Valmistelija
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
Kuvaus
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on tehnyt oikaisuvaatimuksen Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan päätökseen, jolla on myönnetty lupa tontilla 491-7-5-12, Kulmakatu 22 sijaitsevan asuinrakennuksen purkamiseen. ELY-keskus vaatii, että 27.2.2024 annettu lupapäätös, lupatunnus 2024-51, kumotaan.
Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 päivän muutoksenhakuajan kuluessa.
ELY-keskuksella on maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan oikeus hakea muutosta rakennuksen purkamista koskevaan päätökseen silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu lain (hallintoprosessilaki) 7 §:n mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi. Hallintoprosessilaki on yleislaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki erityislaki. Kun erityislaissa on omat määräykset muutoksenhausta, ei yleislain määräyksiä voi soveltaa, jos ne ovat ristiriidassa erityislain säännösten kanssa. Toisaalta hallintoprosessilain yleissäännöstä viranomaisen valitusoikeudesta on katsottu voitavan soveltaa MRL:n sääntelyä täydentävästi. ELY-keskuksella voidaan katsoa olevan muutoksenhakuoikeus myös silloin, kun se on ELY-keskuksen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
Tontilla 491-7-5-12 olevien rakennusten ei voi katsoa olevan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä, joten maankäyttö- ja rakennuslain mukaista valitusoikeutta ELY-keskuksella ei ole. Sen sijaan hallintoprosessilain mukaan valitusoikeus voidaan katsoa olevan julkisen edun valvonnan kautta.
Purkamislupaprosessin yhteydessä on hankittu lausunnot ELY-keskuksen lisäksi Riihisaari - Savonlinnan museolta ja kaavoituksesta vastaavalta Mikkelin maankäyttö ja kaupunkirakenneyksiköltä sekä kuultu kyseisen kiinteistön naapureita.
Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.
Alueella on voimassa vuonna 1983 vahvistettu asemakaava. Tontti 491-7-5-12 kuuluu asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeseen (AO-6). Emolan kulttuuriy päristöohjelmassa ja rakentamistapaohjeissa vuodelta 2005 asemakaava on todettu rakennussuojeluratkaisujen puutteellisuuden vuoksi vanhentuneeksi. Emolan esikaupunkialue sisältyy Museoviraston luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön alueista ja se on Etelä-Savon maakuntakaavassa (hyväksytty 2010, päivitetty 2016) osoitettu merkinnällä Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Vuonna 2019 hyväksytyssä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa Emolan alueelle on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue (RKY 7).
Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa 2040 kyseistä aluetta koskevat seuraavat määräykset:
Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Aluetta koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen korjaus- ja täydennysrakentamisen sekä alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. Aluetta asemakaavoittaessa ja asemakaavaa muuttaessa on varmistettava maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) kanssa.
Riihisaari - Savonlinnan museon näkemyksen mukaan rakennuksen purkaminen heikentäisi Emolan kokonaisuuden kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa ja museo pitää rakennuksen kunnostamista ensisijaisena toimena.
Mikkelin maankäyttö ja kaupunkirakenneyksikkö toteaa lausunnossaan, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä säilyttämään nykyinen rakennus, mutta voimassa oleva asemakaava ei aseta estettä sen purkamiselle. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Uudisrakentamisen on sopeuduttava kaupunkikuvaan mittasuhteiltaan, runkosyvyydeltään, kerrosluvultaan ja materiaaleiltaan. Uudisrakentamisen on oltava linjassa Kulmakadun rakennusten suuntaisesti. Kattokulmien ja räystäskorkeuden tulee noudattaa alueella käytettyä rakennustapaa ja Emolan asuinalueen rakennustapaohjeita. Emolan esikaupungin asemakaava on kaupungin kaavoituksen työohjelmassa, mutta sen käynnistämiseksi ei ole asetettu tarkkaan määritettyä vuotta.
Voimassa olevassa asemakaavassa rakennukselle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Mikkelin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö toteaa lausunnossaan, että ei voi luvata nopealla aikataululla asemakaavan muutosta eikä asemakaavan käynnistämiselle ole määritelty aikataulua.
Rakennuslupatyöryhmä on puoltanut purkuhakemusta rakennuksen huonon kunnon perusteella ja ehdolla, että rakennus korvataan RKY kulttuuriympäristöön sopivalla massoittelulla ja rakenteilla.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakennusvalvonnan purkamislupapäätöksen perustelut ovat puutteelliset, koska päätöksessä on mainittu vain sen perusteena olevat lainkohdat, mutta ei otettu kantaa siihen, miten maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset purkamisluvan edellytykset täyttyvät.
Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaiset purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä ovat täyttyneet. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennukselle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Mikkelin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö toteaa lausunnossaan, että ei voi luvata nopealla aikataululla asemakaavan muutosta eikä asemakaavan käynnistämiselle ole määritelty aikataulua. Uudisrakennuksen rakentamista ohjataan niin, että se on nykyisen rakennuksen tyylinen ja sopeutuu RKY kulttuuriympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Näin olemassa olevan rakennuksen purkaminen ei merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaisi kaavoituksen toteuttamista. Sopiva uudisrakennus voi olla kulttuuriympäristönkin kannalta parempi ratkaisu kuin alkuperäinen pahasti vaurioitunut rakennus, jota omistaja joutuisi pitämään suurin kustannuksin kunnossa viranomaisten antamien kehotusten perusteella ja jota ei voisi käyttää toivotulla tavalla. Rakennuksen kunto on tutkimusraportinkin mukaan huono ja sen saaminen käyttökelpoiseksi vaatisi suuria ja kalliita korjauksia. Rakennuksen kunto on heikentynyt vähitellen ja pitkän aikaa aikaisempien omistajien aikana, joten nykyistä omistajaa ei voi pitää tästä vastuussa olevana. Vaatimus kunnostaa olemassa oleva rakennus asumiskelpoiseen ja ympäristöön sopeutuvaan kuntoon olisi edellä mainituin perusteluin kohtuuton omistajaa kohtaan. Tyhjillään seisova rakennus levyillä peitettyine ikkunoineen on häiritsevän silmiinpistävä tällaisessa ympäristössä ja saattaa houkutella ilkivallantekijöitä tai jopa pyromaaneja ja olla vaaraksi ympäristölleen.
Kyseinen alue on määritelty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi kokonaisuutena eikä yksittäisinä rakennuksina. Yksittäisen huonoon kuntoon päässeen rakennuksen poistaminen ja korvaaminen vastaavalla, ympäristöä kunnioittavalla ja siihen sopeutuvalla uudisrakennuksella ei tuota arvoa vähennä. Uudisrakennuksen rakennuslupaa käsiteltäessä sen massoittelulle, sijoittamiselle ja ulkonäölle asetetaan erityisen tiukat vaatimukset. Kun vaihtoehtona on, että huonokuntoinen rakennus tulisi olemaan paikallaan mahdollisesti vuosikausia ikkunat peitettynä ja ilman käyttöä, lopputulos uudisrakentamisen kautta tulee todennäköisesti olemaan parempi.
Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö ei ole käynnistämässä aluen asemakaavan uusimista lähitulevaisuudessa tämän yksittäisen purkuhakemuksen johdosta. Tällä perusteella voidaan todeta, että tällä yksittäisellä rakennuksella ei ole sellaista kulttuurihistoriallista arvoa Emolan RKY-alueeseen eikä rakennus ole yksittäisenä kohteena valtakunnallisesti merkittävä, että asemakaava voitaisiin ko. rakennuksen osalta katsoa vanhentuneeksi.