Kuvaus
Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian Otavan Opiston määräaikainen kansanopiston opettajan virka (historia ja yhteiskuntaoppi, aikuisten perusopetus) ajalle 1.8.2026–30.6.2028 täytettiin viranhaltijapäätöksellä 17.6.2026 § 15 (MliDno-2026-177) valitsemalla virkaan Salla Ruuttunen. Päätöksestä on tehnyt oikaisuvaatimuksen yksi virkaa hakeneista ja haastatteluun kutsutuista henkilöistä, oikaisuvaatimuksen tekijä. Johtokunnan tulee ratkaista, onko oikaisuvaatimus hyväksyttävä vai hylättävä.
Verkossa julkaistavan esityslistan liitteinä ovat työpaikkailmoitus ja ote viranhaltijapäätöksestä 17.6.2026 § 15. Oikaisuvaatimus sekä haastattelu- ja arviointiaineisto ovat johtokunnan päätöksenteossa käytettävää oheismateriaalia, mutta niitä ei julkaista yleisessä tietoverkossa.
Tausta
Virka oli julkisesti haettavana, ja määräaikaan mennessä sitä haki 15 henkilöä, joista 10 kutsuttiin haastatteluun samalla haastattelurungolla ja samoilla arviointiperusteilla. Hakuilmoituksen mukaan viran kelpoisuusvaatimuksena oli opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukainen opettajan kelpoisuus. Hakuilmoituksessa painotettiin lisäksi vahvaa pedagogista otetta, kykyä kohdata erilaisista taustoista tulevia aikuisopiskelijoita, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä valmiuksia hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Eduksi katsottiin muun muassa kokemus aikuisten perusopetuksesta, verkko- ja monimuoto-opetuksesta sekä itsenäinen ja ratkaisukeskeinen työote.
Hakijoiden ansioita arvioitiin perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisten yleisten nimitysperusteiden – taidon, kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon – pohjalta. Salla Ruuttunen arvioitiin hakemusten, koulutuksen, työkokemuksen, haastattelujen ja kokonaisarvioinnin perusteella virkaan ansioituneimmaksi ja soveltuvimmaksi hakijaksi.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii 2.7.2026 päivätyssä oikaisuvaatimuksessaan valintapäätöksen kumoamista. Vaatimusta perustellaan pääosin seuraavasti:
- valitun aineenhallinta historiassa ja yhteiskuntaopissa – erityisesti talous- ja lakitiedon osalta – on hänen näkemyksensä mukaan riittämätön, koska se perustuu asetuksen 986/1998 mukaiseen 60 opintopisteen laajuiseen kelpoisuuteen eikä lukion aineenopettajan laajempaan aineenhallintaan;
- aineenhallinnan paremmuuden tulisi hänen mukaansa ratkaista ansiovertailu, koska kyse on hänen näkemyksensä mukaan työnantajan ilmoittamasta valintaperusteesta;
- hänellä on kokemusta ja kelpoisuus englanninkieliseen ja IB-opetukseen, mitä hän pitää ansiona;
- haastatteluun kutsuttavien valinta on hänen mukaansa ollut mielivaltaista, eikä aiempi oikeuskäytäntö (KHO:2006:93) enää hänen mukaansa sido, koska EU-oikeus on syrjäyttänyt sen;
- ansiovertailu on hänen mukaansa ollut puolueellinen ja valittua on suosittu;
- menettely on hänen mukaansa yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vastainen, ja hän katsoo tulleensa syrjityksi;
- oikaisuvaatimuksessa viitataan lisäksi valitun ohella “varasijoille valittuihin" henkilöihin.
Muodollisten edellytysten tarkastelu
Oikaisuvaatimuksen tekijä on ollut virkaa hakenut henkilö, jonka oikeuteen ja etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Hänellä on siten kuntalain 137 §:n mukainen asianosaisasema ja oikeus tehdä oikaisuvaatimus.
Päätös on annettu tiedoksi sähköisesti 18.6.2026. Kun tiedoksiannon oletetaan hallintolain mukaisesti tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen 21.6.2026. Neljäntoista päivän oikaisuvaatimusaika, jota laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta mukaan, on päättynyt 5.7.2026. Oikaisuvaatimus on saapunut kirjaamoon 2.7.2026, joten se on tehty säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus täyttää myös sisällölliset vähimmäisvaatimukset: siitä käy ilmi päätös, johon oikaisua haetaan, vaadittu lopputulos ja sen perusteet sekä tekijän tiedot. Oikaisuvaatimus voidaan siten tutkia sisällöllisesti.
Sovellettavat säännökset
- Suomen perustuslaki (731/1999) 125 § 2 mom. – yleiset nimitysperusteet julkiseen virkaan: taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
- Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), erityisesti 18 § vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuudesta.
- Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka piiriin kansanopistot kuuluvat.
- Kuntalaki (410/2015) 137 § ja 138 § – oikaisuvaatimusoikeus ja -menettely.
- Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 8 § (syrjinnän kielto ja kielletyt syrjintäperusteet) ja 28 § (todistustaakka).
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 8 § ja 9 a § (syrjintä työhönotossa ja todistustaakka).
- Hallintolaki (434/2003) – hyvän hallinnon periaatteet, mm. tasapuolisuus ja perusteluvelvollisuus.
Johtokunnan arviointi oikaisuvaatimuksen perusteista
Viran laatu ja sovellettavat kelpoisuusvaatimukset
Haettavana ollut virka on nimikkeeltään kansanopiston opettajan määräaikainen virka, ja sen opetustehtävät sijoittuvat Otavan Opiston aikuisten perusopetukseen. Valitulla henkilöllä on viran tehtävien hoitamiseen edellytetty koulutus, opettajan pedagogiset opinnot sekä tehtävän kannalta riittävä opetettavien aineiden osaaminen. Työnantaja on arvioinut hänen täyttävän haettavana olleen määräaikaisen kansanopiston opettajan viran kelpoisuusvaatimukset.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vertaa valitun opintoja lukion aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin. Haettavana ei kuitenkaan ollut lukion aineenopettajan virka, vaan kansanopiston opettajan määräaikainen virka, jonka tehtävät sijoittuvat aikuisten perusopetukseen. Oikaisuvaatimuksen tekijän laajat historian ja yhteiskuntaopin opinnot ovat hänen ansioitaan, mutta niiden suurempi määrä ei yksin ratkaise kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden keskinäistä ansioituneisuutta.
Aineenhallinta osana ansiovertailua
Opetettavien aineiden hallinta on ollut yksi hakijoiden taitoa kuvaavista, ansiovertailussa huomioon otetuista seikoista, kuten alkuperäisestä päätöksestä ilmenee. Hakuilmoituksessa ei kuitenkaan asetettu kelpoisuusvaatimuksen ylittävää opintopistemäärää, lukiotason aineenhallintaa tai opetettavien aineiden opintopisteiden määrällistä paremmuutta itsenäiseksi tai ratkaisevaksi valintaperusteeksi. Aineenhallinta on siten ollut yksi osatekijä muiden joukossa – ei ainoa eikä automaattisesti ratkaiseva peruste.
Oikaisuvaatimuksen tekijän laajemmat historian ja yhteiskuntaopin opinnot on otettu huomioon hänen ansioinaan haastattelussa annetussa arvioinnissa ja kokonaisvertailussa. Se, että jollakin hakijalla on kelpoisuusvaatimuksen ylittäviä opintoja jossakin yksittäisessä osa-alueessa, ei sellaisenaan tee hänestä koko tehtäväkokonaisuuden kannalta ansioituneinta hakijaa, kun otetaan huomioon myös pedagoginen osaaminen, kyky kohdata tehtävän kohderyhmää, arviointi- ja ohjausosaaminen, digipedagogiset valmiudet sekä kehittämisote. Nämä ovat kaikki hakuilmoituksessa nimenomaisesti mainittuja, tehtävän hoitamisen kannalta merkityksellisiä ansioita.
