooli myös osallistuvan budjetoinnin käytännön toteutuksessa.

Alueiden johtokunta vaikuttamistoimielimenä toimii kuntalain 36. pykälän pohjalta, mutta sen toiminnan tavoitteet määrittyvät pitkälti kuntalain 22. pykälän mukaan.

Uuden lähidemokratiamallin valmistelussa on aluejohtokuntien yhteisissä palavereissa noussut esille muutamia keskeisiä reunaehtoja, joita uuden lähidemokratiamallin pitäisi tuoda tullessaan:

• alueiden kehittämisen kokonaisuuden pitäisi olla hallinnassa
• on pystyttävä huolehtimaan alueiden tasavertaisesta kohtelusta ja kehittämisestä, mutta myös siitä, että kunkin alueen erityispiirteet otetaan huomioon
• on pystyttävä varmistamaan, että virkakoneisto sitoutuu toimintaan ja alueiden kuulemiseen ja aitoon vuorovaikutukseen alueiden kanssa
• alueiden kuulemisen ja niiden näkemysten huomioon ottamisen ja osallisuuden tulee olla aitoa
• toiminnan on oltava jäntevää ja johdonmukaista
• toiminta tarvitsee jonkun perusrahoituksen

Kaikki nämä asiat voidaan toteuttaa alueiden johtokunnan kautta. Alueiden johtokunta on vahva toimija, joka voi tarvittaessa puuttua siihen, jos jonkun reunaehdon toteutuminen ontuu.

Alueiden johtokunta edustaa ratkaisuna kaupunginhallituksen edellyttämää uutta lähidemokratiamallia. Lisäksi uutta mallia on valmisteltu yhdessä nykyisten aluejohtokuntien kanssa, vaikka aluejohtokunnat olisivatkin halunneet jatkaa toimintaansa pitkälti nykyiseltä pohjalta. Uusi malli tuo kaupungille myös kaupunginhallituksen edellyttämän säästön. Yhden henkilötyövuoden säästö on toteutunut jo siinä, että aluejohtokuntien asioita hoitanut ja valmistellut osallisuuskoordinaattori on lähtenyt muihin tehtäviin eikä hänen tilalleen ole palkattu eikä palkata uutta henkilöä. Toki toiminnan hallinnointi ja sihteerin tehtävät sitovat jatkossakin henkilöresurssia. Kun viisi aluejohtokuntaa korvataan yhdellä alueiden johtokunnalla, syntyy kuitenkin selkeää säästöä myös kokouskustannuksissa ja kokousten hallinnointikustannuksissa.

Kuvaus

Aluejohtokuntien uutta lähidemokratiamallia koskevissa lausunnoissa nousee esille huoli muun muassa alueiden johtokunnan asemasta kuntalain 36. pykälän mukaisena toimielimenä. Samoin kannetaan huolta alueiden ja paikallisesti tärkeiden kysymysten painoarvon heikkenemisestä sekä yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön muuttumisesta. Samalla aluejohtokunnat toivovat, että uusi lähidemokratiamalli säilyttäisi kylät elävinä ja turvaisi alueiden kehittämisen. Yhdessä lausunnossa toivotaan lisäksi, että aluejohtokuntien tehtäväkenttä olisi nykyistä laajempi.

Huolenaiheet ovat ymmärrettäviä, koska ehdotuksena oleva uusi lähidemokratiamalli antaisi mahdollisuuksia muuttaa ja kehittää voimakkaasti joitakin käytäntöjä. Uusi malli ei kuitenkaan itsessään anna aihetta mihinkään huoleen, koska asioiden käytännön järjestäminen ja erilaisten toiveiden toteutuminen ei ole riippuvaista rakenteesta, vaan siitä, millaiseksi toiminta uuden lähidemokratiamallin mukaisessa alueiden johtokunnassa muodostuu. Myös uusi alueiden johtokunta olisi nykyisten aluejohtokuntien tapaan kuntalain 36. pykälän mukainen toimija, vaikka sen toiminnassa voikin tulla vahvasti esiin myös kuntalain 22. pykälän elementtejä.

Alueiden johtokunta ei toteutuessaan veisi pois mitään niistä myönteisistä ominaisuuksista, joiden merkitystä aluejohtokunnat korostavat nykyisessä ja niiden esityksen mukaisesti kehitettävässä toimintamallissa. Mutta uusi lähidemokratiamalli tuo mukanaan monia käytännön välineitä, joiden avulla alueiden ja kylien kehittäminen voi olla jopa nykyistä dynaamisempaa. Kumppanuuspöytämallin mukaisten käytäntöjen ja osallistuvan budjetoinnin ottaminen mukaan alueiden kehittämiseen luo uusia mahdollisuuksia erilaiseen kehittämiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupungissa osallistuvan budjetoinnin käyttöä pidetään parin vuoden kokemuksen perusteella menestystarinana osallisuuden toteutumisen näkökulmasta. Helsingissä kuntalaiset ovat saaneet tehdä ehdotuksia osallistuvan budjetointiin varattujen määrärahojen käytöstä. Seuraavaa kahta vuotta koskeva ehdotuskierros alkaa 5. lokakuuta. Mittakaava Helsingissä on tietenkin toinen kuin Mikkelissä, mutta samat periaatteet toimivat kunnan koosta riippumatta. Osallistuva budjetointi on Helsingissä vain osa asukkaiden osallisuutta lisäävässä kokonaisuudessa. Helsingin osallistuvaa budjetointia käsiteltiin hiljattain (6.9.2020) laajasti Helsingin Sanomissa.

Myös Kuntaliitosta vahvistetaan, että erilaiset yhteiskehittämisen muodot ovat tuottaneet Suomessa hyvää tulosta ja lisänneet asukkaiden tyytyväisyyttä. Osallistuvasta budjetoinnista Kuntaliitosta todetaan, että kun sen laajuutta selvitettiin vuonna 2018 tehdyssä kuntakyselyssä, 12 prosenttia kunnista ilmoitti käyttävänsä osallistuvaa budjetointia. Tänä vuonna tehdyn vastaavan tutkimuksen analysointi on vielä kesken, mutta tähänastisten tulosten perusteella noin 30 prosenttia kunnista käyttää osallistuvaa budjetointia.

Sen sijaan alueellisia toimielimiä on monin paikoin Suomessa lakkautettu, kun niistä on saatu niin ristiriitaisia kokemuksia. Painopiste kunnissa on siirtymässä selvästi kuntalain 22. pykälän mukaisen avointa kuntalaisdemokratiaa tukevan osallisuutta tukevan toiminnan suuntaan.

Kuntaliiton mukaan osallisuuden lisäämisestä koituvina taloudellisina hyötyinä osallisuus

• Uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä
• Nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin
• Parantaa tuottavuutta ja laatua
• Vähentää valituksia päätöksistä
• Mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä

Demokratiahyötyinä osallisuus

• On keino palauttaa luottamusta
• Parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä
• Tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja
• Uudistaa paikallishallintoa
• Lisää asukkaiden vastuullisuutta
• Vahvistaa kumppanuuksia

Muina hyötyinä

• Kuntalaisten oma vastuunotto kasvaa
• Kuntalaisten monipuolista osaamista pystytään hyödyntämään
• Syntyy positiivista ”pöhinää”
• Syrjäytyminen vähenee
• Syntyy uusia toimintamalleja
• Elinvoima lisääntyy
• Voidaan hyödyntää eri rahoituskanavia

Kuntalain 22. pykälä kannustaa erilaisiin keinoihin kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi:

• Kuulemistilaisuudet ja kansalaisraadit
• Osallistuva budjetointi
• Yhteissuunnittelu
• Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen

Alueiden johtokunta -malliin siirtyminen olisi yksi askel koko kaupungin osallisuuden lisäämiseen. Lisäksi alueiden johtokunnan tehtäväkenttä olisi nykyisten aluejohtokuntien tehtäväkenttää laajempi ja mahdollistaisi monipuolisemman alueiden kehittämisen. Alueiden toiminta voi olla aivan yhtä aktiivista kuin tähänkin saakka ja alueiden painoarvo voi jopa nousta nykyisestä, kun alueiden ja paikallisten toimijoiden yhteistyö voi jopa vahvistua nykyiseen verrattuna.