Kuvaus
Vastarannalla sijaitsevan kiinteistön 491-430-6-210 omistajat ovat tehneet lupa- ja valvontajaostolle oikausvaatimuksen kaavoitusoinsinöörin päätöksestä 2025-149/13.5.2025, jolla on myönnetty rakentamislain 57 §:n mukaisesti poikkeaminen rakentamislain 50 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta omakotitalon rakentamiseen yleiskaavan loma-asuntoalueelle (RA) tilalle 491-430-6-207. Rakennuspaikka on Puulan Heposelän Sirkkalahden pohjukassa sijaitseva 1 ha määräala. Rakennuspaikalla on jyrkästi itään kohoava kallioinen ranta. Otavan taajama on rakennuspaikalta linnuntietä noin 2,5 kilometriä kaakkoon
Kiinteistöt sijaitsevat kapeahkon lahden vastakkaisilla rannoilla. Tilojen välimatka on noin 160 metriä. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä on katsottava olevan muutoksenhakuoikeus päätöksestä. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa. Oikaisuvaatimus on liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöillä on loma-asuntojen rakennuspaikka tilalla Menninkäinen 491-430-6-210, joka sijaitsee Sirkkalahden länsirannalla noin 160 metriä luoteeseen tilasta 491-430-6-207. Rakennuspaikalla on saunarakennus.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että poikkeamislupapäätös kumotaan. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että alueella on vireillä Tainionniemen osayleiskaavan muutos, joka tuli vireille 2024. Siinä on tarkoituksena muuttaa mm. kaksi rakentamatonta vapaa-ajanasumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi. Poikkeamislupa on ko. kiinteistön osalta vaikutukseltaan sama kuin vireillä oleva kaavamuutos, eli hakija pyrkii saamaan luvan vakituisen asuinrakennuksen rakentamiseen omistamalleen vapaa-ajanrakennuspaikalle jo ennen kuin sitä koskeva kaavamuutos on käsitelty.
Oikaisuvaatimuksen tekijät katsovat, että poikkeamislupa on lainvastainen, koska käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen aiheuttaa heille alueidenkäyttölain 39 § 4 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman haitan. Haittaa syntyy vastarannalta kantautuvista äänistä, liikkeestä ja valoista, laajemmalle ulottuvasta ja kerrosalaltaan merkittävämmästä rakentamisesta, rakennuspaikkojen lyhyestä etäisyydestä, rakennuspaikan ominaisuuksista, jotka pakottavat rakentamaan liian ylös ja liian näkyvälle paikalle ja siitä, että omakotitalon asukkaat näkevät pihapiiriin lahden yli yläviistosta, mikä on yksityisyyden kannalta sietämätöntä. Nykyisen kaavan mukainen vapaa-ajanasunto olisi tyypillisesti kooltaan pienempi ja sen sijoittaminen rakennuspaikalle oletettavasti vapaampaa ja siten oikaisuvaatimuksen jättäneiden mielestä aiheutuvan haitan kannalta ongelmattomampaa. Poikkeamislupapäätöksessä ei ole otettu oikaisuvaatimuksen tekijöiden mielestä kantaa aiheutuviin vaikutuksiin tai haittaan vain hyvin pintapuolisesti (yhdellä lauseella). Poikkeamislupapäätöksen kirjattu lause, jonka mukaan vakituisesta asumisesta naapureille koituva haitta ei olisi merkittävästi suurempi kuin loma-asumisesta, ei ainakaan tässä tapauksessa pidä paikkaansa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan rantarakentamisen mitoitusperiaatteiden ns. Etelä-Savon mallin perusteella vastakkain sijaitsevien rakennuspaikkojen välisen etäisyyden tulisi olla vähintään 200 metriä, jotta häiriötä ei muodostu. Näin ollen, syystä tai toisesta, nämä kaksi rakennuspaikkaa on vuoden 1994 Otavan osayleiskaavassa sijoitettu liian lähelle toisiaan. Rakennuspaikan kokoa on tarkoitus kasvattaa nykyisestä, mikä vaikuttaa sekä sallitun rakentamisen