Kuvaus
Asian vireilletulo
Mikkelin seudun ympäristöpalveluille on saapunut 5.8.2024 valitus, joka koski Mikkelin Tuppuralassa sijaitsevan kiinteistön 491-10-6-23 jätehuollon ja viemäröinnin järjestämistä. Valitus koski erityisesti kuivakäymälän käyttöä ja käymäläjätteiden maahan hautaamisen aiheuttamaa haittaa. Kiinteistö sijaitsee tiiviisti rakennetulla alueella. Kiinteistö ei ole liittynyt Mikkelin vesilaitoksen vesijohto- tai viemäriverkostoon, vaikka se sijaitsee vesilaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella. Kiinteistö on hakenut vapautusta vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaisesta liittämisvelvollisuudesta. Vesihuoltolain mukainen asia ratkaistaan erillisessä käsittelyssä.
Asian aikaisempi käsittely
Ympäristöpalveluiden ympäristötarkastaja, ympäristösuunnittelija ja terveystarkastaja tekivät saapuneen ilmoituksen johdosta kiinteistölle ennalta sovitun tarkastuksen 29.10.2024. Tarkastuskäynnillä todettiin mm., että kiinteistöllä on kaksi kuivakäymälää (yksi asuinrakennuksessa ja toinen piharakennuksessa), talousvesi tuodaan muualta eikä kiinteistöllä ole jätehuoltomääräysten mukaista biojätteen käsittelyä.
Tarkastuksella asianosainen (kiinteistön asukas SS) esitteli kiinteistön käymäläjätehuollon järjestämistä. Käymäläjätteet kerätään erilliseen astiaan, josta ne haudataan maahan tontin takarajalle. Käymäläjätteitä ei kompostoida Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla haitattomaksi ennen hyödyntämistä, minkä vuoksi käymäläjätteiden hautaamisesta voi aiheutua mm. viihtyisyys- ja terveyshaittaa.
Tarkastuksen johdosta asianosaiselle (SS) annettiin seuraavat kehotukset, joita tuli noudattaa 31.3.2025 mennessä:
- Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten (hyväksytty Mikkelin kaupunkikehityslautakunta 23.5.2023 § 79) 18 §:n mukaisesti sitä varten suunnitellussa suljetussa, lämpöeristetyssä ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kuivakäymälää ja käymäläjätteen kompostoria tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Kuivakäymälässä tai käymäläjätteen kompostorissa on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata maahan eikä sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen tai biojätteen jäteastioihin. Kiinteistönhaltijan on kompostoitava kuivakäymäläjätteensä. Kompostoija vastaa mullan asiallisesta hyödyntämisestä.
-
Biojätteet tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti jollain seuraavista tavoista:
- biojätteen erilliskeräys (oma tai naapureiden kanssa yhteinen);
- lämpöeristetty kompostori (oma tai naapureiden kanssa yhteinen); tai
- biojätteen aluekeräyspiste.
Kehotuskirjeen liitteenä oli ohjeistus kuivakäymäläjätteiden kompostointivaatimuksista (jätehuoltomääräykset 18 §, ympäristönsuojelumääräykset 18 §, terveydensuojelulaki (763/1994) 30 §).
Kehotuksen noudattamisen varmistamiseksi Ympäristöpalveluiden ympäristötarkastaja ja terveystarkastaja suorittivat 10.10.2025 kiinteistölle uusintatarkastuksen, josta ilmoitettiin asianosaiselle etukäteen. Biojätteen jätehuolto oli järjestetty kehotuksen mukaisesti (erilliskeräys).
Tarkastuksella asianosainen totesi edelleen hautaavansa käymäläjätteet käsittelemättöminä maahan, kuten on tehnyt jo vuosikausia. Asianosainen ilmoitti, ettei aio muuttaa käytäntöä kohtuuttomien kustannusten vuoksi, eikä päästänyt tarkastajia tarkastamaan kuivakäymälän kuntoa tai käymäläjätteiden hautaamispaikkaa vaan kertoi, että mikään ei ole muuttunut edellisen tarkastuskäynnin jälkeen.
Tarkastuksella todettiin asianosaiselle, että menettely ei ole jätehuoltomääräysten mukaista ja asian käsittelyä jatketaan Mikkelin seudun ympäristölautakunnassa jätelain (646/2011) 125 §:n mukaisen määräyksen antamisena.
Tarkastuksesta laadittiin tarkastusmuistio, jossa kiellettiin käymäläjätteiden hautaaminen.
Asianosainen kuuleminen
Koska Ympäristöpalveluiden antamaa kehotusta ei ole noudatettu, eikä kiinteistön käymäläjätehuolto ollut järjestetty edelleenkään Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten 18 §:n edellyttämällä tavalla, asianosaiselle varattiin hallintolain (434/2003) 34 §:n sekä uhkasakkolain (1113/1990) 22 §:n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä.
