Kuvaus
Itä-Suomen hallinto-oikeuden 18.11.2025 antama päätös maa-ainesasiassa Dnro 56/03.04.04.04.24/2025 – Käävänkylän Maansiirto Ky:n tekemä valitus Mikkelin seudun ympäristölautakunnan päätöksestä 21.11.2024 § 101
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on myöntänyt 21.11.2024 § 101 Käävänkylän Maansiirto Ky:lle luvan ottaa 9 000 kiintokuutiometriä soraa ja hiekkaa kiinteistöllä Lehtola (507-424-2-211) sijaitsevalta 0,8 hehtaarin suuruiselta alueelta.
Käävänkylän Maansiirto Ky valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaadittiin, että ympäristölautakunnan lupapäätöksessä asetettu ottotaso +96.00 on kumottava ja ottotasoksi on määriteltävä + 95.00. Lisäksi valituksessa todettiin, että aiemmassa alueen ottoluvassa tasoksi on määritelty +92.40. Vuokra-alueesta on maksettu silloiselle maanomistajalle koko alueelta otettavasta sorasta edellä mainitun tason mukainen korvaus.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja todennut, että karttatarkastelun perusteella ottamisalue sijaitsee Supansuonlammen lähialueella, ja ottamisalueen ympäristössä on suoaluetta. Ottaen lisäksi huomioon mitatut ottamisalueen pohjaveden pinnan tasot ja Supansuonlammen pinnan tason, hallinto-oikeus arvioi, että ympäristölautakunta on voinut asettaa ottotasoksi +96.00 (N2000) maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa tarkoitetun luontoon kohdistuvan vahingollisen vaikutuksen ehkäisemiseksi.
Hallinto-oikeus on todennut lisäksi, että maa-ainesten ottoa koskeva lupa-asia ratkaistaan maa-aineslain säännösten perusteella, eikä lupamääräysten asettaminen voi perustua yksityisoikeudellisessa vuokrasopimuksessa sovittuihin seikkoihin.
Itä-Suomen aluehallintoviraston 16.12.2025 antama päätös (ISAVI/7602/2024) haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämisestä Kieppi Sawmill Oy:n sahalaitoksen alueelle rakennettavassa meluvallissa, Mäntyharju
Kieppi Sawmill Oy haki lupaa haitta-aineita sisältävän maa-ainesjätteen hyödyntämiselle saha-alueelle rakennettavassa meluvallissa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan meluvallin rakentamiselle ei ole hakemuksessa osoitettu aitoa, selkeää tarvetta meluntorjunnan kannalta, joten näin ollen luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Hakemuksen mukaisten pilaantuneiden maa-ainesten sijoittamisen vallirakenteeseen on siten arvioitu olevan luonteeltaan enemmän jätteen loppusijoittamista kuin hyödyntämistä, joten hakemus on tullut hylätä.
Mikkelin ilmanlaatua seurataan vuosina 2026 - 2027 siirrettävällä mittausasemalla
Ilmanlaadun seurannan järjestämisvelvoite perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta 79/2017. Etelä-Savossa on yksi ilmanlaadun seuranta-asema. Mittauksia kierrätetään Mikkelin ja Savonlinnan kesken. Kaupunkien lisäksi mittauksista aiheutuviin kuluihin osallistuvat paikalliset energiantuotantoyhtiöt. Mittauksien toteutuksesta vastaa kuopiolainen Aeri Oy.
Mittausasema on vuosina 2026 - 2027 Mikkelissä Porrassalmenkadun varressa. Mittausasemalla seurataan pölyn pitoisuuksina hengitettävien hiukkasten (PM10), ja pienhiukkasten pitoisuuksia (PM2,5) ja vuonna 2026 myös typpidioksidin pitoisuutta.
Kaupungissa näiden epäpuhtauksien suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Kaupunkien ilmanlaatuun liikenteellä on suurempi vaikutus, koska liikenteen päästö tapahtuu maanpinnan tasolle suoraan hengitysilmaan.
Aiemmin tehtyjen seurantamittaustulosten mukaan ilmanlaatu on Mikkelissä ollut pääosin hyvää. Katupöly heikentää ilmanlaatua keväällä maalis-huhtikuussa.
Reaaliaikaiset mittaustulokset ovat nähtävissä Ilmatieteen laitoksen sivuilla osoitteessa www.ilmanlaatu.fi.
Ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/50/EY) muutoksen (EU) 2024/2881 täytäntöönpanosta johtuva uudistettu ilmanlaatudirektiivi on tullut voimaan 10.12.2024. Jäsenmaalla on kaksi vuotta aikaa saattaa uudistus kansalliseen lainsäädäntöön eli 11.12.2026 mennessä. Ilmanlaatudirektiivin muutosten kansallista täytäntöönpanoa koskeva työ on käynnistynyt 18.12.2024. Hallituksen esitys valmistellaan virkatyönä ympäristöministeriössä.
Tavoitteena on, että ilmanlaadunraja-arvoja tultaisiin vuoteen 2030 mennessä kiristämään niin, että ne paremmin vastaisivat WHO:n uusia vuonna 2021 päivitettyjä ohjearvoja. Nykyiset vuonna 1996 voimaan tulleet ilmanlaadun kansalliset ohjearvot ovat Suomessa voimassa vuoden 2029 loppuun saakka. Uudet raja-arvot tulevat voimaan 2030. Kuntien pitää jo vuonna 2028 laatia ilmanlaadun etenemissuunnitelma, mikäli uudet raja-arvot ylittyvät.