neliömäärään että rakennuspaikan rantaviivan pituuteen, joka lisääntyy nykyisestä. Muutoksella on siten merkittävä maisemallinen vaikutus. Rakennuksen käyttöaste kasvaa loma-asunnon 44-70 vuorokaudesta n. 300 vuorokauteen, mikä vaikuttaa rakennuspaikalta kantautuviin ääniin, valoihin ja liikkeeseen. Suunniteltu asuinrakennus on tarkoitus sijoittaa rakennuspaikan korkeimpaan kohtaan, 11 metrin korkeuteen järven pinnasta katsottuna ja 40 metriä rannasta. Paikka on kaavamuutoksen selostuksen mukaan ainoa mahdollinen paikka, mutta rakennus hallitsee edessään olevaa avointa lahtea, jonka vastarannalla oikaisun tehneiden mökki sijaitsee. Sokkeli on noin 5 metriä ylempänä kuin oikaisuvaatimuksen jättäneiden mökin katonharja ja rinne hyvin kalteva, mistä yhdistettynä liian lyhyeen etäisyyteen aiheutuu se, että äänet rakennukselta kantautuvat erityisen selvästi.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että poikkeamislupapäätöksessä todetaan vain lyhyesti, että rakennuspaikalle menee tie, mutta tieyhteys rakennuspaikalle on huono. Tosiasiassa rakennuspaikalle tulisi Linnalahdentieltä johtamaan metsämaastoon rakennettu noin 600 metriä pitkä tieyhteys, joka ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa palvelisi vain tätä kyseessä olevaa rakennuspaikkaa. Sen rakentaminen, hoito ja talvikunnossapito todennäköisesti jäävät kiinteistön haltijan vastuulle. Tietä tulee päästä kulkemaan erilaiset julkiset ja yksityiset palvelut. Tämän kaltaisesta tieyhteydestä saattaa myös aiheutua julkisille toimijoille ylimääräisiä kustannuksia erilaisten tie- ja aurausavustusten muodossa. Lähimmälle talvikunnossapidetylle tielle (Seututie 431) tulee matkaa noin yksi kilometri.
Oikaisuvaatimuksen jättäneiden mukaan Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § asettaa vaatimuksia yleiskaavan sisällölle, jotka tulee myös poikkeamisharkinnassa ottaa huomioon. Lainkohdan mukaan harkinnassa tulee arvioida mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Tästä huolimatta kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen järjestämistä ei ole käsitelty poikkeamislupapäätöksessä millään tavalla. Suunniteltu asuinrakennuspaikka ei ole saavutettavissa sen enempää joukkoliikenteellä kuin kevyelläkään liikenteellä. Liikkuminen alueelle olisi siis täysin henkilöautoliikenteestä riippuvaista. Lähimmälle joukkoliikenteen pysäkille on 1,3 kilometrin kävelymatka metsässä kulkevaa tietä. Kevyen liikenteen kulku Otavaan olisi kapeaa piennarta ja valaisemattomia sorateitä pitkin ja olisi tieturvallisuuden kriteeristöllä heikoin kuviteltavissa oleva. Oikaisuvaatimuksen tekijät katsovat, että rakennuspaikkaa, jonne pääsy julkisella liikenteellä ja kevyellä liikenteellä on hyvin vaikeaa tai mahdotonta, ei voi käyttää vakituiseen asumiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijät pyytävät ottamaan asian huomioon lupa- ja valvontajaoston harkinnassa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät pyytävät huomioimaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole aikomusta parantaa kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä Otavasta Hirvensalmen suuntaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Vakituisen asumisen rakennuspaikkoja ei voi muodostaa maanomistajan tämänhetkisen vireyden, kyvykkyyden tai taloudellisen tilanteen perusteella. Asuinpaikka, joka on saavutettavissa vain henkilöautolla, on myös ongelmallinen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän ekologisen kestävyyden ja ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta.
