Lupa- ja valvontajaosto, kokous 15.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 33 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, sähköjohdon sijoittamispäätös Haukivuori välillä Hirviniemi - Nykälä - Suur-Savon Sähkö Oy

MliDno-2022-1444

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Suur-Savon Sähkö Oy on pyytänyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostoa määräämään maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaisesti 20 kV keskijänniteilmajohdon sijoittamisesta Mikkelin kaupungin alueelle välillä Hirviniemi – Nykälä, Haukivuori. Sähköverkon saneerauksella pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain (588/2013) verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmän ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta. Sähköyhtiö ei ole päässyt maanomistajien kanssa sopimukseen johdon sijoittamisesta kiinteistöjen Koivula 491-409-1-9, Ravonniemi 491-409-1-236, Haapalahti 491-446-49-18, Riihikorpi  491-446-49-39,  Haapalehto 491-446-49-40, Kustiaho 491-446-47-15, Rantala 491-446-47-44, Esala 491-446-47-26, Kurjensuo 491-446-47-51, Paalala 491-446-49-27, Mäntylä 491-446-48-66, Siiravirta 491-409-1-230, Teerelä 491-409-1-6 ja Rötölä 491-409-1-2 alueille.

Hakemus ja kartta ovat liitteenä.

Hakija haluaa sijoituspaikaksi vaihtoehdon 1 mukaisen linjan.

Hakemusta perustellaan sähköverkon saneeraamisella, jolla pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmien ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta. Suunnitelma perustuu jakeluverkon haltijoiden lain mukaiseen Energiavirastolle toimitettuun ja hyväksyttyyn kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelmassa koko verkkoalueelle on määritelty kulloiseenkin olosuhteeseen teknis-taloudellisin verkostoratkaisu.

Kyseisessä tapauksessa parannetaan toimintavarmuutta siirtämällä ilmajohtoverkkoa metsistä tien laidoille myrskyn ja lumikuormien aiheuttamien sähköntoimitusten haittojen ehkäisemiseksi. Metsässä myös linjan korjaaminen ja huoltaminen on hitaampaa.

Kyseessä on keskijänniteilmajohto ja hakijan mukaan sen sijoittamista ei voida järjestää kohtuullisin kustannuksin muutoin. Vaihtoehdossa 2 esitetty kaapelointi ei ole voimassa olevan kehittämissuunnitelman mukainen eikä esitetty kaapelointi ole teknis-taloudellisin perustein perusteltavissa. Asiakkaiden ja kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi yhtiö ei kaapeloi yksittäisiä kiinteistöjä tai johto-osia, jotka eivät ole teknis-taloudellisesti perusteltavissa.

Maanomistajille on 25.5.2022 lähetetyillä kirjeillä varattu tilaisuus antaa vastine hakemuksen johdosta.

Kiinteistöjen Haapalahti 491-446-49-18, Rantala 491-446-47-44, Siiraviita 491-409-1-230 ja Teerelä 491-409-1-6 omistajat ovat lähettänyt liitteenä olevan vastineen. Kiinteistön omistajat ovat ilmoittaneet, että pelloille sijoitettavasta ilmajohdosta aiheutuu haittaa maanviljelijöiden traktorityölle ja siksi he esittävät peltoalueille maakaapelia. Johtava rakennustarkastaja on tehnyt alueella maastokäynnin, jonka kuvamateriaalia esitellään kokouksessa. Kiinteistön Teerelä 491-409-1-6 omistaja on puhelimessa ilmoittanut myös haitasta taimiviljelylle ja luomutuotannolle. Sähköpylväät haittaavat suorien istutusrivien tekemistä ja rikkakasvit lisääntyvät sähköpylväiden takia vapaaksi jätettävillä alueilla.

Kiinteistön Rötölä 491-409-1-2 omistaja vastustaa ilmajohtoa ja edellyttää kaapelin sijoittamista kiinteistölle. Vastine on liitteenä.

