Kuvaus
Suur-Savon Sähkö Oy, myöhemmin Järvi-Suomen Energia Oy, on pyytänyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostoa määräämään maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaisesti 20 kV keskijänniteilmajohdon ja maakaapelointiosuuksien (0,4 kV, 1 kV) sijoittamisesta Mikkelin kaupungin alueelle välillä Hirviniemi – Nykälä, Haukivuori. Sähköverkon saneerauksella pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain (588/2013) verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmän ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta. Sähköyhtiö on täydentänyt 5.4.2022 jätettyä hakemusta 30.4.2025. Sähköyhtiö ei ole edelleenkään päässyt maanomistajien kanssa sopimukseen johdon sijoittamisesta kiinteistöjen: 491-409-1-2 Rötölä; 491-409-1-3 Teerilehto; 491-409-1-230 Siiraviita; 491-409-1-6 Teerelä; 491-409-1-15 Rajala; 491-446-48-66 Mäntylä; 491-409-1-9 Koivula alueille.
Asia on tullut vireille vuonna 2022 jätetyllä hakemuksella, jossa oli tarkoitus Pohjalahdentien osuuden varsi rakentaa kokonaisuudessaan 20 kV ilmajohtona. Lupa- ja valvontajaosto muutti kokouksessaan päätösehdotusta ja hylkäsi yksimielisesti hakemuksen. Hakija jätti lupa- ja valvontajaoston päätöksestä valituksen. Hallinto-oikeus teki ratkaisun, jossa se kumosi lupa- ja valvontajaoston päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi, koska lupa- ja valvontajaoston perustelut eivät olleet riittävät eivätkä hallintolain mukaiset vaatimukset täyttyneet. Aikaisemmassa käsittelyssä ovat olleet mukana jo kaikki muut kiinteistöt lukuun ottamatta kiinteistöjä 491-409-1-3 Teerilehto ja 491-409-1-15 Rajala, jotka eivät ole suostuneet tekemään uudelleen sopimusta, vanhan sopimuksen rauettua rakentamisen viivästyessä.
Hakija on täydentänyt hakemusta 12.6.2024 rakennusvalvonnan pyynnöstä pylväiden tarkoilla sijainneilla (huom. puuttuu 491-409-1-3 Teerilehto ja 491-409-1-15 Rajala osalta). Hakijan selvityksen mukaan pylväät sijaitsevat 1–2 metriä vahvistetun tiealueen rajan ulkopuolella. Peltoalueilla tiealueen raja on viljeltyjen peltojen puolella noin 2–3 metriä. Pylväät on suunniteltu sijoitettavaksi noin 10 metrin päähän pellon reunasta. Tiealueen rajasta mitattuna pylväät ovat noin 7–8 metrin päässä pellon puolella. ELY-keskus hyväksyy tässä tapauksessa pylväiden sijoittamisen tiealueen rajan välittömään läheisyyteen. Välittömällä läheisyydellä tarkoitetaan sitä, että pylväät sijaitsisivat 0,2–0,5 metriä tiealueen rajasta. Kiinteistön 491–409–1–6 kohdalla tiealue ei ole suora, joten sijoittaminen tiealueen rajan välittömään läheisyyteen edellyttäisi tukirakenteiden sijoittamisen lisäksi peltoalueen puolelle.
Hakija on täydentänyt hakemusta 30.4.2025. Alkuperäisestä ilmalinjasta suunnitelmaa on muutettu siten, että linnuston ja maisema-alueen kannalta kriittiset alueet saadaan jatkettua olemassa olevan vesistökaapelin avulla maakaapeliksi. Poikkeuksellisesti maakaapelointia tehdään projektialueen eteläosaan maakuntakaavaan ko. alueelle merkittyjen erityisten maisema-arvojen vuoksi (museoviranomaisen Savonlinnan museon lausunto 7.7.2023 ja ELY-keskuksen lausunto 13.7.2023). Ilmajohdon rakentamista eteläosassa vaikeutti myös ELY:n päätös kieltää lintuja varoittavien pallojen käyttö. Alueen pohjoisosa jää edelleen ilmajohdoksi, koska edellä mainittuja perusteita siellä ei ole. Alueen eteläosaan 20 kV maakaapelin osalta rakentamiseen on saatu käsittelyn aikana maanomistajilta luvat.
Hakemus täydennyksineen ja karttaliitteineen ovat liitteenä.
Hakija hakee sijoituspaikaksi vaihtoehdon 1 mukaista linjausta.