Lisäperusteina oikaisuvaatimuksessa esitetään, että liikenteen järjestämisen kannalta kiinteistön 491-430-6-207 rakennuspaikan käyttäminen vakituiseen asumiseen on ristiriidassa Mikkelin ilmasto-ohjelman 2022-2035, Mikkelin Kävelystä ja pyöräilystä potkua -suunnitelman (2015), Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (2017) kanssa. Poikkeamisluvan mukainen vakituisen asumisen rakentaminen on kaikkien näiden suunnitelmien kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden kanssa räikeässä ristiriidassa.
Rakentamislain 57 § mukaan poikkeamisluvan myöntäminen edellyttää erityistä syytä poikkeamiseen. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että tässä nimenomaisessa asiassa ei hakija poikkeamista koskevassa hakemuksessaan ilmoittanut hankkeelleen erityistä syytä, vaikka siihen olisi ollut asiointilomakkeella mahdollisuus. Poikkeamislupapäätöksen sanamuodoista (sivun 5 toinen kappale) syntyy kuitenkin mielikuva, että tässä poikkeamisasiassa erityinen syy on peräisin päätöksen tehneeltä viranomaiselta eikä hakijalta. Jos asia on näin, on poikkeamispäätös suoraan tämän nojalla virheellinen.
Alueidenkäyttölain 37 § mukaan yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, koska tässä poikkeamislupaasiassa kyseessä oleva muutos on myös vireillä olevan osayleiskaavan muutoksen kannalta hyvin keskeinen, veisi poikkeamisluvan hyväksyntä viranhaltijapäätöksellä Mikkelin kaupunginvaltuustolta tosiasialliset edellytykset käsitellä vireillä olevaa osayleiskaavan muutosta. Tähän liittyy kuntalain 91 § säädös kunnanvaltuuston toimivallan siirrosta muille toimielimille; lain perusteella toimivaltaa ei saa siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai muussa laissa olevan säännöksen mukaan päätettävä. Ei ole kestävää, jos vaaleissa valitulta kaupunginvaltuustolta viedään tosiasialliset edellytykset ottaa kantaa vireillä olevaan kaava-asiaan sen vuoksi, että kaavan mukanaan tuomat keskeiset muutokset on jo viranhaltijapäätöksin aiemmin hyväksytty.
Oikaisuvaatimuksen jättäjät muistuttavat, että poikkeamislupaa ei saa myöntää, jos se ei täytä laissa määriteltyjä oikeudellisia edellytyksiä. Tämä poikkeamislupa-asia on oikeuskäytännön näkökulmasta ongelmallinen siksi, että se tullessaan hyväksytyksi aiheuttaisi ristiriidassa rakentamislain 57 § 2 momentissa tarkoitetun haitan kaavan toteutumiselle kanssa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että poikkeaminen kaavasta yhden hakijan kohdalla edellyttää vastaavaa menettelyä kaikkien muidenkin samassa asemassa olevien kohdalla. Poikkeamislupapäätöksestä käy ilmi, että Mikkelin kaupungin kaavoitusviranomainen on valmis tekemään vastaavia käyttötarkoituksen muutoksia myös muille alueen kiinteistöille. Tästä tosiasiassa seuraisi edellisessä kappaleessa kuvattu hallitsematon vakituisen asumisen rakentaminen alueella, joka on voimassa olevassa yleiskaavassa tarkoitettu vapaa-ajanasumiseen. Tämä olisi vastoin oikeuskäytäntöä ja siten kiellettyä (ks. KHO 2004:57).
