Kuvaus
Tilan Pohjukka 491-533-1-87 omistajat ovat tehneet Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-180/28.5.2025, jolla on hylätty heidän hakemuksensa saada poiketa rakentamislain (RakL) 50 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta mainitulla kiinteistöllä.
Oikaisuvaatimus on liitteenä. Oikaisuvaatimus oli tehty säädetyn määräajan kuluessa.
Rakennuspaikka sijaitsee Ukonveden Päähkeenselän länsirannalla Ristiinan taajamasta linnuntietä noin 7 kilometriä pohjois-koilliseen. Tila Pohjukka on pinta-alaltaan 1,9731 ha. Kiinteistön omistajat olivat hakeneet RakL 57 §:n mukaisesti poikkeusta RakL 50 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta 23 k-m2 kesäkeittiö-varaston muuttamiseen saunaksi 7.12.2020 hyväksytyn Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, kyläalueiden yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). Kesäkeittiö-varasto oli rakennettu rantaan vuonna 2006 ilmoitusmenettelyllä (320/06, 22.12.2006). Tilalla on lisäksi 21.12.2006 valmistuneet asuinrakennus ja autotalli/katos, jotka sijaitsevat n. 130 m etäisyydellä rannasta yleiskaavan erillispientalojen alueella (AP).
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan poikkeamispäätökseen oikaisua ja päätökseen vaikuttaneiden puutteellisten asioiden selvittämistä. Perusteina on esitetty, että poikkeamislupaa on käsitelty uutena rakennuksena, vaikka se on olemassa oleva rakennus. Kielteisen päätöksen perusteet eivät päde ja hanke täyttää RakL 50 §, 57 § ja 171 § mukaiset edellytykset. Emätilatarkastelu on epätasa-arvoinen ja vieraantunut nykytilanteesta. Hylkäämisen tulee perustua tarkistettuihin tietoihin ja laskelmiin. Samalle kantatilalle on myönnetty uusia lupia M-1 (MU) alueelle, sekä vastaavalle alueelle (mm. Anianniemi, Sairila). Päätösten vaihtelevuus ei perustu maanomistajien tasapuoliseen kohteluun.
Oikaisuvaatimuksen mukaan hanke täyttää RakL 57 § vaatimukset. Rakennus on jo aikoinaan luvitettu ja rakennettu, eikä se aiheuta haittaa kaavoitukselle. Rakennuksen paikalla tai läheisyydessä ei ole luonnonsuojelun kannalta huomioitavia kohteita. Läheisyydessä ei sijaitse rakennetun ympäristön suojelemisen kannalta huomioitavia kohteita. Rakennus on jo rakennettu, eikä se aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia eikä muuta ympäristöä eikä olevaa tilannetta rakennuksen ulkopuolella. Rakennus on ollut paikallaan n. 18 vuotta eikä se muodosta uutta rakennuspaikkaa.
Oikaisuvaatimuksessa vedotaan, että RakL 171 § mukaan poikkeaminen voidaan myöntää, jos se ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. RakL 50 § mukaan lupa on myönnettävä, jos hakijalle aiheutuu luvan epäämisestä huomattavaa haittaa. Hakijan mukaan hakijalle on aiheutunut ja aiheutuu huomattavaa haittaa kaikista tarkastamattomista päätöksistä ja seurauksista. Rakennusoikeuden katoamisen syyt vaativat myös selvitystä.
Velvoittavat oikeusohjeet
Alueidenkäyttölaki (AKL) 72 § (Suunnittelutarve ranta-alueella) 1 momentissa todetaan, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
RakL 50 § (Yleiskaavan rakentamisrajoitukset) todetaan, että rakentamislupaa rakennuskohteen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, jos alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta ( ehdollinen rakentamisrajoitus ). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.
RakL 57 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hallintolain 6 § yhdenvertaisuusperiaate: Hallintolain mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Tämä tarkoittaa, että viranomainen ei voi perustella uutta päätöstä sillä, että aiemmin on toimittu virheellisesti samalla tavalla.
Tosiseikat ja tulkinta
Poikkeamishakemusta ei ole käsitelty uutena rakennuksena vaan kesäkeittiö-varaston käyttötarkoituksen muuttamisena saunaksi.