Hakija perustelee hakemusta sähköverkon saneeraamisella, jolla pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmien ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta. Sähkömarkkinalaki (588/2013) edellyttää, että verkonhaltijoiden on suunniteltava ja rakennettava sekä ylläpidettävä jakeluverkko toiminnan laatuvaatimusten mukaisesti. Jakeluverkonhaltijoiden on lain mukaan tullut laatia Energiavirastolle jakeluverkkoansa koskevakehittämissuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet toiminnanlaatuvaatimusten täyttämiseen ja ylläpitämiseen jakeluverkossa. Kehittämissuunnitelman mukaisesti siirretään ilmajohtoverkkoja metsistä teiden varsille. Metsässä sijaitsevat ilmajohtoverkot ovat tien varrella sijaitsevia johtoja alttiimpia myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamille sähköntoimituksen keskeytyksille. Lisäksi metsissä sijaitsevien johtojen korjaaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin teiden varsilla sijaitsevien johtojen. Energiavirasto on hyväksynyt Järvi-Suomen Energia Oy:n voimassa olevan kehittämissuunnitelman ja valvoo sen toimeenpanoa. Uusi johto ei ole kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa muutoin kuin Energiavirastolle laaditussa kehittämissuunnitelmassa esitetyllä (vaihtoehto 1) tavalla. Kehittämissuunnitelmassa koko verkkoalueelle on määritelty kulloiseenkin olosuhteeseen teknistaloudellisin verkostoratkaisu. Ilmajohdon siirtäminen tien varteen vähentää alueen sähkönkäyttäjien sähköntoimituksen keskeytyksiä merkittävästi. Tällä hetkellä käytössä oleva sähköverkko on käyttöikänsä päässä ja joka tapauksessa vaatii uusimista. Verkkoyhtiön tarkoitus on saneerata sähköverkko vastaamaan Energiaviraston vaatimuksia kustannustehokkaammalla tavalla. Vaihtoehdossa 2 esitetty kaapelointi ei ole voimassa olevan kehittämissuunnitelman mukainen eikä esitetty kaapelointi ole teknistaloudellisin perustein perusteltavissa. Vaihtoehto 2 on 8 % kalliimpi. Laskelmissa ei ole huomioitu rakentamisvaiheessa kaapeloinnista syntyviä lisäkustannuksia, joita voi tulla teiden alituksista, massanvaihdoista ja kaapeloinnin vaatimista lisäsuojauksista, kuten kouruista, putkituksesta tai betonoinnista tai louhinnasta. Myöskään maasto-olosuhteita ole kartoitettu.
Hakija toteaa, että ilmajohdon suunnittelussa on pyritty huomioimaan poistettava puusto ja sijoittamaan johto siten, että siitä olisi mahdollisimman vähän rasitetta kiinteistön käytölle. Johtokadulla 20 kV ilmajohdon lisäksi kulkee samoissa pylväissä 0,4 kV pienjännitejohto, jolla sähkönjakelu mahdollistuu alueen kotitalouksiin. Suunniteltu yhteiskäyttörakenne mahdollistaa keski- ja pienjännitelinjojen toteuttamisen samaan johtokatuun vähentäen kiinteistöillä risteilevien ilmajohtojen määrää. Ilmajohto sijoittuu pääosin tien viereen, tiealueen rajan välittömään läheisyyteen maanomistajan puolelle ELY:n vaatimusten mukaisesti.
Asiakkaiden ja kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi yhtiö ei kaapeloi yksittäisiä kiinteistöjä tai johto-osia, jotka eivät ole teknis-taloudellisesti perusteltavissa.
Selvitykset
Kuuleminen
Maanomistajia on kuultu hakemuksen ja hakemuksen täydennyksien johdosta sekä hakijalta on pyydetty vastineita maanomistajien mielipiteisiin jäljempänä kuvatusti.
Maanomistajille on 25.5.2022 lähetetyillä kirjeillä varattu tilaisuus antaa vastineensa hakemuksen johdosta.
Maanomistajat ovat aiemman käsittelyn yhteydessä vastineissaan todenneet seuraavaa: Ilmajohdon ja sitä varten pystytettävien pylväiden sijoittaminen viljelyssä oleville pelloille merkitsisi huomattavaa haittaa maatalouden harjoittamiselle. Sekä pylväät että itse ilmajohto haittaavat koneiden käyttöä pelloilla, kun pylväitä joudutaan kiertämään ja ilmajohdot rajoittavat nykyaikaisten suurten työkoneiden käyttöä. Tolppien sijoittelu ei sovi minkään työkoneen työleveyteen. Pylväät lisäävät myös rikkakasvien määrää vaikeuttamalla niiden mekaanista sekä kemiallista torjuntaa. Pylväiden ja ilmajohtojen aiheuttamat tekniset ongelmat lisäävät myös onnettomuusriskejä, kun niitä joudutaan kiertämään ja väistämään. Edellä mainittu heikentää satopotentiaalia laskemalla työn tehokkuutta ja vähentämällä viljelykelpoista pinta-alaa.