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esiin, että poikkeamispäätöksessä ei ole arvioitu poikkeamisen taloudellisia vaikutuksia Mikkelin kaupungille ja muille julkisen hallinnon toimijoille. Kunnalla on velvollisuus järjestää kuntalaisilleen tietyt palvelut (esim. lastenhoito, koulukyydit, jätehuolto, vanhusten palvelut), ja nämä järjestelyt ja muutokset saattavat tulla vaikeiden tieyhteyksien vuoksi hyvinkin kalliiksi. Samoin kustannuksia voi syntyä mm. tie- ja aurausavustuksista ja Kansaneläkelaitoksen taksikorvauksista. Alueidenkäyttölain 39 § edellyttää, että poikkeamispäätöksen yhteydessä arvioidaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä ja palveluiden saatavuutta. Poikkeamispäätöksessä edellä mainittuja ei ole arvioitu tai on arvioitu vain puutteellisesti. Säädösten mukaan uusien toimintojen aluevaraukset tulee sijoittaa ennestään olemassa olevien toimintojen jatkumisen kannalta järkevällä tavalla. Tässä tapauksessa suunniteltu asuinrakennuspaikka sijoittuu olemassa olevasta yhteiskuntarakenteesta erilleen, kauas sähkö- ja televerkoista, hoidetuista tieyhteyksistä ja muusta vakituisen asumisen rakentamisesta. Palveluiden saavutettavuuden kannalta ei liene suurta merkitystä sillä, ovatko palvelut kolmen vai kymmenen kilometrin päässä, jos ne on mahdollista saavuttaa vain henkilöautolla.
Oikaisuvaatimukseen on liitetty oikaisuvaatimuksen jättäneiden kaavamuutokseen 11.11.2024 antama lausunto sekä poikkeamishakemukseen 19.3.2025 antama mielipide.
Velvoittavat oikeusohjeet
Alueidenkäyttölain (AKL) 72 § (suunnittelutarve ranta-alueella) 1 momentissa todetaan, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
RakL 50 §;ssä (yleiskaavan rakentamisrajoitukset) todetaan, että rakentamislupaa rakennuskohteen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, jos alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.
RakL 57 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Tosiseikat ja tulkinta
AKL 39 § 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Alueella on voimassa Otavan osayleiskaava, joka on hyväksytty 1.8.1994 ja Etelä-Savon Ympäristökeskuksen 6.11.1995 vahvistama. Yleiskaavaan merkityille rakennuspaikoille voidaan myöntää rakentamiseen lupia, vaikka rakennukset näkyisivät vastapäisille kiinteistöille ja vaikka niiden käytöstä aiheutuu ääntä. Lomarakennuspaikalla oleskelua ei ole rajoitettu ajallisesti, joten oleskelu lomarakennuspaikallakin voi olla ympärivuotista. Nyt käsiteltävänä on poikkeamispäätös, jonka myöntämisen edellytyksiä käsitellään RakL 57 §:ssä.
Otavan osayleiskaavassa on käytetty ns. Etelä-Savon mallia vastaavaa rantamitoituksen periaatetta, jossa todellisesta rantaviivan pituudesta saadaan mitoittava rantaviiva käyttäen lahtien, niemien ja saarten leveyteen perustuvia kertoimia. Osayleiskaavan mitoituksen mukaan 100–200 metriä leveällä lahdella mitoittavaan rantaviivaan otetaan huomioon 75 % todellisesta rantaviivasta. Kapeammissa lahdissa rantaviivaa otetaan huomioon vielä vähemmän. Kertoimilla pyritään siihen, ettei kapeisiin lahtiin tai niemiin tulisi liikaa rakennuspaikkoja. Mitoitus ei määrittele rantarakennuspaikkojen etäisyyksiä toisistaan vaan rakennuspaikkojen määrän. Vaikka pyrkimyksenä on välttää rakennuspaikkojen sijoittuminen vastakkain, kaava-alueella on useita tällaisia rakennuspaikkoja. Myös oikaisuvaatimuksen tehnyttä tilaa vastapäätä on sekä idässä kaksi lomarakennuspaikkaa n. 200 metrin etäisyydellä että Sirkkalahden pohjukan kaksi lomarakennuspaikkaa alle 200 metrin etäisyydellä, joista toinen on poikkeamista hakenut tila 491-430-6-207.