Alueella aiemmin voimassa ollut Löytö-Vitsiälä-Heimari yleiskaava oli hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa 19.6.2000. Kaavaselostuksessa on kerrottu kaava-alueella käytetyistä mitoitusperusteista ja sen liitteenä on yhteenveto rakennusoikeuslaskelmasta. Mitoitusperiaatteilla tarkoitetaan periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus lasketaan. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilan jäljellä oleva rakennusoikeus määrättiin ns. kantatilaperiaatteella. Kantatilana on vuoden 1969 mukainen tila ja kantatilan alueella vuoden 1969 jälkeen erotetut rakennuspaikaksi erotetut tilat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Lisäksi rakennusoikeuden laskennassa käytetään vyöhykekohtaisia ja muunnettuun pinta-alaan perustuvia mitoituslukuja. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeudeksi on muodostunut 1 rakennuspaikka/3,7 ha. Tila Pohjukka kuuluu yleiskaavan mukaan vyöhykkeeseen III, yhdyskuntataloudellisesti tai ekologisesti epäedulliset kylärakentamisalueet.
Vuoden 1969 kantatila tällä alueella on tila 696-430-1-38. Tila Pohjukka on muodostunut vuonna 2004 rantaan rajoittuvasta tilasta 1:75 ja määräalasta tilasta 1:76. Kaavaselostuksen rakennusoikeuslaskelmasta ilmenee, että kaavan laatimisaikana tilan 1:75 rakennusoikeutta oli jäljellä 0,31, joka ei oikeuttanut uuden rakennuspaikan perustamiseen. Rakennusoikeuden ollessa yli 0,5, pyöristyssääntöjen mukaisesti muodostuisi yksi rakennuspaikka. Muut kantatilaan kuuluneet nykyiset tilat ja niiden rakennusoikeudet rakennusoikeuslaskelmassa: 491-533-1-53 (0,12), 491-533-1-51 (0,1), 491-533-1-50 (0,11), 491-533-1-44 (0,21), 491-533-1-65 (0,14), 491-533-1-76 ja kaavaa laadittaessa tilaan kuulunut 491-533-1-90 (-2,00), 491-533-1-59 (0,18) ja 491-533-1-39 (1,0). Tilojen 491-533-1-55, 491-533-1-86 ja 491-533-1-88 rakennusoikeuslaskelmia ei löytynyt taulukosta. Yhdellä kantatilaan kuuluneella tilalla oli laskelman mukaan oikeus uuteen rakennuspaikkaan ja yhden tilan rakennusoikeus oli ylitetty kahdella, joten uusia rakennuspaikkoja ei myönnetty kantatilan alueelle.
Ristiinan kunnanvaltuuston 19.6.2000 tekemästä Löytö-Vitsiälä-Heimari osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä oli jätetty Kuopion hallinto-oikeuteen valitus. Yksi yhdeksästä valituksen jättäneistä oli tilan 1:75 omistaja. Valituksessa oli vaadittu kaavan asuinaluemerkinnän (A) ulottamista 50 metriä lähemmäs rantaa nykyisen tilan Pohjukka kohdalla. Hallinto-oikeus oli kumonnut valituksen, koska muutos olisi ulottanut aluevarauksen rantavyöhykkeelle ja kantatilatarkastelun perusteella kantatila on käyttänyt sille mitoitusperusteiden mukaan kuuluvan rakennusoikeuden sanotulla vyöhykkeellä.
Samaa rakennusoikeuslaskelmaa oli käytetty nyt voimassa olevassa Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, kyläalueiden yleiskaavan ranta-alueiden mitoituksessa. Kaavoitustyön yhteydessä kantatilan alueelle oli myönnetty yksi uusi lomarakennuspaikka tilalle 1:76, koska kyseisellä tilalla oli jo edellisen yleiskaavoituksen aikaan luvalla 194/1996 rakennettu rantasauna ja talousrakennuksia. Rantaan rajoittumattomia hajarakennuspaikkoja myönnettiin lisäksi kantatilan alueelle maanomistajien toiveiden mukaan pinta-alaltaan suurille tiloille yhteensä kaksi kappaletta. Rantarakennuspaikkoja on kantatilan alueella kymmenen ja ilman rantarakennusoikeutta olevia rakennuspaikkoja neljä, joista yksi on tilan Pohjukka rakennuspaikka. Rakentamatonta rantaviivaa on n. 320 m ja rakennuspaikkoihin kuuluvaa rantaviivaa n. 1250 m, joten ranta on tiiviisti rakennettua.
Maanomistajan Ristiinan kirkonkylän seudun yleiskaava, kyläalueiden yleiskaavasta jättämistä mielipiteestä ja muistutuksesta huolimatta kaavan laatija totesi, että tilalle ei myönnetä rantarakennusoikeutta, koska kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa. Vastineessa todettiin myös, että kesäkeittiö-varasto ei tee rakennuspaikasta rantarakennuspaikkaa eikä mahdollista rantasaunan rakentamista rantaan.
Vuonna 1986 tilalle oli myönnetty poikkeamislupa (lupatunnus: 566432386) ympärivuotiselle asunnolle ehdolla, että rakennus sijoitetaan väh. 180 metrin päähän rantaviivasta ja jätevedet kerätään umpisäiliöön. Vuonna 1993 tilalle oli myönnetty poikkeamislupa (lupatunnus: 172732393126) ympärivuotiselle asunnolle ehdolla, ettei mitään rakennuksia sijoiteta omakotitalon ja rannan väliselle alueelle. Lisäksi tilalta oli evätty neljä poikkeamislupahakemusta (vuosina 1981, 1983, 1997 ja 1999) asuinrakennuksen rakentamiseen nykyisen asuinrakennuksen rakennuspaikan ja rannan väliin.
Tilan Pohjukka asuinrakennus oli valmistunut vuonna 2006. Koska poikkeamislupa oli myönnetty aivan silloisen tilan 1:75 kiilamaiseen länsipäätyyn, tilaan oli kehotettu hankkimaan lisämaata tilan 1:76 puolelta. Ilman lisämaata asuinrakennuksen piha-alue olisi muodostunut vastoin poikkeamisluvan määräystä rannan puolelle eikä muille talousrakennuksille olisi jäänyt tilaa. Löytö-Vitsiälä-Heimari osayleiskaavan rakennuspaikka oli suurimmalta osalta tilan 1:76 alueella.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden viittaama poikkeamispäätös Sairila Anianniemessä koskee ennen Saimaan rantaosayleiskaavan (vahv. 20.12.2001) laatimista myönnettyä asuinrakennukselle vuonna 1990 myönnettyä poikkeamislupaa (tunnus: 61332390126), jonka mukaan rakennuksia ei saa sijoittaa 100 m syvyiselle rantavyöhykkeelle. Päätöksellä rantarakennuspaikkojen tasapuolinen jakaminen oli jätetty tulossa olevan yleiskaavoituksen ratkaistavaksi. Kaavaprosessissa tilalle osoitettiin rantarakennuspaikka, jolloin myös rantaan rakentaminen tuli mahdolliseksi.
Rakennustarkastajan päätös myöntää ilmoitusmenettelyn mukainen lupa kesäkeittiön rakentamiseen on ollut tilalle myönnettyjen poikkeamislupapäätösten sekä silloin voimassa olleen rantaosakaavan vastainen, eikä sitä olisi tullut myöntää. Kesäkeittiö-varaston käyttötarkoituksen muuttaminen saunaksi vahvistaisi maa- ja metsätalousalueen muuttamisen rantarakennuspaikaksi vastoin kaavamerkintää.
Poikkeamisen myöntämisestä aiheutuisi RakL 57 § mukaista haittaa kaavan toteuttamiselle, koska tilalla ei ole rantarakennusoikeutta ja luvan myöntäminen olisi vastoin maanomistajien tasapuolista kohtelua. Emätilaselvityksen mukaan yleiskaavaa laadittaessa rantarakennusoikeutta ei kantatilan alueella ollut enää jäljellä. Poikkeamisen eväämisestä ei aiheudu oikaisuvaatimuksen tekijöille RakL 50 § mukaista huomattavaa haittaa. Oikaisuvaatimuksessa viitattu RakL 171 § koskee rakennustuotteita, eikä koske yleiskaava-alueen poikkeamislupia.
Yhdenvertaisuusperiaate (perustuslain 6 §, hallintolain 6 §) edellyttää, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että viranomainen olisi velvollinen toistamaan aiemmin tapahtuneen mahdollisesti lain tai muiden velvoittavien määräysten vastaisen menettelyn. Hallintolain 6 § mukaan viranomaisen on toimittava lain mukaisesti ja käytettävä toimivaltaansa vain hyväksyttäviin tarkoituksiin. Mikäli aiempi päätös tai menettely olisi ollut lainvastainen, sen toistaminen ei ole perusteltua yhdenvertaisuuden nimissä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yhdenvertaisuus ei velvoita viranomaista kohtelemaan kaikkia samalla tavalla, jos se johtaisi lain tai muoden velvoittavien määräysten vastaisen menettelyn jatkamiseen.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.