Kiinteistöjen Haapalahti 491-446-49-18 (Haapalahti tilan osalta hakemus on käsittelyn aikana peruttu, koska sopimukseen on päästy), Rantala 491-446-47-44, Siiraviita 491-409-1-230 ja Teerelä 491-409-1-6 omistajat ovat lähettäneet liitteenä olevan vastineen. Kiinteistön omistajat ovat ilmoittaneet, että aktiiviviljelyssä oleville pelloille sijoitettavasta ilmajohdosta aiheutuu haittaa maanviljelijöiden traktorityölle ja siksi he esittävät peltoalueille maakaapelia, koska maakaapelointi olisi helppoa kivettömään ja hyvälaatuiseen peltomaahan. Kiinteistön Teerelä 491-409-1-6 omistaja on puhelimessa ilmoittanut myös haitasta taimiviljelylle ja luomutuotannolle. Sähköpylväät haittaavat suorien istutusrivien tekemistä ja rikkakasvit lisääntyvät sähköpylväiden takia vapaaksi jätettävillä alueilla. Vastine on liitteenä.
Kiinteistön Rötölä 491-409-1-2 omistaja vastustaa ilmajohtoa ja edellyttää kaapelin sijoittamista kiinteistölle. Ilmajohdon tieltä kaadettavien keskenkasvuisten puiden ja sen jälkeen joutomaaksi jäävän alueen korvaus ei ole alkuunkaan riittävä. Vastine on liitteenä.
Kiinteistön Teerelä 491-409-1-6 omistaja on antanut lisäksi oman vastineen, jossa todetaan pelloilla harjoitettavalle luomu/erikoiskasvi viljelylle aiheutuvan haitan olevan kohtuuton sähköpylväiden sijoituksesta.
Hakija on antanut 2.6.2022 vastineen kiinteistöjen mielipiteisiin. Energiavirasto on vahvistanut kehittämissuunnitelman sekä tavoiteverkon ja valvoo sen toteutumista. Verkkoyhtiön on kehittämissuunnitelmaa noudatettava. Kehittämissuunnitelmassa jakeluverkko (0,4 kV ja 20 kV sähköverkko), on jaettu neljään vyöhykealueeseen. Jokaiselle vyöhykealueelle on määritetty viranomaisten puolesta omat toimitusvarmuusajat ja verkkoyhtiön puolelta on määritetty myös millä tavoin verkkoa lähtökohtaisesti suunnitellaan ja rakennetaan. Maastosuunnittelussa on pyritty löytämään mahdollisimman vähän haittaa aiheuttava tapa ottaen huomioon koko hankkeen erityispiirteet. Kustannuseroa maakaapelin ja ilmajohdon välillä voidaan pitää merkittävänä. Sähköjohtoa ei voida teknisistä syistä vaihtaa yksittäisten kiinteistöjen kohdalla maakaapeliksi. Sekaverkko aiheuttaa verkon kunnossapidon suunnittelun ja toteuttamisen vaikeutumista. Vian korjaustyöt voivat pitkittyä yli sallittujen keskeytysaikojen. Yhtiön tulee kohdella kaikkia maanomistajia tasapuolisesti eikä voi vaihtaa rakentamistapaa yksittäisten maanomistajien kohdalla erilaiseksi. Pylväiden sijaintia voidaan muuttaa maanomistajien toiveesta siten, että pylväät sijoittuvat sen verran keskelle peltoa, että pylvään ja tien välistä pystyy maatalouskoneilla ajamaan. Kuparikyllästeisissä pylväissä kyllästeaineena on Tanalith E, joka on vesipohjainen, kuparia ja atsolibiosideja sisältävä puunkyllästysaine, jota käytetään tyhjiöpaineen avulla. Pylväiden kyllästämisessä käytetyistä aineista tämä on turvallisin aine.
