Kuvaus
Määräykset taloyhtiöille erilliskerättävien jätejakeiden jätehuollon järjestämiseksi
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on kokouksessaan 12.6.2025 määrännyt jätelain (646/2011) 126 §:n nojalla kolmea Mikkelissä sijaitsevaa taloyhtiötä järjestämään erilliskerättävien jätejakeiden jätehuollon jäteasetuksen (VNA 987/2021) 18 §:n ja Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten (hyväksytty Mikkelin kaupunkikehityslautakunnassa 23.5.2023 § 79) 16 §:n mukaisesti. Määräysten tehosteeksi on asetettu uhkasakot.
Kaikki kolme taloyhtiötä ovat järjestäneet puuttuvien jätejakeiden jätehuollon määräaikaan (29.8.2025) mennessä. Tieto velvoitteen hoitamisesta välitetään myös Maanmittauslaitokselle, jotta kiinteistöjä koskevasta velvoitteesta ja sen tehosteeksi asetusta uhasta tehty merkintä poistettaisiin kiinnityksistä pidettävästä rekisteristä.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös (Dnro 855/03.04.04.04.19/2024) 23.6.2025 ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa
Metsä-Sairilan ympäristön asukkaat ry on Etelä-Savon ely-keskukselle osoittamallaan vireillepanokirjeellään vaatinut 25.8.2022, että Metsä-Sairilan biokaasulaitos on määrättävä toimimaan voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti ja lopetettava mm. biokaasulaitoksella tuotetun käyttöön kelpaamattoman mädätteen tuominen ulos altaisiin tai ulos varastoitavaksi. Vireillepanossa Metsä-Sairilan ympäristön asukkaat ry on todennut, että Metsäsairilassa on käytetty useampia luvattomia altaita, ja että jäteasemasta johtuva hajuhaitta on lisääntynyt merkittävästi jäteaseman lähialueilla vuoden 2022 aikana.
Etelä-Savon ely-keskus on päätöksellään 15.11.2022 todennut, että BioSairila Oy tai Metsäsairila Oy eivät ole rikkoneet niille myönnettyjä ympäristölupia biokaasulaitoksen mädätteiden ja niistä eroteltujen jakeiden käsittelyssä. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 21.2.2024 (nro 198/2024) kumonnut Ely-keskuksen päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsittelyä varten. Hallinto-oikeus on katsonut, että Ely-keskuksen olisi tullut määrätä toiminnanharjoittaja hakemaan mädätteen nestejakeen ulkona tapahtuvalle käsittelylle ympäristölupaa tai muuten määrätä kyseisen menettelyn osalta ympäristönsuojelulain 175 §:n nojalla siten, että toiminnasta mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta sekä haitalliset vaikutukset maaperään ja hulevesiin estetään. Lisäksi hallinto-oikeus on todennut, että asian käsittelyssä on ilmennyt puutteita, joiden vuoksi valituksenalainen päätös ei ole vastannut hallintolain asettamia vaatimuksia.
Ely-keskus on laatinut uuden päätöksen, jonka mukaan jätevesilietemädäte tulee varastoida jäteaseman alueella tiiviillä pohjalla (esim. asfaltti), ja mahdolliset valumavedet kerätä talteen ja johtaa jäteaseman suotovesialtaan kautta jätevesien käsittelyyn. Varastointi maapohjaisessa altaassa tulee lopettaa 31.8.2024 mennessä. Mikäli mädätteen varastointia maapohjaisessa altaassa halutaan jatkaa 31.8.2024 jälkeen, tulee asiasta laittaa vireille ympäristölupahakemus aluehallintovirastoon 31.8.2024 mennessä. Ely-keskus toteaa, että saatujen selvitysten, tarkkailun ja tarkastusten perusteella ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja perusteita toiminnan välittömälle keskeyttämiselle ei todeta olevan. Todetut hajuhaitat johtuivat saatavilla olevien tietojen mukaan biokaasulaitoksen biosuotimista, jotka eivät toimineet riittävän tehokkaasti, ja korjaustoimet viivästyivät koronasulkujen aiheuttamien toimitusvaikeuksien vuoksi. Päätöksessään ely-keskus on ottanut kantaa jätevesilietemädätteen käyttöön lannoitevalmisteena ja vastannut yksilöidysti alkuperäisessä vireillepanossa esitettyihin vaatimuksiin.
Valittaja on vaatinut, että Ely-keskukesn tekemä päätös kumotaan, ja että nestemäisen ja märän käymisjäännöksen varastointi ja jatkokäsittely ulkona sijaitsevissa altaissa on lopetettava eikä uusia altaita tai kenttiä tällaiseen tarkoitukseen saa rakentaa eikä ottaa käyttöön. Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Etelä-Savon ely-keskuksen päätöksen siltä osin, kun päätöksessä on määrätty jätevesilietteen varastoinnista jäteaseman alueella tiiviillä pohjalla. Hallinto-oikeuden päätöksessä on ollut ratkaistavana, onko Etelä-Savon ely-keskus voinut antaa Metsäsairila Oy:n ja Biosairila Oy:n ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevat valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevät määräykset tai onko päätös valituksessa esitettyjen perusteiden johdosta kumottava tai muutettava. Hallinto-oikeus katsoo, ettei määräys tiiviillä pohjalla varastoimisesta ole perustunut ympäristönsuojelulain 175 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisen tilan oikaisemiseen, eikä Ely-keskuksella ole ollut perustetta antaa kyseisen sisältöistä määräystä. Koska mädätteen varastointia koskevat ympäristöluvassa olevat lupamääräykset ovat puutteelliset, on valvontaviranomainen voinut määrätä suunnitelmavelvoitteen mädätteen varastoinnin järjestämiseksi.
Muiden valituksessa esitettyjen valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus toteaa, että biokaasulaitosta koskevan ympäristöluvan lupamääräyksen 11.1 mukaisesti kompostointilaitoksella voidaan käsitellä biokaasulaitoksella syntyvää mädätettä. Mahdollinen altaiden käyttö mädätteen varastointia varten ratkaistaan ympäristönsuojelulain tarkoittamalla lupamenettelyllä eikä luvanhakuvelvoitetta siten ole syytä kumota. Hallinto-oikeus katsoo, että valituksenalaisen päätöksen kohteena olevasta toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan sellaista tilannetta, jossa toiminta aiheuttaisi välitöntä vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle ja siten edellyttäisi toiminnan keskeyttämistä.
Mikkelin (Ristiinan) Yöveden pohjaeläintutkimus 2024
Mikkelin (ent. Ristiinan) Yöveden tarkkailua on toteutettu vuodesta 1980 lähtien. UPM Plywood Oy Pelloksen tehtaiden ja Ristiinan keskuspuhdistamon ympäristöluvissa on velvoitettu seuraamaan jätevesien vesistövaikutuksia ja tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Nykyisellään Yöveden tarkkailua toteutetaan Ramboll Oy:n 16.12.2015 laatiman yhteistarkkailuohjelman (Ristiinan jätevedenpuhdistamo ja UPM Plywood Oy, Pelloksen vaneritehtaat, vaikutustarkkailuohjelma 2016-) mukaisesti.
Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti pohjaeläintarkkailua suoritetaan kolmelta havaintopaikalta kuuden vuoden välein. Tarkkailun laajuus vaihtelee jonkun verran tarkkailukerroittain. Vuonna 2024 tarkkailun suoritti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ja käytettyjä näyteasemia oli kolmella syvänneasemalla, jotka sijaitsivat Yövedessä Ristiinan Linnaniemen ja Uittamonsalmen välisellä alueella.
Tarkkailussa voitiin todeta, että kuormitetuilla näytepisteillä (056, 391) pohjaeläinten kokonaisbiomassa, yksilötiheys ja lajirunsaus oli verrokkialueena toiminutta Uittamonsalmen asemaa suurempi. Tulosten yleistämiseen käytetään nykyään ekologista tilaa kuvaavaa mallipohjaista lajien indikaatioarvoihin perustuvaa laskennallista järjestelmää. Ekologisen tilan indikaattorina käytettävän PICM -indeksin arvojen perusteella kuormitetut näyteasemat edustivat ekologiselta laadultaan hyvää tilaa ja verrokkiasema erinomaista tilaa.