Englannin kielen taito ja IB-opetus
Hakuilmoituksessa ei edellytetty eikä mainittu eduksi englanninkielisen opetuksen kokemusta, tiettyä englannin kielen taitotasoa tai IB-opetuksen kokemusta. Haettavana ei ollut lukion tai IB-lukion virkaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän englannin kielen taito ja siihen liittyvä kokemus ovat sinänsä osaamista osoittavia ansioita, mutta niille ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa ansioituneisuutta tehtävään, jonka kelpoisuus- tai eduksi-luettelossa näitä ominaisuuksia ei mainita.
Haastatteluun kutsuminen ja haastattelumenettely
Oikaisuvaatimuksen tekijä on arvostellut haastatteluun kutsuttavien valintaa. Tällä väitteellä ei kuitenkaan ole hänen oman oikeusasemansa arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä, koska hänet kutsuttiin haastatteluun ja hänen ansioitaan ja soveltuvuuttaan arvioitiin samalla haastattelurungolla ja samoilla arviointiperusteilla kuin muiden haastateltujen hakijoiden.
Haastattelussa käytettiin kaikkien kymmenen haastatellun hakijan kohdalla samaa neliteemaista arviointirunkoa (pedagoginen ote, aineenhallinta ja verkkopedagogiikka, arviointi ja ohjaus, kehittämisote), ja arviointi tehtiin yhtenäisin perustein.
Valittu hakija sai haastatteluarvioinnissa korkeamman kokonaisarvion kuin oikaisuvaatimuksen tekijä.
Oikaisuvaatimuksen tekijän vahvuuksina tulivat haastattelussa esiin muun muassa aineenhallinta ja kokemus historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta sekä tarinallistava opetustapa. Hänen haastattelunäyttönsä jäi kuitenkin kokonaisuutena valittua hakijaa heikommaksi erityisesti verkkopedagogisten valmiuksien sekä kehittämisotteen ja tehtävään kohdistuvan motivaation osalta. Valitun hakijan vahvuudet – maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetukseen liittyvä osaaminen, kielitietoinen pedagoginen ote, verkkopedagogiikka sekä opetussuunnitelmalähtöinen ja opiskelijalähtöinen arviointiosaaminen – vastaavat suoraan hakuilmoituksessa kuvattua tehtäväkokonaisuutta ja kohderyhmää.
Ansiovertailu ja kokonaisarviointi
Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet – taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto – on otettu huomioon hakijoiden kokonaisarvioinnissa. Taitoa on arvioitu koulutuksen, opetettavien aineiden hallinnan, pedagogisen osaamisen sekä digitaalisten valmiuksien perusteella; kykyä hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella suhteessa tehtävän kohderyhmään ja sen erityispiirteisiin.
Väite ansiovertailun puolueellisuudesta ei saa tukea käytettävissä olevasta aineistosta. Kaikkia haastateltuja hakijoita, myös oikaisuvaatimuksen tekijää, on arvioitu samalla haastattelurungolla ja samoilla, etukäteen määritellyillä arviointiperusteilla. Kirjallinen arviointiaineisto osoittaa, että Ruuttusen haastattelunäyttö oli teema-alueittain kokonaisuutena vahvempi erityisesti niillä osa-alueilla, jotka hakuilmoituksessa oli nimenomaisesti mainittu tehtävän kannalta olennaisiksi. Ansiovertailun lopputulos ei siten perustu mielivaltaan, vaan hakuilmoituksessa ilmoitettuihin ja tehtävän kannalta merkityksellisiin, dokumentoituihin perusteisiin.
Väitteet yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vastaisuudesta
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:ssä säädetään kielletyistä syrjintäperusteista (mm. ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy) ja 28 §:ssä todistustaakasta: jotta syrjintäolettama syntyy ja todistustaakka siirtyy työnantajalle, vireillepanijan on ensin esitettävä selvitystä tosiseikoista, joiden perusteella syrjintää voidaan olettaa tapahtuneen tietyn kielletyn perusteen nojalla. Oikaisuvaatimuksessa ei ole yksilöity mitään yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintäperustetta eikä esitetty tosiseikkoja, jotka loisivat perustellun olettaman syrjinnästä. Syrjintäolettamaa ei näin ollen synny, eikä todistustaakka siirry työnantajalle.