Pelloille sijoitettavien pylväiden osalta hakija selventää, että ELY-keskuksen hallinnoiman tien alueella pylväät joudutaan sijoittamaan tiealueen ulkopuolelle, eli maanomistajien kiinteistöille. ELY-keskus ei mm. turvallisuussyistä anna lupaa sijoittaa pylväitä tiealueen puolelle. Usein tiealue ulottuu pellon puolelle, joten pylväätkin sijoittuvat pellon puolelle. Tiealue on määritelty maanmittaustoimituksessa. Useissa tapauksissa ELY:n hallinnoima tiealue ulottuu rakennetun tien ja ojien ulkopuolelle ja maanomistajat viljelevät maata toimituksen mukaisella tiealueella. Alue ei varsinaisesti ole tiekäytössä vaan siinä käytössä, missä se on ollut ennen tien rajausta. Pylväiden paikat määritellään ajantasaisen Maanmittauslaitoksen raja-aineiston perusteella, jossa tiealueen rajapisteet ovat tiedossa.
Pylväiden sijaintia voidaan hakijan mukaan muuttaa maanomistajien toiveesta siten, että pylväät sijoittuvat sen verran keskelle peltoa, että pylvään ja tien välistä pystyy maatalouskoneilla ajamaan. Hakija katsoo näillä perusteilla tarkastelleensa sähkölinjan sijoittamista siten, että siitä tulisi mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille ja maanomistajille.
Katselmus
Alueella järjestettiin 11.9.2024 katselmus, jonne kutsuttiin 5.8.2024 lähetetyllä kirjeellä maanomistajat sekä hakijan edustajat. Katselmuspöytäkirja on liitteenä. Katselmuspöytäkirja lähetettiin maanomistajille. Maanomistajille varattiin katselmuksen jälkeen mahdollisuus kirjallisen mielipiteen antamiseen. Maanomistajista, joita täydennetty hakemus koski, ei kukaan tältä osin kommentoinut katselmusmuistiota tai täydentänyt vastinettaan.
Koivulan tilan 491-409-1-9 maanomista ei osallistunut katselmukseen, mutta on lähettänyt rakennusvalvontaan kirjeen 9.9.2024, jossa on edellytetty uuden katselmusajankohdan varaamista. Hänen mielestään puiden ja maaston korvausarvio puuttuu ja suunnitelma tuhoaa liikaa kasvustoa rakennusvaiheessa. Tiedot korvauksista mahdollisesti tuhoutuvista kohteista ja puustosta on ilmoittamatta. Maanomistaja esittää muuntamon sijoitusta tienlaitaan nykyisen ilmajohdon kohdalle ja hyväksyisi linjan tätä kautta, kunhan likakaivo tulee huomioiduksi.
Hakemuksen täydentäminen ja kuuleminen
Hakijan täydennetyn hakemuksen 12.6.2025 johdosta rakennusvalvonta kuuli 23.6.2025 maanomistajia uudelleen. Seuraavat maanomistajat antoivat seuraavat vastineet:
- Teerelän tilan 491-406-1-6 omistaja toteaa vastineessaan, että pylväiden sijoittelusta pellolle aiheutuu kohtuuton haitta. Sähkölinjan tolpat haittaavat työkoneen työskentelyä eikä sijoituspaikka sovi minkään koneen työleveyteen. Tolppien väli jää suurelta osin työstämättä. Linjoilla istuvat linnut levittävät rikkakasveja. Maanomistaja hyväksyy maakaapelin sijoittamisen;
- Rötölän tilan 491-409-1-2 omistaja toteaa vastineessaan, että ilmajohdon tieltä joudutaan kaatamaan keskenkasvuista metsää ja linja haittaa puun varastointia. Maanomistaja hyväksyisi maakaapelin sijoittamisen, kun korvausasiat on selvitetty. Maanomistaja vetoaa tasapuoliseen kohteluun, koska eteläosassa aluetta maakaapeli asennetaan pelto-osuudelle;
- Teerilehto tilan 491-409-1-3 omistaja toteaa vastineessaan, että linjan sijoittaminen tien itäpuolelle aiheuttaa haitan metsätalouden harjoittamiselle, koska kyseisellä puolella tietä ei jää mahdollisuutta lastata puutavaraa. Pistomaisen varastointipaikan rakentaminen on kalliimpaa, koska maasto on kosteampaa. Pistomainen varastointipaikka vie myös enemmän tilaa ja edellyttää suurempia ylläpitokustannuksia. Hyväksyttävänä ratkaisuna pidettäisiin, että linja jatkuu viereisen kiinteistön 491-409-1- 2 (Rötölä) puolelta tien itäpuolella ja siirtyy Teerilehdon tilan puolen välin kohdalla tien länsipuolelle niin, että tien molemmille puolille jää puutavaran lastauspaikka vastaavasti kuin viereisellä kiinteistöllä (Rötölä) ja
- Koivulan tilan 491-409-1-9 omistaja toteaa vastineessaan, että hyväksyisi kaapeloinnin kiinteistölle yhdellä reunaa tietä sekä naapurikiinteistöille sähkönsiirron suoraan Pohjalahdentien muuntamolta ja naapurikiinteistöille tulisi sijoittaa omat jakokaapit.
