Kuvaus
Kiinteistön 491-417-3-170 omistaja on tehnyt lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 14.11.2022 § 1, jolla on todettu, ettei rakennusvalvontaviranomainen voi maankäyttö- ja rakennuslain 165 §:n nojalla antaa määräystä mahdollisen haitan poistamiseksi tai korjaamiseksi, koska luonnollista vedenjuoksua Naavatie 7:n tontilla ei ole muutettu mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla.
Maankäyttö- ja rakennuslain 165 §:n mukaan, jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista veden juoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta.
Kiinteistön 491-417-3-170, Naavatie 5 omistaja oli ollut yhteydessä rakennusvalvontaan ja kaupungin hulevesiviranomaisen toimivaan infra- ja viheraluepalveluihin kiinteistön talousrakennuksen sivulle ja tontin takanurkkaan kerääntyvistä hulevesistä varsinkin keväisin maan ollessa vielä jäässä. Hänen mukaansa naapurin Naavatie 7:n tonttia 491-417-3-169 olisi korotettu ja tien varressa oleva oja olisi täytetty ja korotettu niin, että ilmoittajan ulkorakennus on jäänyt alemmas, jolloin hulevesi ei pääse ohjautumaan Naavatien varressa olevaan ojaan. Lisäksi hän kertoo, että Naavatie 7:n tontti viettää koko etelän puoleiselta osaltaan kohti Naavatie 5:n tonttia, jolloin sekä sadevesi että kyseiselle osalla siirretyn lumen sulamisvesi valuu Naavatie 5:n tontille etenkin maan ollessa jäässä, jolloin vesi ei pääse imeytymään maahan Naavatie 7:n tontilla.
Kesällä 2022 suoritetulla maastokäynnillä havaittiin, että naapurikiinteistö Naavatie 7 sijoittuu kadun varren korkeimmalle kohdalle. Kaupungin hulevedet ohjautuvat kadun varren ojassa kiinteistön kohdalta kahteen eri suuntaan eli kiinteistö sijoittuu ns. vedenjakajakohtaan. Edellä mainitun perusteella naapurikiinteistön kohdalla ei katuvarressa ole ojaa vaan painanne, josta vedet ohjautuvat riittävästi Naavatien suuntaisesti pohjoiseen ja liittymien kohdalta etelään päin kaupungin katuojaan. Myöskään kiinteistöjen välissä olevan nurkkapyykin kohdalla eli kiinteistöjen liittymien välissä ei ole katualueen reunassa ojaa. Tästä syystä myöskään Naavatie 5:n ja Naavatie 7:n ajoneuvoliittymissä ei ole rumpua. Naavatie 5:n kohdalta katuoja alkaa liittymän jälkeen ja viettää Naavatien reunassa etelää kohti.
Maastokäynnillä havaittiin myös, että Naavatie 5:n talousrakennuksen ja rajan välissä oleva maanpinta on alempana kuin talousrakennuksen ja kadun välinen maanpinta, jolloin talousrakennuksen sivulta vedet eivät pääse ohjautumaan katualueen ojiin. Maanpintaa on korotettu autotallin ja kadun välillä, jotta ajo autotalliin olisi mahdollista ja toisaalta autotallin sivulla maanpintaa on madallettu riittävän sokkelikorkeuden saamiseksi.
Rakennukset tonteille on rakennettu 1980-luvulla. Naavatie 7:n on valmistunut vuonna 1988 noin vuotta myöhemmin kuin Naavatie 5. Naavatie 7:n omistajan mukaan maastoa muuttavia toimenpiteitä ei ole tehty viime vuosina rakentamisen jälkeen.
Korkotarkastelun perusteella oli todettu, että Naavatie 7 tonttia ei rakentamisen aikana eikä myöhemminkään ole muutettu siten, että luonnollinen vedenjuoksu olisi muuttunut niin olennaisesti, että rakennusvalvontaviranomainen voisi antaa määräystä haitan poistamiseksi.
Ei ole voitu todeta, että Naavatie 7:n tontilla maanpinnan luonnollista korkeutta ja luonnollista vedenjuoksua olisi muutettu niin, että se aiheuttaisi huomattavaa haittaa Naavatie 5:n tontille. Tontin tasaamisella veden valuminen naapuritontille on voinut jopa vähentyä, koska suurempi osa vedestä ehtii imeytyä oman tontin puolella, kun olemassa ollutta Naavatien 5:n suuntaan viettävää maanpintaa on Naavatie 7:n puolella tasoitettu enemmän vaakatason suuntaiseksi.
Kaupunki on tarjoutunut kustannuksellaan tekemään tonttien rajalle kadun reunaan kaivon ja siitä ojan hulevesien johtamiseksi. Tontinomistajan tulee kuitenkin tehdä omalla tontillaan tarvittavat toimenpiteet vesien johtamiseksi kaivoon. Naavatie 5:n omistaja ei ole hyväksynyt sitä, että toimenpide jäisi hänen kustannettavakseen.
Myöhemmin on todettu, että Naavatie 7:n tontilla maanpintaa on rakennusvaiheessa luiskattu niin, että luiska ulottuu Naavatie 5:n tontin puolelle. Naavatie 7:n aiempi omistaja on myös istuttanut pensasaidan tonttien rajalle, mutta maaston muodon vuoksi pensasaita on tullut lähes kokonaan Naavatie 5:n tontin puolelle. Kadun reunassa ollut rajapyykki on jossain vaiheessa kadonnut ja rajan tarkkaa sijaintia on tämän vuoksi ollut vaikea määrittää. Naavatie 5:n omistajalla on oikeus poistaa omalla tontillaan oleva pensasaita, mikäli siitä on haittaa tai se estää esimerkiksi huleveden poistamiseen tarvittavien töiden tekemisen.
Naavatie 7:n tontinomistajia ei voi velvoittaa osallistumaan huleveden poistamiseen tarvittavan järjestelmän kustannuksiin, koska tonttien rajalla olevan luiskan rakentaminen on tapahtunut aikaisemman omistajan aikana. Silloinen Naavatie 5:n omistaja ei ole tilanteeseen puuttunut ainakaan niin, että siitä olisi saatavissa mitään näyttöä. Aikaisemman omistajan on tämän ja ajan kulumisen johdosta katsottava hyväksyneen tilanteen. Naapuruussuhdelaissa on säädetty yhden ja kolmen vuoden määräajat sille, missä ajassa pitää reagoida naapurin puolelta tulevaan haittaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei vastaavia määräaikoja ole, mutta tämänkin lain mukaisissa asioissa kiinteistön omistajan tai haltijan voi katsoa hyväksyneen tilanteen, ellei ole puuttunut siihen kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun on tilanteen havainnut. Omistajanvaihdoksessa ei uudelle omistajalle voi siirtyä parempaa oikeutta kuin aikaisemmalla on ollut. Jos aikaisemman omistajan on katsottava nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyneen tilanteen, ei uusi omistajakaan voi vaatia tilanteen muuttamista. Kun ongelma tässä kohteessa on ilmeisesti syntynyt jo yli 30 vuotta sitten, ei naapurikiinteistön nykyiseen omistajaan voi enää kohdistaa tätä koskevia vaatimuksia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyillä perusteilla hylätä johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 14.11.2022 § 1 tehdyn oikaisuvaatimuksen.