Kuulemiskirjeessä todettiin, että selvityksestä tulee käydä ilmi, mistä syystä kiinteistöllä muodostuvat käymäläjätteet haudataan käsittelemättä jätehuoltomääräysten vastaisesti maahan. Lisäksi pyydettiin selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin asianosainen aikoo ryhtyä, jotta käymäläjätehuolto täyttää jätehuoltomääräysten 18 §:n vaatimukset sekä esitystä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta.
Kuulemiskirje lähetettiin asianosaiselle saantitodistuksella ja kuulemisaika päättyi 27.11.2025. Asianosainen ei esittänyt asiassa kirjallista selitystä määräaikaan mennessä.
Sovelletut oikeusohjeet
Jätelaki (646/2011): 5 § (Jätteen määritelmä), 13 § (Jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen), 72 § (Roskaamiskielto), 125 § (Yksittäisen määräyksen antaminen), 129 § (Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka), 139 § (Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta)
Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 5 § (Määritelmät)
Uhkasakkolaki (1113/1990): 1 § (Soveltamisala), 4 § (Toimivalta), 5 § (Vireillepano), 6 § (Uhkasakon asettaminen), 7 § (Uhkasakon kohdistaminen), 8 § (Uhkasakon suuruus), 19 § (Rekisteröinti), 22 § (Asianosaisen kuuleminen), 23 § (Tiedoksianto), 24 § (Muutoksenhaku)
Hallintolaki (434/2003): 34 § (Asianosaisen kuuleminen), 36 § (Kuulemisesta ilmoittaminen), 43 § (Päätöksen nouto), 44 § (Päätöksen sisältö), 45 § (Päätöksen perusteleminen), 47 § (Valitusosoitus), 60 § (Todisteellinen tiedoksianto)
Terveydensuojelulaki (763/1994) 30 § (Käymälät):
Asunnossa ja muussa oleskelutilassa tai niiden välittömässä läheisyydessä on oltava tarkoituksenmukainen käymälä ja tarvittaessa useampia käymälöitä. Käymälä on sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa siinä kävijöille tai sen ympäristössä oleskeleville.
Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset (hyväksytty Kaupunkikehityslautakunnassa 23.5.2023 § 79); 18 § (Kompostointi):
Kuivakäymäläjätettä saa kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa, lämpöeristetyssä ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kuivakäymälää ja käymäläjätteen kompostoria tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuivakäymälässä tai käymäläjätteen kompostorissa on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.
Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata mahaan eikä sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen tai biojätteen jäteastioihin. Kiinteistönhaltijan on kompostoitava kuivakäymäläjätteensä. Kompostoija vastaa mullan asiallisesta hyödyntämisestä.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää kompostorin käytön, jos sen käytöstä aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelumääräykset (hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa 26.4.2021 § 53) 18 § (Kuivakäymälän sijoitus ja hoito):
Kuivakäymälä on rakennettava, sijoitettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu pohjaveden, pintaveden tai maaperän pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle, terveydelle tai naapureille.
Kuivakäymälän tulee olla tiivispohjainen. Käymäläjätteiden kompostoinnissa tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Käymäläjätteiden kompostointi on suoritettava vain sitä varten suunnitellussa kompostorissa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun ympäristölautakunta kieltää asianosaista (SS) hautaamasta käymäläjätteitä maaperään (päävelvoite 1) ja määrää jätelain 125 §:n nojalla asianosaisen (SS) järjestämään kiinteistön käymäläjätehuollon Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten 18 §:n vaatimalla tavalla (päävelvoite 2). Kiinteistön käymäläjätehuollon tulee täyttää sille jätehuoltomääräysten 18 §:ssä asetetut vaatimukset viimeistään 60 vuorokauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista (vastaanottopäivää lukuun ottamatta).
Tehoste päävelvoitteelle
Edellä antamansa päävelvoitteen 2 tehosteeksi Mikkelin seudun ympäristölautakunta asettaa velvoitetulle jätelain 129 §:n nojalla 2 000 euron suuruisen uhkasakon, mikäli velvoitteessa määrätty toimenpide jätetään tekemättä. Mikäli velvoitetta ei ole noudatettu määräaikaan mennessä eikä noudattamatta jättämiselle ole esitetty pätevää syytä, ympäristölautakunta voi uhkasakkolain 10.1 §:n nojalla määrätä uhkasakon täytäntöönpantavaksi.
Kuuleminen hallintopakon täytäntöönpanosta
Mikkelin seudun ympäristölautakunta varaa samalla hallintolain 34 §:n sekä uhkasakkolain 22 §:n mukaisesti asianosaiselle tilaisuuden tulla kuulluksi velvoitteen ja sen tehosteeksi asetetun uhkasakon johdosta sekä antaa kirjallinen selitys asian ratkaisemiseen vaikuttavista tekijöistä. Selitystä pyydetään erityisesti siitä, onko asianosaisella esittää pätevää syytä velvoitteiden noudattamatta jättämiselle. Mahdollinen selitys liitteineen pyydetään toimittamaan Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle (ymparistonsuojelu@mikkeli.fi / Mikkelin seudun ympäristölautakunta, PL 33, 50100 Mikkeli) 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun tämän päätöksen määräaika on päättynyt (90 vuorokauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista vastaanottopäivää lukuun ottamatta).
Päätöksen täytäntöönpano
Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jätelain 139 §:n mukaisesti.
Ilmoitusvelvollisuus
Jos asianomainen kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tekemällä ilmoitus muutoin todisteellisesti. Lisäksi kiinteistönomistajan on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ympäristölautakunta ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 §:n edellyttämällä tavalla Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöä 491-10-6-23 koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.
Päätöksen perustelut
Jätteellä tarkoitetaan jätelain 5 §:n mukaisesti ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Kuivakäymäläjäte on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain 13 §:n mukaisesti jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 72 §:n mukaisesti ympäristöön ei saa jättää jätettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua esimerkiksi viihtyisyyden vähentymistä tai epäsiisteyttä.
Kompostoimattoman käymäläjätteen hautaaminen ei ole jätelainsäädännössä tarkoitettu hyväksyttävä tai hallittu tapa käsitellä jätettä. Käymäläjäte voi sisältää vaaratekijöitä (esimerkiksi bakteereja, taudinaiheuttajia, lääkeaineita, hormonijäämiä, mikromuovia tai kemikaaleja), joten sen hautaaminen käsittelemättömänä täyttää jätteen hylkäämisen määritelmän. Käymäläjätteen käsittelylle ja kompostoinnille onkin tästä syystä asetettu tiukempia vaatimuksia kuin esimerkiksi tavanomaiselle bio- tai puutarhajätteelle.
Ympäristöpalveluille tulleiden yhteydenottojen perusteella asianosaisen menettely aiheuttaa viihtyisyyden vähentymistä asuinalueella.
Edelleen ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 5 §:n 1 momentin 2) -kohdan mukaisesti ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu esimerkiksi terveyshaittaa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai muuta em. lainkohtaan rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Terveyshaitalla tarkoitetaan YSL 5 §:n 1 momentin 4) -kohdan mukaisesti esimerkiksi sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden arvion mukaan kiinteistöllä vallitseva tilanne saattaa aiheuttaa terveyshaitaksi katsottavan olosuhteen. Maahan haudattu käymäläjäte aiheuttaa hajuhaittaa sekä saattaa aiheuttaa taudinaiheuttajien siirtymistä naapurikiinteistölle pintavalumien mukana, jolloin lähiympäristössä ravinnoksi kasvatettavien kasvien hyödyntäminen estyy. Käsittelemätön käymäläjäte saattaa houkutella lisäksi paikalle runsaasti kärpäsiä ja muita hyönteisiä.
Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai sen uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.
Asianosaista on kehotettu järjestämään kuivakäymälän jätehuolto vaatimusten mukaisesti sekä ohjeistettu erilaisista vaihtoehdoista, joilla kuivakäymälähuolto täyttäisi jätehuoltomääräysten vaatimukset. Asianosaisen kiinteistöllä on esimerkiksi käyttämätön maapallokompostori, jota Ympäristöpalvelut on kehottanut käyttämään kuivakäymäläjätteiden jälkikompostointiin. Tähän asianosainen ei ole suostunut. Toisena vaihtoehtona on ehdotettu kompostoivan käymälän ostamista, jolloin käymäläjätteet kompostoituvat haitattomaan muotoon käymälässä. Tähän asianosainen ei ole suostunut siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi.
Asianosainen ei ole noudattanut hänelle annettuja kehotuksia ja ollut vastahakoinen tarkastuskäyntien suorittamiselle. Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä asianosainen esitteli piharakennuksessa olevan käymälän, joka oli käytännössä varastoon sijoitettu astia. Astian sisällön hän tyhjentää ja hautaa kiinteistön rajalla olevalle pienehkölle maa-alueelle. Käymäläjätteiden aiheuttama kuormitus kohdistuu aina tälle samalle pienelle maa-alueelle, mikä on lähellä naapurikiinteistön oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta.
Asia on valmisteltu ympäristölautakunnan päätettäväksi, koska Ympäristöpalveluiden kehotuksia ei ole noudatettu ja asianosainen on vastahakoinen muuttamaan vallitsevaa tilannetta. Kiinteistön omistaa kuolinpesä. Määräys on kohdistettu kiinteistön asukkaaseen, joka asuu kiinteistöllä yksin ja on vastuussa käymäläjätteistä.
Määräyksen tehosteeksi asetetun uhkasakon suuruus on määritelty markkinoilla olevien kompostoivien kuivakäymälöiden hinnan perusteella. Lämpöeristetyt kompostoivat käymälät maksavat keskimäärin noin 400 – 900 euroa. Pakastavat tai polttavat käymälät ovat selvästi tätä kalliimpia (1 000 – 3 000 euroa). Uhkasakko on pyritty määrittelemään siten, että se kohtuullinen päävelvoitteisiin ja lainvastaisen menettelyn jatkamisen haitallisiin seurauksiin nähden. Toimenpiteen suorittamisen määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon velvoitteen noudattamiselle aiemmin annetut määräajat sekä se, että asia on ollut vireillä jo vuodesta 2024 alkaen ja tilanne voi jatkuessaan aiheuttaa terveyshaittaa.