Hakijan vastine
Hakija on antanut 5.9.2025 vastineen maanomistajien mielipiteisiin:
- Teerelä tilan 491-409-1-6 osalta pylväiden paikat voidaan tarkentaa yhdessä maanomistajan kanssa sopivaan paikaan. Hakija toteaa lisäksi, että pylväitä on ollut peloilla vuosikymmeniä ja niitä joudutaan jatkossakin rakentamaan;
- Rötölä tilan 491-409-1-2 osalta hakija toteaa, että kaadettavista puista maanomistaja saa korvauksen puunostajan kanssa sovitun taksan mukaan ja muista haitoista verkkoyhtiö maksaa voimassa olevan Tapion taulukon mukaisesti. Maanomistajille korvataan metsän odotusarvon tapauksessa, kun metsä ei ole vielä päätehakkuukelpoista. Lisäksi linjan alle jäävä maapohja korvataan. Jos maanomistajan kanssa korvauksista ei päästä yhteisymmärrykseen, hakee verkkoyhtiö korvaustoimitusta Maanmittauslaitokselta. Korvaustoimituksessa Maanmittauslaitos puolueettomana tahona arvioi korvauksen määrän.
- Teerilehto tilan 491-409-1-3 osalta hakija toteaa maanomistajan vastineeseen puunlastausmahdollisuudesta seuraavaa. Puunvarastoinnin estymisen vuoksi verkkoyhtiö on tavannut maksaa korvausta. Jossain tapauksessa verkkoyhtiö on rakennuttanut pistotien, jossa puiden lastaus onnistuu. Kiinteistön 491- 409-1-3 Teerilehto osalta ilmajohto oli suunnitelmassa sijoitettu kokonaan kiinteistön itäpuolelle ja korvaus on luvattu. Maanomistaja on aikaisemmin allekirjoittanut sopimuksen ilmalinjasta. Ilmalinjaa voidaan tarvittaessa vaihtaa länsipuolelle yhden jännevälin verran, mutta tämä vaikuttaa myös kiinteistöllä 491-409-1-2 linjan sijaintiin. Naapurikiinteistön 491-409-1-2 osalta ilmalinja siirtyisi Rukkuneentien varresta risteyksen jälkeen Pohjanlahdentien itäpuolelle jatkuen jännevälin verran ja palaten länsipuolelle kiinteistöjen rajan jälkeen kiinteistön 491-409-1-3 puolella. Mikäli molemmat kiinteistöt tähän linjan sijoitteluun suostuisivat, sopisi se myös verkkoyhtiölle.
- Koivula tilan osalta hakija toteaa seuraavasti. Kiinteistön maille Pohjakalliontien varteen sijoittuisi pohjoisosassa osan matkaa maakaapeli. Uusi puistomuuntamo sijoittuisi naapurikiinteistön 491-409-1-12 puolelle. Pihapiiriin tulisi jakokaappi, josta sähkönjakelu tulee Koivula-kiinteistön talolle (sähköliittymälle) ja palvelee kiinteistön omaa käyttöä ja on pakollinen laite. Jakokaappi tarvitaan kohtalaisen lähelle liittymispistettä, jotta sähkönsiirto mahdollistuu. Naapurikiinteistöille 491-409-1-12, 491-409-1-205 ja 491-409-1-188 sähkönjakelu tapahtuu samasta naapurin puolella olevasta puistomuuntamosta. Puistomuuntamosta lähtee toinen maakaapeli, joka jatkuu Pohjankalliontien varressa etelään päin naapurikiinteistöille. Lisäksi kiinteistön 491-409-1-12 sähkönjakelu tapahtuu kyseisestä puistomuuntamosta. Kiinteistön mailta poistuu runsaasti vanhaa ilmajohtoa. Mikäli kiinteistön omistaja tarvitsee sähköautolleen latauspisteen, tulee hänen hankkia laitteet itse ja asennuksen suorittaa tarvittavat luvat omaava sähköasentaja. Vaatimukset sähköauton latausohjelmistosta tai asennuksesta eivät kuulu verkkoyhtiön tehtäviin. Kartoista ilmenee, että kaapeli ei tee U-käännöksiä.