Osayleiskaavaan ei ole merkitty rakennusoikeutta, joten tilan 491-430-6-207 rakennusoikeus on asemapiirroksen rakennusoikeuslaskelman mukaisella 1 hehtaarin kokoisella rakennuspaikalla Mikkelin kaupungin v.2017 (2025) rakennusjärjestyksen mukaisesti 300 k-m2. Rakennusoikeus ei ylity suunnitellun rakentamisen myötä. Samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa ilman poikkeamislupaa nyt haettua omakotitaloa kooltaan ja ominaisuuksiltaan täysin vastaava ympärivuotiseen käyttöön soveltuva loma-asunto. Vaikka rakennuspaikaksi lohkottaisiin kaavakarttaan merkittyä rakennuspaikkaa suurempi alue, rakentamisen tulee tapahtua osayleiskaavaan merkitylle rakennuspaikalle. Rakennuksen käyttöasteella ei ole poikkeamisen kannalta merkitystä.
Rakennusjärjestyksessä sekä vakituisen että loma-asunnon rantaetäisyysvaatimus on 40 metriä, kun rakennuksen koko on 120–200 m2. Suunnitellun asuinrakennuksen rantaetäisyys on rakennusjärjestyksen mukainen ja rakennuksen paikka ainoa kaavan rakennuspaikalle sijoittuva ja rakennusjärjestyksen etäisyysmääräykset täyttävä paikka. Poikkeamispäätöksen ehtona oli, että rantavyöhykkeen kallioperää, maa-aineksia tai kasvillisuutta ei saa tarpeettomasti poistaa tai muuttaa ja rakennuksen ulkomateriaalien ja värityksen tulee sopeutua rantamaisemaan. Rinteeseen jäävä kasvillisuus vähentää rakennuksen näkymistä ja äänten kantautumista järvelle. Rakennuksen sijoittuminen poikkeamisluvassa esitetylle paikalle ei aiheuta oikaisuvaatimuksen tehneille kohtuutonta haittaa.
Poikkeamisluvan lisäksi rakentaminen edellyttää rakentamisluvan. Rakentamisluvan ehdoksi voidaan asettaa se, että rakennuksen ja rannan väliin jää riittävä suojapuusto. Tällä voidaan turvata se, ettei rakennus näy häiritsevästi naapurikiinteistölle tai järvelle.
Kiinteistön rajanaapuri ei ole vastustanut rakennushanketta.
Yksittäiselle rakennuspaikalle myönnetty poikkeamislupa ei vie Mikkelin kaupunginvaltuustolta tosiasiallisia edellytyksiä käsitellä vireillä olevaa kaavamuutoshanketta (Otavan osayleiskaavan muutos, Tainionniemi). Kaavamuutosalue on kooltaan 31 hehtaaria ja muutos koskee kahdeksaa rantarakennuspaikkaa. Asiassa ei myöskään siirretä kuntalain 91 § mukaista kunnanvaltuuston toimivaltaa muille toimielimille, koska RakL 57 § mukaiset poikkeamispäätökset eivät kuulu kaupunginvaltuuston tehtäviin. Poikkeamispäätösten toimivalta on siirretty kaavoitusinsinöörille Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön toimintasäännön 3.2.1 kohdassa. RakL 57 §:n säännös ei kiellä poikkeamisasian käsittelyä, vaikka kaava-asia olisi vireillä.
