Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 25.1.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Roskaantuminen kiinteistöllä Heikkilä (491-513-2-11); jätelain 75 §:n mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen

MliDno-2017-2446

Valmistelija

  • Henna Koivusalo, ympäristötarkastaja, henna.koivusalo@mikkeli.fi

Kuvaus

Vireilletulo

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on hyväksynyt jätelain (646/2011) 100 §:n mukaisen ilmoituksen jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta yksityisen henkilön (HR) omistamalla kiinteistöllä Heikkilä (2:11) ja merkinnyt sen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 1.12.2017. Rekisteröinnin jättänyt yritys on tehnyt konkurssin vuonna 2021, eikä yrityksellä ole ollut enää toimintaa ko. kiinteistöllä.

Kiinteistö sijoittuu Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaavassa (vahvistettu Mikkelin kaupunginvaltuustossa 7.12.2020 § 108) asuinalueeksi merkitylle alueelle (A). Kiinteistöllä ei ole jätteen ammattimaisen tai laajamittaisen jätteen vastaanottamisen, käsittelyn ja varastoinnin mahdollistavaa ympäristölupaa. Kiinteistönomistaja ei ole jättänyt omissa nimissään Ympäristöpalveluille jätelain 100 §:n mukaista ilmoitusta jätteen keräystoiminnasta merkittäväksi jätehuoltorekisteriin ko. kiinteistöllä.

Kiinteistönomistajalta saadun selvityksen mukaan kiinteistöllä ei harjoiteta enää metallinkeräystä. Kiinteistönomistajan mukaan kiinteistöllä harjoitetaan mm. halkojen myyntiä ja venepaikkojen vuokrausta. Kiinteistön pohjoispuoli pressuhalleineen on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle.

Kiinteistön roskaantuminen

Kiinteistön roskaantumisesta sekä jätteiden keräys- ja vastaanottotoiminnan aiheuttamasta viihtyisyyshaitasta on tehty Ympäristöpalveluille useita kanteluita vuosien ajan. Kanteluita on tehty sekä aiemman rekisteröidyn jätteen keräystoiminnan aikana että myös sen jälkeen. Tämän vuoksi Ympäristöpalvelut on suorittanut kiinteistölle useita tarkastuskäyntejä vuodesta 2018 alkaen. Tarkastuskäyntien johdosta kiinteistönomistajalle (jätteiden haltija) on annettu useita siivouskehotuksia sekä pyydetty selvityksiä kiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta. Lisäksi kiinteistönomistajaa on kehotettu lopettamaan jätteiden keräys ja varastointi kiinteistöllä. Viimeisimmät siivouskehotukset ja tarkastusmuistiot ovat tämän päätöksen oheismateriaalina.

Aiemmat kehotukset

Ympäristöpalvelut on lähettänyt kiinteistönomistajalle yhteensä kuusi siivouskehotusta (27.4.2018, 10.6.2019, 6.7.2021, 21.4.2022, 27.10.2022, 2.8.2023), yhden selvityspyynnön (24.11.2021) ja kaksi kehotusta lopettaa jätteenkeräys ja varastointi kiinteistöllä (21.4.2022, 21.12.2022).

Viimeisimmässä siivouskehotuksessa todetaan, että koska kiinteistönomistaja ei ole jättänyt kiinteistöä koskevaa jätelain 100 §:n mukaista ilmoitusta jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta, kiinteistöllä ei voi harjoittaa jätteen keräystoimintaa. Lisäksi siivouskehotuksessa todetaan, että useista kehotuksista ja kielloista huolimatta kiinteistö on edelleen jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla laajalta alueelta roskaantunut. Alueella oli havaittu 24.7.2023 suoritetulla tarkastuksella edelleen mm. metalliromua, useita lavoja akkuja, vanhoja renkaita, romuajoneuvoja, erinäisiä kemikaaliastioita, SER-jätettä, rakennusjätettä ja kaapelikeloja. Ympäristöpalvelut kehotti kiinteistönomistajaa siivoamaan alueen siivouskehotuksessa vaaditulla tavalla 31.8.2023 mennessä.

Kiinteistölle suoritettiin 13.9.2023 maastokäynti, jossa todettiin, että em. toimenpiteitä ei ollut suoritettu. Kiinteistö oli edelleen jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantunut.

Kuuleminen

Koska Ympäristöpalvelujen antamaa siivouskehotusta ei ollut noudatettu, Ympäristöpalvelut varasi kiinteistönomistajalle (HR) hallintolain (434/2003) 34 §:n sekä uhkasakkolain (1113/1990) 22 §:n mukaisesti tilaisuuden tulla kuulluksi ja antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kuulemiskirjeessä todettiin, että selityksessä tulee käydä ilmi, mistä syystä kiinteistöllä Heikkilä (491-513-2-11) edelleen vastaanotetaan ja varastoidaan jätteitä kiinteistönomistajan toimesta ilman jätelain 100 §:n mukaista rekisteröintiä tai ympäristölupaa. Lisäksi pyydettiin selitystä siitä, mihin toimenpiteisiin asianosainen aikoo ryhtyä alueen siistimiseksi sekä esitys siivoamisen toteuttamisen aikataulusta.

Asianosainen ei esittänyt asiassa kirjallista selitystä määräaikaan mennessä.

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelaki (646/2011): 5 §, 13 §, 72 §, 73 §, 126 §, 129 §, 139 §
Uhkasakkolaki (1113/1990): 1 §, 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 10 §, 12 §, 19 §, 22 §, 23 §, 24 §
Hallintolaki (434/2003): 34 §, 36 §, 43 §, 44 §, 45 §, 47 §, 60 §

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää kiinteistön Heikkilä (2:11) omistajaa (HR) poistamaan kaikki kiinteistön alueelle (pl. ulkopuoliselle toimijalle vuokrattu osa-alue) jätteeksi jääneet materiaalit asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopisteeseen 31.7.2024 mennessä (päävelvoite). Kuitit ja/tai siirtoasiakirjat jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanotto- tai käsittelypisteeseen tulee toimittaa Mikkelin seudun ympäristöpalveluille.

Lisäksi ympäristölautakunta kehottaa kiinteistönomistajaa puhdistamaan kemikaalien huolimattomasta käsittelystä ja varastoinnista aiheutuneet kemikaalijäämät maaperästä ja pinnoitteen päältä 31.7.2024 mennessä.

Ympäristölautakunta kehottaa kiinteistönomistajaa säilyttämään hyödyntämiskelpoiset tavarat ja käyttökelpoiset koneet, joille on selkeä käyttötarkoitus lähitulevaisuudessa, kiinteistöllä siten, ettei säilyttämisestä aiheudu jätelain 72 §:n tarkoittamaa seurausta tai ympäristön pilaantumisen vaaraa 31.7.2024 mennessä.

Lisäksi ympäristölautakunta kieltää kiinteistönomistajaa vastaanottamasta ja varastoimasta jätteitä kiinteistön Heikkilä (2:11) alueella ilman jätelain 100 §:n mukaista rekisteröintiä tai ympäristölupaa.

Tehoste päävelvoitteelle

Edellä antamansa päävelvoitteen tehosteeksi Mikkelin seudun ympäristölautakunta asettaa velvoitetulle jätelain 129 §:n nojalla 5 000 euron suuruisen uhkasakon, mikäli velvoitteessa määrätty toimenpide jätetään tekemättä. Mikäli velvoitetta ei ole noudatettu määräaikaan mennessä eikä noudattamatta jättämiselle ole esitetty pätevää syytä, ympäristölautakunta voi uhkasakkolain (1113/1990) 10 §:n 1 momentin nojalla määrätä uhkasakon täytäntöönpantavaksi.

Kuuleminen hallintopakon täytäntöönpanosta

Mikkelin seudun ympäristölautakunta varaa samalla hallintolain 34 §:n sekä uhkasakkolain 22 §:n mukaisesti asianosaiselle tilaisuuden tulla kuulluksi velvoitteen ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon johdosta sekä antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä. Selitystä pyydetään erityisesti siitä, onko asianosaisella esittää pätevää syytä velvoitteiden noudattamatta jättämiselle. Mahdollinen selitys liitteineen pyydetään toimittamaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluille (ymparistonsuojelu@mikkeli.fi / Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, PL 33, 50101 Mikkeli) 30.8.2024 mennessä. Määräajan noudattamatta jättäminen tai selityksen antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä.

Päätöksen täytäntöönpano

Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jätelain 139 §:n mukaisesti.

Ilmoitusvelvollisuus

Jos asianomainen kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tekemällä ilmoitus muutoin todisteellisesti. Lisäksi kiinteistönomistajan on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 §:n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä Heikkilä (2:11) koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Päätöksen perustelut

Jätteellä tarkoitetaan jätelain 5 §:n mukaisesti ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Kiinteistö on todettu useilla tarkastuksilla jätelain 72 §:n tarkoittamalla tavalla roskaantuneeksi. Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Edelleen jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 75 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa. Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Kiinteistöllä on harjoitettu ammattimaista jätteen keräystoimintaa vuodesta 2017 alkaen ja toiminta on rekisteröity jätelain 100 §: nojalla. Rekisteröinti on tehty yritykselle, jonka yhteyshenkilönä kiinteistönomistaja on jättänyt rekisteröinnin. Sittemmin kiinteistönomistaja on myynyt yrityksen ja se on mennyt konkurssiin. Näin ollen kiinteistöllä ei voida harjoittaa kiinteistönomistajan toimesta ammattimaista tai laajamittaista jätteen keräystä tai varastointia, koska hän ei ole jättänyt Ympäristöpalveluille uutta jätelain 100 §:n mukaista rekisteröinti-ilmoitusta tai ympäristölupahakemusta käsiteltäväksi.

Kiinteistönomistaja (roskaaja/jätteiden haltija) ei ole noudattanut hänelle annettuja siivouskehotuksia eikä esittänyt selvitystä kiinteistön roskaantumisesta annettuun määräaikaan mennessä. Koska asianosainen ei ole noudattanut annettuja siivouskehotuksia, asia on valmisteltu ympäristölautakunnan päätettäväksi. Ympäristölautakunnan on perusteltua asettaa asianosaiselle uusi velvoite ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakko. Määräyksen antamisella ja uhkasakon asettamisella pyritään ehkäisemään kiinteistön alueella olevista jätteistä aiheutuvaa haittaa ympäristölle. Lisäksi määräyksellä pyritään lopettamaan kiinteistöllä harjoitettu luvaton jätteen vastaanotto ja varastointi.

Velvoite on kohdistettu kiinteistön omistajaan. Asetetun uhkasakon suuruutta ja toimenpiteiden suorittamisen määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon velvoitteen noudattamiselle aiemmin annetut määräajat.

 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Saantitodistuskirjeenä velvoitetulle, Maanmittauslaitos, Rakennusvalvonta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa jätelain (646/2011) 138 §:n perusteella hakea muutosta:

  • se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.


Valitusaika
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valitusviranomaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Faksi: 029 564 2501
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.