- Yleisesti todetaan vastineessa seuraavasti. Projektialueen pohjoisosan ilmajohtolinja on jatkona jo olemassa olevalle ilmalinjalle. Ilmalinja pysyy yhtenäisellä tavalla toteutettuna ratkaisuna muuntamoiden välillä. Eteläosan kaapelointi, johon ryhdyttiin maisemallisten ja linnuston aiheuttamien syiden takia, saatiin omaksi rengasverkkoyhteydeksi puolivälistä projektialuetta. Yksi alueen suurimmista sähkön kulutuspisteistä siirtyi tälle maakaapelointiosuudelle. Pohjoisosan sähköliittymien sähkönkulutus ei riitä laskelmien mukaan siihen, että maakaapeli olisi pohjoisosalla teknis-taloudellisesti oikea ratkaisu. Verkkoyhtiö pyrkii tasapuolisuudessaan toimimaan samanlaisissa tapauksissa samalla tavoin. Tilanne voi projektin eri alueilla olla erilainen. Maisemalliset ja linnustoon liittyvät seikat velvoittivat valitsemaan tämän projektin eteläosalle maakaapelin. ELY-keskuksen mukaan nyt maakaapelilla suunniteltu alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja tällä alueella sijaitsee paikallisesti arvokas lintualue. Maisema-alueen takia uuteen ilmalinjaan ei olisi saanut asentaa lintupalloja tai muitakaan lintuja varoittavia merkkejä. ELY-keskus ja Riihisaari museo ovat lausunnoissaan ilmaisseet eteläosaan vahvan suosituksen maakaapeloinniksi. Maakaapelin ja ilmajohdon rakentamisen hintaero on niin iso, että ilmalinjaa on rakennettava alueilla, joissa sähkönkäyttö on vähäisempää.
Oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 161 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Jollei sijoittamisesta sovita kiinteistön omistajan kanssa, siitä päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Johdon rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista eikä sijoittaminen saa aiheuttaa kiinteistölle tarpeetonta haittaa.
Sopimus 1 momentissa tarkoitettujen laitteiden sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus 1 momentissa tarkoitetun johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
Hakemus on tullut vireille MRL:n aikaan, joten asia ratkaistaan tämän lain säännöksin.
Sijoittamispäätöstä hakevan on osoitettava eri sijoittamisvaihtoehtojen kustannukset. Asian harkintaan vaikuttaa myös se, miten hyvin teknisesti sijoittaminen voidaan toteuttaa ja aiheutuuko eri vaihtoehdoista erisuuruisia ylläpito- ja käyttökustannuksia (Jääskeläinen, Syrjänen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Rakennustieto Oy 2000, s. 331).
Sijoittamisesta ei saa aiheutua kiinteistölle lain sanan muodon mukaan tarpeetonta haittaa. Edellä mainittu säännös ohjaa sijoittamista etenkin silloin, kun johdon sijoittamiseen kiinteistön alueella on eri vaihtoehtoja, jotka sijoittamisen tarkoituksen kannalta ovat täysin tai lähes samanvertaisia. Harkinnassa otettava huomioon: sijoittamisen tarkoituksenmukaisuus, kustannusvaikutukset ja maanomistajalle aiheutuva haitta. Jos yhteys voidaan järjestää teknisesti yhtä tyydyttävällä ja kustannustehokkaalla ratkaisulla on valittava kiinteistön kannalta haitattomin vaihtoehto. Jos tarpeeton haitta voidaan välttää kustannuksiltaan kalliimmalla teknisellä ratkaisulla yhtä tarkoituksenmukaisella vaihtoehdolla, on se valittava, kuhan kustannusten nousu ei ole kohtuuton. Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Talentum 2006, s 630-631.
Kirjassa Aki Ekroos – Vesa Majamaa Maankäyttö- ja rakennuslaki, Otavan kirjapaino 2018, s. 817 todetaan, että kiinteistön omistaja on lähtökohtaisesti velvollinen sallimaan johdon sijoittamisen.