Poikkeamispäätös ei aiheuta RakL 57 § 2 momentissa tarkoitettua haittaa kaavan toteutumiselle, koska on kyse yksittäisestä rakennuspaikasta ja vireillä olevassa osayleiskaavan muutoksessa Sirkkalahden pohjukan molemmat rakennuspaikat esitetään muutettavaksi vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi. Vastaavia käyttötarkoituksen muutoksia on tehty poikkeamisluvilla samalla osayleiskaava-alueella nyt hakemuksen kohteena olevan rakennuspaikan lähialueella. Kohteet sijaitsevat melko lähellä (2-3 kilometriä) Otavan keskustaa, kuten nyt oikaisuvaatimuksen kohteena oleva rakennuspaikkakin. Vastaavia päätöksiä voidaan tehdä myös muille alueen kiinteistöille, mikäli rakennuspaikat ovat vakituiseen asumiseen soveliaita, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei vaarannu. Hallitsematon vakituisen asumisen rakentamista ei muodostu, koska alueella ei ole suurta määrää lomarakennuspaikkoja eikä uusia rakennuspaikkoja ole mahdollista muodostaa ilman alueen uutta kaavatarkastelua. KHO:n päätöksessä 2004:57 oli kyse alueesta, jossa oli yksinomaan loma-asuntoja ja joka sijaitsi kaukana palveluista. Nyt poikkeamisen kohteena oleva rakennuspaikka on melko lähellä (2,5 kilometriä) Otavan keskustaa, alueella on jo vakituista asumista ja alueelle on aiemmin myönnetty vastaavia poikkeamislupia käyttötarkoituksen muutoksille.
Linnalahden yksityistie (000-2006-K20878) kulkee tilan 491-430-6-207 lounaisrajalla, josta on rakennuspaikalle n. 600 m. Maanomistaja vastaa tien rakentamisesta, kunnossapidosta ja aurauksista yksityistieltä asuinrakennukselle, joten kaupungille ei muodostu niistä kustannuksia. Rakennuspaikan omistajalla on oikeus tieyhteyden rakentamiseen yksityistielain 4 §:n mukaisesti ja rakennuspaikan omistaja vastaa siitä, että rakennuspaikalle on pelastusajoneuvolla saavutettava tieyhteys Mikkelin rakennusjärjestyksen mukaisesti. Mikäli tielle perustetaan tiekunta tai ko. yksityistieosuus liitetään Linnalahden yksityistiehen, on tiekunnalla mahdollista hakea avustusta tienpitoon. Avustukset voidaan myöntää, jos vahvistetut voimassa olevat kriteerit täyttyvät. Tieyhteys rakennuspaikalle on jo rakennettu.
AKL 39 §:ssä käsitellään yleiskaavan sisältövaatimuksia. Nyt käsiteltävänä on poikkeamispäätös, jonka myöntämisen edellytyksiä käsitellään RakL 57 §:ssä. Poikkeamisluvan käsittelyssä ei ole mahdollista käsitellä yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä ja palveluiden saatavuutta samalla laajuudella kuin kaavoitusprosessin yhteydessä. Mikkelin kaupunki on suurimmalta osaltaan harvaan asuttua haja-asutusaluetta. Kevyen liikenteen väyliä on ollut mahdollista rakentaa vain taajamiin ja niiden läheisyyteen. Suurimmassa osassa kaupunkia pyöräily ja jalankulku tapahtuu maanteiden pientareita ja yksityisteitä pitkin eikä kevyen liikenteen väylien rakentaminen kaikkien saavutettavaksi ole taloudellisesti eikä ympäristön kannalta järkevää. Kaupungin tarjoamia palveluja on saatavissa n. 3,5 km päässä Otavan taajamassa, jonne on mahdollista kulkea oikein varustautuneena myös jalan tai pyörällä. Joukkoliikennettä on haja-asutusalueilla yleensä vain pääväylillä ja tyypillisesti vain muutaman kerran päivässä. Joukkoliikenteen vähäisyys tai kevyenliikenteen väylien puuttuminen ei ole perusteltu syy olla myöntämättä poikkeamislupaa, koska tilanne on sama suurimmalla osalla haja-asutusalueen asukkaista.
Hakija oli esittänyt poikkeamisen perusteluna kaavamuutoksen (Otavan osayleiskaavan muutos, Tainionniemi), jossa rakennuspaikka on tarkoitus muuttaa pysyväksi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuksi rakennuspaikaksi. Tätä voidaan pitää RakL 57 §:ssä tarkoitettuna erityisenä syynä poikkeamiselle.