Hakija on antanut 2.6.2022 vastineen kiinteistöjen antamaan vastineeseen. Energiavirasto on vahvistanut kehittämissuunnitelman sekä tavoiteverkon ja valvoo sen toteutumista. Verkkoyhtiön on kehittämissuunnitelmaa noudatettava. Kehittämissuunnitelmassa jakeluverkko (0,4 kV ja 20 kV sähköverkko), on jaettu neljään vyöhykealueeseen. Jokaiselle vyöhykealueelle on määritetty viranomaisten puolesta omat toimitusvarmuusajat ja verkkoyhtiön puolelta on määritetty myös millä tavoin verkkoa lähtökohtaisesti suunnitellaan ja rakennetaan. Maastosuunnittelussa on pyritty löytämään mahdollisimman vähän haittaa aiheuttava tapa ottaen huomioon koko hankkeen erityispiirteet. Kustannuseroa 11 %:n maakaapelin ja ilmajohdon välillä voidaan pitää merkittävänä. Sähköjohtoa ei voida teknisistä syistä vaihtaa yksittäisten kiinteistöjen kohdalla maakaapeliksi. Sekaverkko aiheuttaa verkon kunnossapidon suunnittelun ja toteuttamisen vaikeutumista. Vian korjaustyöt voivat pitkittyä yli sallittujen keskeytysaikojen. Yhtiön tulee kohdella kaikkia maanomistajia tasapuolisesti eikä voi vaihtaa rakentamistapaa yksittäisten maanomistajien kohdalla erilaiseksi. Pylväiden sijaintia voidaan muuttaa maanomistajien toiveesta siten, että pylväät sijoittuvat sen verran keskelle peltoa, että pylvään ja tien välistä pystyy maatalouskoneilla ajamaan. Kuparikyllästeisissä pylväissä kyllästeaineena on Tanalith E, joka on vesipohjainen, kuparia ja atsolibiosideja sisältävä puunkyllästysaine, jota käytetään tyhjiöpaineen avulla. Pylväiden kyllästämisessä käytetyistä aineista tämä on turvallisin aine.

Pelloille sijoitettavien pylväiden osalta Suur-Savon Sähkö Oy selventää, että ELY-keskuksen hallinnoiman tien alueella pylväät joudutaan sijoittamaan tiealueen ulkopuolelle, eli maanomistajien kiinteistöille. ELY-keskus ei mm. turvallisuussyistä anna lupaa sijoittaa pylväitä tiealueen puolelle. Usein tiealue ulottuu pellon puolelle, joten pylväätkin sijoittuvat pellon puolelle. Tiealue on määritelty maanmittaustoimituksessa. Usein ELY:n hallinnoima tiealue ulottuu yli tien ja ojien. Usein siis maanomistajat viljelevät ns. tiealueella, joka ei varsinaisesti ole tiekäytössä vaan siinä käytössä, missä se on ollut ennen tien rajausta. Pylväiden paikat määritellään ajantasaisen Maanmittauslaitoksen raja-aineiston perusteella, jossa tiealueen rajapisteet ovat tiedossa.

Pylväiden sijaintia voidaan hakijan mukaan muuttaa maanomistajien toiveesta siten, että pylväät sijoittuvat sen verran keskelle peltoa, että pylvään ja tien välistä pystyy maatalouskoneilla ajamaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Jollei sijoittamisesta sovita kiinteistön omistajan kanssa, siitä päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Johdon rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista eikä sijoittaminen saa aiheuttaa kiinteistölle tarpeetonta haittaa

Kustannusvertailussa tulee ottaa huomioon se, että sähköverkon rakentajan on kohdeltava tasapuolisesti niitä maanomistajia, joiden omistamille alueille verkkoa rakennetaan. Rakentaja ei siis voi ilman erityisiä perusteita toimia niin, että jonkin maanomistajan kiinteistön kohdalle asennetaan maakaapeli ja muiden kiinteistöjen kohdalle ilmajohto. Perusteeksi tähän ei riitä se, että joku maanomistaja ei ole suostunut ilmajohdon sijoittamiseen. Tällöin maakaapelointia pitäisi tarjota myös muille maanomistajille ja kustannukset nousisivat huomattavasti suuremmiksi kuin vain yhden tilan kohdalle tehtävästä maakaapeloinnista.

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Ellei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Lupa- ja valvontajaosto ei siis voi ottaa kantaa tähän korvaukseen.

Esitetty johdon sijoitus vaihtoehdon 1 mukaisena ei vaikeuta alueen kaavoitusta eikä aiheuta tarpeetonta haittaa kiinteistöille tai ympäristölle.

Johtolinja sijoittuu olemassa olevan tien reunaan. Peltoalueilla ilmajohdon tarkka paikka voidaan sopia kiinteistön omistajan kanssa viljelyskaluston ja pellon käytön kannalta sopivimpaan paikkaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että sähköjohto saadaan sijoittaa hakemuksessa esitettyjen kiinteistöjen alueelle vaihtoehdon 1 mukaisesti liitekartasta ilmenevään paikkaan, koska johdon sijoittamista ei voida toteuttaa muualle kohtuullisin kustannuksin. Maastossa johdon täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle tai ympäristölle. Johto tulee sijoittaa niin, ettei se aiheuta haittaa tien tai viereisen alueen käytölle tai kunnossapidolle. Johtolinjan rakentaminen tulee ajoittaa niin, että haitta maanomistajille on mahdollisimman pieni.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Kati Häkkinen esitti, että hakemus tulee hylätä, koska pellolle sijoitettava ilmajohto pylväineen aiheuttaa kohtuutonta haittaa peltoalueiden käytölle eikä hakemukseen liitetyn laskelman mukainen lisäkustannus maakaapeloinnista ole suuri suhteessa ilmajohdon aiheuttamaan haittaan. Arto Sipilä kannatti Häkkisen esitystä.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Kati Häkkisen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
 

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Suur-Savon Sähkö Oy on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valituksen lupa- ja valvontajaoston päätöksestä § 20 / 09.06.2022, jolla on hylätty yhtiön hakemus sähköjohdon sijoittamisesta Haukivuorella Hirviniemi-Nykälä välillä. Hallinto-oikeus on kehottanut lupa- ja valvontajaostoa antamaan lausuntonsa valituksen johdosta 16.9.2022 mennessä. Määräaikaa on jatkettu 21.9.2022 saakka.

Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kumoaa lupa- ja valvontajaoston päätöksen ja päättää sähköjohdon sijoittamisesta hakemuksen vaihtoehdon 1 mukaisesti tai kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan rakennusvalvontaviranomaisen pää­töksen ja palauttaa asian rakennusvalvontaviranomaisen uudelleen käsiteltä­väksi. Lisäksi valituksessa vaaditaan, että Mikkelin kaupunki velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Valituksen mukaan lupa- ja valvontajaosto ei ole päätöksessään edes esittänyt, että johdon si­joittamisen edellytykset eivät täyttyisi, eli johto esim. vaikeuttaisi alueen kaavoitusta. Tästä huolimatta rakennusvalvontaviranomainen ei ole päättänyt lainkaan johdon si­joittamisesta. Koska rakennusvalvontaviranomainen ei ole lainkaan päättänyt johdon sijoittamisesta, on päätös valituksen mukaan lain vastainen ja se tulee kumota.

Tältä osin lupa- ja valvontajaosto toteaa, että johdon sijoittaminen ei saa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan aiheuttaa kiinteistöille tarpeetonta haittaa. Jaoston hylkäävä päätös on perustunut juuri siihen, että esitetty sijoitusvaihtoehto aiheuttaa sijoituspaikaksi esitetyille kiinteistöille tarpeetonta haittaa ja kustannukset siitä, että johto rakennettaisiin esimerkiksi maakaapelina eivät ole kohtuuttoman suuria verrattuna pellolle sijoitettavaan ilmajohtoon.

Jaosto on todennut, että hakijan esittämä toinen sijoitusvaihtoehto maakaapelina on esitetty vain kustannusten vertailua varten eikä se ole ollut todellinen vaihtoehto, jonka viranomainen olisi voinut määrätä ja jonka hakija olisi ollut valmis toteuttamaan. Viranomaisella ei ole mahdollisuuksia suunnitella hakijan puolesta mahdollisia muita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Tästä syystä hakemus on hylätty. Hylkäävä päätös tarkoittaa sitä, että johtolinja tulee säilyttää nykyisellä paikallaan. Hakijalla on aina mahdollisuus tehdä uusi hakemus ja esittää siinä linjalle muita sijoittamisvaihtoehtoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa.

Valituksessa vedotaan myös siihen, ettei viranomainen ole järjestänyt maastossa katselmusta, jossa osapuolet olisivat maastossa voineet tarkastella vallitsevaa tilannetta.

Tältä osin todetaan, että paikka on selkeä ja sekä maanomistajat että hakija ovat tutustuneet siihen. Varsinaisessa katselmuksessa ei olisi saatu mitään lisäarvoa asian ratkaisemiseksi, joten sitä ei ole pidetty tarpeellisena. Jaoston esittelijänä toimiva johtava rakennustarkastaja on käynyt tutustumassa tilanteeseen esitetyllä sijoituspaikalla ja ottanut siitä myös valokuvia jaoston käsittelyä varten.

Valituksen mukaan johdon rakentaminen maakaapelilla ei ole Energiaviraston vahvistaman hakijayhtiön kehittämissuunnitelman mukainen. Maakaapeloinnista aiheutuvat lisäkustannukset olisivat valituksen mukaan merkittävät. Pelkän rakentamiskustannuksen osalta ero on hakijan kustannusvertailun mukaan 90.908 euroa, eli n. 13 % ja mikäli keskeytyskustannukset otetaan huomioon seuraavan 40 vuoden ajalta, ero on 11 %.

Lupa- ja valvontajaosto on huomioinut kustannusvertailussa esitetyn kustannusten eron, mutta katsoo, ettei se ole kohtuuttoman suuri verrattuna siihen haittaan, joka maaomistajille seuraisi ilmajohdon sijoittamisesta pelloille. Hakijan esittämää kustannusten lisäystä on verrattava ilmajohdosta maanomistajille aiheutuvaan haittaan sekä kulttuurimaisemalle aiheutuvaan haittaan ja tämän vertailun perusteella kustannusten lisäystä ei ole pidettävä kohtuuttomana.

Lupa- ja valvontajaosto katsoo, että johtolinjan sijoittaminen ilmajohtona kyseiselle paikalle olisi myös Etelä-Savon maankuntakaavan vastaista. Suur-Savon Sähkön sijoittamishakemuksen mukaisesta johtolinjasta kolmasosa sijoittuisi Hirviniemen maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle: https://www.esku.fi/asp/alue_det.aspx?ALUE_ID=10106. Hirviniemi on Etelä-Savon maakuntakaavassa 2016 ma-alue (kaavakartassa ma 568 ja kohdeluettelossa ma 8.568) eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue. Tällä alueella on suunnittelumääräys, jonka mukaan kohteen tai sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä suositellaan pyytämään lausunto Museovirastolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.

Lupa- ja valvontajaosto katsoo, että valitus tulee edellä esitetyn perusteella hylätä.

Samoin valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä. Vaadittua määrää on pidettävä suurena ja asianajotoimiston laskuun on kirjattu myös sijoittamishakemuksen käsittelystä rakennusvalvontaviranomaisessa perittävä maksu, joka hakijan tulee maksaa siitä riippumatta, mikä hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon jaoston päätöksestä § 20 / 09.06.2022 tehdyn valituksen johdosta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.