Perustelut
Kustannusvertailussa tulee ottaa huomioon se, että sähköverkon rakentajan on kohdeltava tasapuolisesti niitä maanomistajia, joiden omistamille alueille verkkoa rakennetaan. Hakija ei siis voi ilman erityisiä perusteita toimia niin, että jonkin maanomistajan kiinteistön kohdalle asennetaan maakaapeli ja muiden kiinteistöjen kohdalle ilmajohto. Perusteeksi tähän ei riitä se, että joku maanomistaja ei ole suostunut ilmajohdon sijoittamiseen. Tällöin maakaapelointia pitäisi tarjota myös muille maanomistajille, ja kustannukset nousisivat huomattavasti suuremmiksi kuin vain yhden tilan kohdalle tehtävästä maakaapeloinnista. Eteläisessä osassa maakaapelointiin on esitetty maakuntakaavasta johtuvat erityiset syyt maisema-arvoista.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Ellei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Lupa- ja valvontajaosto ei siis voi ottaa kantaa tähän korvaukseen.
Tilan 491-409-1-2 Rötölä osalta sähkölinjan ilmajohto sijaitsee tien varressa. Sijoittaminen ei aiheuta sellaista tarpeetonta haittaa kiinteistölle, ettei sijoittamiseen voitaisi lupaa myöntää vaihtoehdon 1 mukaisena, koska maanomistaja saa korvauksen maa-alueen käyttörajoituksesta. Hakijalle vaihtoehdon 2 mukaisesta maakaapelin sijoittamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka eivät ole kohtuullisia, kun huomioidaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu verkkoyhtiön alueella. Korvausasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä.
491-409-1-3 Teerilehto; Maanomistaja vastustaa ilmajohdon sijoittamista, koska puunlastauspaikkaa tien varteen ei ole mahdollista sijoittaa vaihtoehdon 1 ilmajohdon vuoksi. Maanomistaja hyväksyy vaihtoehdon 2 maakaapeloinnin. Sähköyhtiön tulee korvata maanomistajalle pistomaisen lastauspaikan rakentaminen, joten vaihtoehto 1:stä ei aiheudu kiinteistönomistajalle sellaista tarpeetonta haittaa, ettei vaihtoehtoa 1 voisi määrätä, koska hakijalle vaihtoehdon 2 mukaisesta maakaapelin sijoittamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka eivät ole kohtuullisia, kun huomioidaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu verkkoyhtiön alueella. Korvausasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä.
491-409-1-230 Siiraviita ja 491-409-1-6 Teerelä;
ELY:n tiealueen suoja-alueen leveys on tien reunasta noin 10 metriä kiinteistötietojärjestelmän mukaan. Ilmakuvien perusteella viljelyä suoritetaan ko. suoja-alueella ja osittain tiealueella.
Hakijan ilmoituksen mukaan ELY on mahdollistanut tiealueen reunasta 0,5–1 metrin päähän tolppien sijoittamisen, jolloin ei tule haittaa koneilla pylväiden kiertämiseen. Viljelysalan menetys on siis noin 1 m matkalla ja arviolta Saraviidan tilan kohdalla noin 550 metrin matkalla ja Teerelän kohdalla 490 metrin matkalla. Toisaalta, jos tolpat sijoitetaan n. 10 m suoja-alueen reunaan tai maanomistajan kanssa sovittavaan työkoneleveyteen, haitaksi jää ainoastaan tolppien kiertäminen koneella. Hakija on ilmoittanut, että molemmat vaihtoehdot pylväiden sijoittamiseen ovat mahdollisia. Pylväitä on sijoiteltu yleisesti pelloille, joissa työkoneita käytetään, joten haitta ei ole kohtuuton, kun huomioidaan hakijalle maakaapeloinnista tulevat kustannukset. Pylväät tulee sijoittaa tiealueen suoja-alueen viereen, ellei maanomistaja esitä päätöksen saannista 30 vuorokauden kuluessa hakijalle pylväiden sijoittamista tiealueen reunasta 0,5–1 m metrin päähän tai suoja-alueen reunasta riittävän matkan päähän, että kalustolla voidaan ajaa tien ja pylväiden välistä. Pylväiden sijoitus on esitetty liitekartalla. Hakija on velvollinen esittämään ratkaisun lintuvahinkojen estämisestä. Sijoittaminen ei aiheuta sellaista tarpeetonta haittaa kiinteistölle, ettei sijoittamiseen voitaisi lupaa myöntää vaihtoehdon 1 mukaisena, koska maanomistaja saa korvauksen maa-alueen käyttörajoituksesta. Hakijalle vaihtoehdon 2 mukaisesta maakaapelin sijoittamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka eivät ole kohtuullisia, kun huomioidaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu verkkoyhtiön alueella. Korvausasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä.
