Lupa- ja valvontajaosto, kokous 15.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Luvaton rakentaminen kiinteistöllä 491-417-11-49, Uusitie 8, Mikkeli

MliDno-2022-655

Valmistelija

  • Outi Korhonen, lupainsinööri, outi.korhonen@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin rakennusvalvonnan saamien tietojen mukaan kiinteistöllä 491-417-11-49, osoitteessa Uusitie 8, on muutettu rakennusta ilman tarvittavaa lupaa rakentamalla hallirakennukseen toinenkin asunto luvallisesti rakennetun asunnon lisäksi. Kiinteistön omistajille on lähetetty asiasta selityspyyntö 31.1.2022. Omistajat ovat 1.3.2022 saapuneessa selityksessä vastanneet hakevansa luvan hallin osan käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön.

Kyse on asemakaavan mukaisesta pienteollisuustontista.

Omistajille on 7.3.2022 lähetetty uusi kirje, jossa on kerrottu, että lupahakemus tulee jättää 23.4.2022 mennessä ja että tarvittaessa hakemuksen jättämiselle voidaan pätevästä syystä myöntää lisäaikaa. Kirjeessä mainittiin myös, että mikäli lupahakemusta ei ole jätetty 6.5.2022 mennessä eikä kirjallisesti ole haettu lisäaikaa pätevästä syystä, asia siirretään lupa- ja valvontajaostolle, joka voi määrätä luvattoman muutoksen purettavaksi ja asettaa velvoitteen noudattamiseksi uhkasakon. Lisäksi kerrottiin, että rakennus- tai toimenpidelupaa vaativassa hankkeessa tulee olla rakennustyön vaativuuden edellyttämien pätevien suunnittelijoiden laatimat suunnitelmat ja että lupaa haetaan sähköisesti osoitteessa www.lupapiste.fi.

Kiinteistön omistajille varattiin vielä tilaisuus antaa asiassa uusi selitys 23.4.2022 mennessä kirjallisesti Mikkelin rakennusvalvontaan ja, ettei selityksen antamatta jättäminen estä viranomaistoimenpiteisiin ryhtymistä, mm. uhkasakkopäätöksen tekemistä.

Lupahakemusta tai hakemusta määräajan pidentämiseksi ei ole tehty vieläkään eikä mitään selitystä laiminlyönnille ole annettu. Omistajat eivät ole muutenkaan olleet yhteydessä rakennusvalvontaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen tulee olla rakennuslupa. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Käyttötarkoituksen muutos muun tilan ottamiseksi asuinkäyttöön on aina luvanvarainen toimenpide. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä säädetään, että jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Edelleen saman lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. 

Saman lain 185 §:ssä säädetään, että joka ilman tässä laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta aloittaa rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, on tuomittava rakentamisrikkomuksesta sakkoon. 

Saman lain 186 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. 

Kiinteistön 491-417-11-49 omistajien on katsottava rakentaneen kiinteistöllä olevaan halliin toisen asunnon ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tällaiseen toimenpiteeseen tarvittavaa lupaa. Omistajat eivät ole kehotuksen saatuaankaan hakeneet vaadittavaa rakennuslupaa eivätkä ole antaneet mitään selitystä laiminlyönnille. 

Lupa- ja valvontajaoston tulee velvoittaa kiinteistön omistajat määräajassa purkamaan luvatta rakennettu asunto kiinteistöllä sijaitsevasta hallista. Velvoitteen tehosteeksi tulee asettaa uhkasakko. Mikäli kiinteistön omistajat noudattavat velvoitetta nyt asetettavaan määräaikaan mennessä, ei asiasta ole tarpeen tehdä tutkintapyyntöä poliisille.

Uusi asunto on tehty rakennukseen, jolle on myönnetty kaksi asuntoa ja teollisuustilan sisältävä rakennuslupa vuonna 1999. Kyseinen lupa on rauennut, koska rakentamisesta ei ole tehty aloittamisilmoitusta kolmen vuoden kuluessa. Rakennus on kuitenkin rakennettu ja otettu käyttöön eikä siinä ole pidetty rakentamista koskevien säännösten ja lupaehtojen edellyttämiä katselmuksia. Luvan myöntäminen uudelle rakennukselle edellyttää sitä, että koko rakennukselle haetaan rakennuslupa rauenneen luvan tilalle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että kiinteistön 491-417-11-49 omistajat velvoitetaan purkamaan edellä mainitulla kiinteistöllä olevaan halliin ilman tarvittavaa lupaa rakennettu asunto 31.12.2022 mennessä ellei asunnolle ole haettu ja myönnetty tarvittavaa rakennusvalvontaviranomaisen lupaa tuohon päivään mennessä. Lupa tulee hakea koko rakennukselle, koska sille aiemmin myönnetty rakennuslupa oli rauennut. Velvoitteen tehosteeksi lupa- ja valvontajaosto asettaa tuhannen (1.000,00) euron suuruisen uhkasakon. Mikäli velvoitetta ei määräaikaan mennessä noudateta, voi jaosto tuomita uhkasakon maksettavaksi. Rakennus voidaan myös määrätä käyttökieltoon.

Mikäli kiinteistön omistajat noudattavat velvoitetta nyt asetettavaan määräaikaan mennessä, ei asiasta ole tarpeen tehdä tutkintapyyntöä poliisille.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kiinteistön omistajat

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja
  • se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.


Tämän lisäksi muutosta saa hakea valittamalla myös:

  • viranomainen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavan olevan yleisen edun vuoksi.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.