Vastaavasti laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) koskee nimenomaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään tosiseikkoja siitä, että hakijoiden sukupuolella tai muulla tasa-arvolaissa suojatulla seikalla olisi ollut merkitystä valinnassa. Pelkkä yleisluonteinen väite syrjinnästä, ilman yksilöityä syrjintäperustetta ja sitä tukevaa selvitystä, ei riitä täyttämään edes syrjintäolettaman syntymisen edellytyksiä.
Hakijoiden arvioinnissa käytettiin kaikkien haastateltujen kohdalla samaa, etukäteen määriteltyä ja tehtävän sisältöön kytkeytyvää arviointirunkoa. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia tosiseikkoja, joiden perusteella voitaisiin olettaa yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa tarkoitettua kiellettyä syrjintää tapahtuneen. Hakijoiden arviointi on perustunut viran tehtäviin, hakuilmoituksessa ilmoitettuihin vaatimuksiin sekä hakijoiden koulutuksesta, kokemuksesta, haastatteluista ja soveltuvuudesta tehtyyn kokonaisarviointiin. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ei ole viitteitä siitä, että valintamenettelyssä olisi käytetty epäasiallisia tai kiellettyjä perusteita taikka että hakijoita olisi kohdeltu epätasapuolisesti. Väitteet yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vastaisuudesta eivät siten anna aihetta päätöksen kumoamiseen.
Viittaus varasijoihin
Oikaisuvaatimuksessa arvostellaan valitun lisäksi myös “varasijoille valittujen" aineenhallintaa. Viranhaltijapäätöksessä 17.6.2026 § 15 ei kuitenkaan ole nimetty ketään varasijalle; päätös koskee yksinomaan Salla Ruuttusen valintaa määräaikaiseen virkaan. Oikaisuvaatimus perustuu tältä osin virheelliseen käsitykseen päätöksen sisällöstä, eikä sillä siten ole merkitystä arvioitaessa oikaisuvaatimuksen aiheellisuutta.
Johtopäätös
Salla Ruuttunen täyttää haettavana olleeseen kansanopiston opettajan virkaan ja siinä hoidettaviin aikuisten perusopetuksen historian ja yhteiskuntaopin opetustehtäviin sovellettavat kelpoisuusvaatimukset. Hänen valintansa perustuu hakuilmoituksessa ilmoitettuihin vaatimuksiin ja eduksi katsottuihin ansioihin, viran tosiasialliseen tehtäväkokonaisuuteen, perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin sekä kaikkien haastateltujen hakijoiden yhdenmukaisin perustein tehtyyn kokonaisarviointiin.
Oikaisuvaatimuksen tekijän laajemmat historian ja yhteiskuntaopin opinnot, englannin kielen taito sekä kokemus englanninkielisestä opetuksesta on otettu asianmukaisesti huomioon hänen ansioinaan, mutta ne eivät liity hakuilmoituksessa asetettuihin tai eduksi katsottuihin, tämän viran kannalta ratkaiseviin valintaperusteisiin siinä laajuudessa kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään. Haastatteluun kutsuminen ja haastattelumenettely ovat kohdelleet oikaisuvaatimuksen tekijää yhdenvertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Oikaisuvaatimuksessa ei ole yksilöity syrjintäperustetta eikä esitetty selvitystä, joka loisi olettaman yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain vastaisesta menettelystä. Viittaus varasijoille valittuihin perustuu virheelliseen käsitykseen päätöksen sisällöstä.
Edellä esitetyn perusteella oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esiin sellaisia oikeudellisia tai tosiasiallisia perusteita, joiden nojalla viranhaltijapäätöstä 17.6.2026 § 15 tulisi muuttaa tai se tulisi kumota.