491-409-1-15 Rajala
Tilan Rajala 491-409-1-15 maanomistaja ei ole antanut vastinetta kuulemiseen. Rajalan tilan kohdalla ilmajohto kulkee tilakeskuksen kohdalla tien toisella puolella, jossa osittain peltoaluetta n. 120 metrin matkalla ja metsää noin 60 metrin matkalla. Pylväitä on sijoiteltu yleisesti pelloille, joissa työkoneita käytetään, joten haitta ei ole kohtuuton, kun huomioidaan hakijalle maakaapeloinnista tulevat kustannukset sekä maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Pylväät sijoitetaan tiealueen suoja-alueen viereen, ellei maanomistaja esitä päätöksen saannista 30 vuorokauden kuluessa hakijalle pylväiden sijoittamista tiealueen reunasta 0,5-1 m metrin päähän tai peltoalueen reunasta riittävän matkan päähän, että kalustolla voidaan ajaa tien ja pylväiden välistä. Maanomistajalta poistuu samalla alueelta ilmajohtoa sekä pelto että metsäalueelta, joten lisääntyvää haittaa ei ole. Sijoittaminen ei aiheuta sellaista tarpeetonta haittaa kiinteistölle, ettei sijoittamiseen voitaisi lupaa myöntää vaihtoehdon 1 mukaisena, koska maanomistaja saa korvauksen maa-alueen käyttörajoituksesta. Hakijalle vaihtoehdon 2 mukaisesta maakaapelin sijoittamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka eivät ole kohtuullisia, kun huomioidaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu verkkoyhtiön alueella. Korvausasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä.
491-446-48-66 Mäntylä
Tilan Mäntylä 491-446-48-66 maanomistaja ei ole antanut vastinetta kuulemiseen. Kiinteistölle Ravonkankaantien varteen sijoitettaisiin maakaapeli. Tienvarteen, pellon reunaan rakennettaisiin puistomuuntamo. Lähelle pihapiiriä tulisi haaroituskaappi, josta talolle sekä naapurikiinteistöille sähkönjako tapahtuisi. Haaroituskaapilta maakaapeli jatkuisi jo olemassa olevaa kaapelia pitkin. Kiinteistön alueelta purkautuisi vanha ilmajohto, joten maanomistajalle ei aiheudu lisähaittaa maakaapeloinnista.
491-409-1-9 Koivula
Kiinteistön 491-409-1-9 maille Pohjakalliontien varteen sijoittuisi pohjoisosassa osan matkaa maakaapeli. Tienvarressa maakaapeli siirtyy osalla matkaa naapurin puolelle. Uusi puistomuuntamo sijoittuisi naapurikiinteistön puolelle eikä rasita Koivulan tilaa. Pihapiiriin tulisi jakokaappi, josta sähkönjakelu tapahtuu kiinteistölle. Jakokaappi on välttämätön kiinteistön sähkönjakelulle. Naapurikiinteistöjen jakokaapit on siirretty omille kiinteistöilleen, jonne sähkönjakelu tapahtuu maakaapelia pitkin tienvartta etelään päin. Rakennusta palveleva kaivo tullaan kiertämään maakaapelilla. Hakija on ilmoittanut, että jakokaappi voidaan myös sijoittaa etelään vievän Pohjakallion tien varteen ja kaapelointi voisi tulla vanhan ilmalinjauksen mutta sen on oltava riittävän lähellä kiinteistöä. Hakija on välittänyt tarkemmat suunnitelmat maanomistajalle. Rakennusvalvonta on ollut yhteydessä sähköpostitse samasta asiasta maanomistajaan. Maakaapelin sijoittaminen tienvarteen ei aiheuta sellaista tarpeetonta haittaa, ettei maakaapelia voitaisi sijoittaa kiinteistölle. Kiinteistöiltä poistuu haittaavaa ilmajohtoa. Kiinteistön tulee ilmoittaa hakijalle 30 vuorokauden kuluessa, mikäli jakokaappi halutaan sijoittaa eri kohtaan kiinteistöllä kuin se on suunnitelmavaihtoehdossa 1 esitetty.
Edellä mainituin perusteluin esitetty johdon sijoitus vaihtoehdon 1 mukaisena ei vaikeuta alueen kaavoitusta eikä aiheuta tarpeetonta haittaa kiinteistöille tai ympäristölle.
Sijoittamisen ehtona tulee määrätä, että peltloalueillle tuleviin ilmajohtoihin asennetaan pallot, jolla estetään lintuja törmäämästä linjoihin.
Lupa- ja valvontajaoston sähkölinjan sijoittamista koskeva päätös ei estä hakijaa ja maanomistajia sopimasta linjan sijoittamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla. Mahdollisista asianosaisten kesken sovituista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan.