Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 19.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 140 Asemakaavan muutos 9. kaupunginosan (Lähemäki) / Pajakatu

MliDno-2020-103

Aikaisempi käsittely

Kaupunkiympäristölautakunta, 26.5.2020

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 26. päivänä toukokuuta 2020 päivätyt asemakaavan muutosluonnokset kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Muutos koskee Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelista 123. Muutos koskee myös Juvantien, Peitsarinkujan ja Launialankadun katu- ja suojaviheralueiden osia sekä puistoaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan kortteli 16 ja katualuetta.

Suunnittelualueen kuvaus

Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta koilliseen, Juvantien varrella. Suunnittelualueeseen kuuluu 9. kaupunginosan kortteli 16 ja osa korttelista 123, katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita.

Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,9 hehtaaria. Voimassa olevissa kaavoissa rakennusoikeutta on yhteensä noin 5 800 k-m2.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu rakenteeltaan ja käyttötarkoituksiltaan tasapainoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Uudisrakennusten massa, korkeus ja muoto antavat voimakkaan identiteetin alueelle. Siksi yhtenä asemakaavan laadullisena tavoitteena on alueen laadukas suunnittelu, jonka myötä alueen kaupunkikuva paranee.

Suunnittelun pohjalta määritellään mahdollisen täydennysrakentamisen mitoitus, korkeudet ja sijainti.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkikuvan täydentäminen paikkaan sopivalla tavalla, ottaen huomioon ajoneuvoliikenne, koululaisten turvallisuus liikenteessä, vihreyden ja suojaistutusten riittävyys ja piha-alueiden sekä sisätilojen suojaamien melulta.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehostaa keskustan palvelujen käyttöä ja tuo taloudellisia etuja. Samalla se tukee alueen lähipalveluiden säilymistä.

Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka ovat vaihtoehto 1 (Ve1) matala rakentaminen, vaihtoehto 2 (Ve2) korkea/porrastettu rakentaminen.

Päätöksentekovaiheessa muutosluonnosvaihtoehdoista valitaan toinen asemakaavaehdotuksen perustaksi. Kaupunkiympäristölautakunta tekee valinnan vaihtoehdoista ja siten määrittää alueen jatkosuunnittelun tavoitteet.

Mikkelin kaupunki omistaa osan suunnittelualueen kiinteistöistä, suurimmaksi osaksi alue on yksityisten omistuksessa.

Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91 b §) tekemistä, mikäli pääkäyttötarkoituksen mukainen lisärakennusoikeus ylittää 500 k-m2.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.1.2020 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.2.2020 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kolme lausuntoa ja yksi mielipide. Mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä 5.

Kaavaratkaisujen sisältö

Kaavahankkeesta on laadittu kaksi toisistaan eroavaa kaavaluonnosratkaisua.

Vaihtoehto 1 edustaa matalaa asuinrakentamista, joka mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen valmiina olevien palvelujen ja rakenteiden (liikenneyhteydet, vesihuolto, energia) äärellä. Alueelle voidaan muodostaa Asuinrakennusten korttelialue (A), johon esitetään osoitettavaksi rakennusoikeutta noin 8100 kerrosalaneliömetriä (tehokkuutena e=0,35). Kokonaisrakennusoikeuden määrä kasvaa voimassa olevaan asemakaavan nähden noin 2300 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi esitetään kaksi-kolme (II-III).

Rakentamattomien tonttien osalta rakennuskohtainen kerrosala saa olla enintään n. 700 k-m2. Alueelle saa rakentaa erillisiä tai kytkettyjä rivi- ja kerrostaloja tai niiden yhdistelmiä talousrakennuksineen. 

Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat kahteen kerrokseen oikeuttavalla rakennusalalla 7,5 m ja kolmeen kerrokseen oikeuttavalla rakennusalalla enintään 10 m. Rakennusten kattomuotoina hyväksytään harjakatot, aumakatot, tasakatot ja pulpettikatot sekä kaksoispulpettikatot. Samassa rakennuksessa saa olla eritasoisia osia kerrosluvun sallimissa rajoissa.

Kaavamääräyksellä ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa kantaa yhteen talotyyppiin vaan halutaan tehdä mahdolliseksi olemassa olevien rakennusten lisäksi eri talotyyppien rakentaminen samalle korttelialueelle.

Rakentamattoman alueen rakennusoikeus suhteutettuna pinta-alaan jää tehokkuudella 0,35 korttelissa 88 (kylmäaseman takana) olevan tehokkuuden 0,65 alle. Osaa korttelista 123 (kylmäasema) esitetään katualueeksi samoin osia suojaviheralueista. Autopaikkojen korttelialue LPA muutetaan osaksi korttelialuetta (A). Metsäisen alueenosan säilyttämisellä korttelialueen keskivaiheilla turvataan, että kenenkään elinolosuhteet eivät kohtuuttomasti muutu.

Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu tasapainoinen ja viihtyisä asuinympäristö. Asemakaavan muutosluonnoksen tavoitteena on sallia alueelle kaksi- ja kolmikerroksiset asuinrakennukset. Alueelle voidaan rakentaa rivi- ja pienkerrostaloja.

Alueen käytetty rakennusoikeus on n. 2000 kerrosalaneliömetriä.

Vaihtoehto 2 edustaa korkeaa /porrastettua rakentamista, joka mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen valmiina olevien palvelujen ja rakenteiden (liikenneyhteydet, vesihuolto, energia) äärellä. Alueelle voidaan muodostaa Asuinrakennusten korttelialue (A), johon osoitetaan rakennusoikeutta n. 9300 kerrosalaneliömetriä (tehokkuutena e=0,40). Kokonaisrakennusoikeuden määrää kasvaa voimassa olevaan asemakaavan nähden 3500 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi osoitetaan kaksi-neljä (II-IV).

Rakentamattomien tonttien osalta rakennuskohtainen kerrosala saa olla enintään n. 1400 k-m2. Alueelle saa rakentaa erillisiä tai kytkettyjä rivi- ja kerrostaloja tai niiden yhdistelmiä talousrakennuksineen. 

Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat kahteen kerrokseen oikeuttavalla rakennusalalla 7,5 m ja kolmeen kerrokseen oikeuttavalla rakennusalalla 10 m ja neljään kerrokseen oikeuttavalla rakennusalalla enintään 13,5 m. Rakennusten kattomuotoina hyväksytään harjakatot, aumakatot, tasakatot ja pulpettikatot sekä kaksoispulpettikatot. Samassa rakennuksessa saa olla eritasoisia osia kerrosluvun sallimissa rajoissa.

Kaavamääräyksellä ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa kantaa yhteen talotyyppiin vaan halutaan tehdä mahdolliseksi olemassa olevien rakennusten lisäksi eri talotyyppien rakentaminen samalle korttelialueelle.

Rakentamattoman alueen rakennusoikeus suhteutettuna pinta-alaan jää tehokkuudella 0,40 korttelissa 88 (kylmäaseman takana) olevan tehokkuuden n. 0,65 alle.

Osa korttelista 123 (kylmäasema) osoitetaan katualueeksi samoin osia suojaviheralueista. Yleinen pysäköintialue LPA poistuu osaksi korttelialuetta (A). Metsäisen alueenosan säilyttämisellä korttelialueen keskivaiheilla turvataan, että kenenkään elinolosuhteet eivät kohtuuttomasti muutu.

Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu tasapainoinen ja viihtyisä asuinympäristö. Asemakaavan muutosluonnoksen tavoitteena on sallia alueelle kaksi- ja neljäkerroksiset asuinrakennukset. Alueelle voidaan rakentaa pientaloja, rivi-, pienkerros-, ja kerrostaloja.

Alueen käytetty rakennusoikeus on n. 2000 kerrosalaneliömetriä.

Tonttijako

Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako, koska asuinrakennuksille varatun korttelin sitova jako pienehköihin tontteihin saattaa vaikeuttaa tiiviin ja matalan/ korkean asuinrakentamisen tai erilaisten yhtiömuotojen toteuttamisen. Tällaisissa kortteleissa tonttijako on usein tarkoituksenmukaista laatia erillisenä vasta myöhemmin, kun rakennussuunnitelmat ovat tarkentuneet.

Autopaikkanormi

Autopaikkoja tulee varata seuraavasti:

- Asunnot 1 ap / asunto, palvelutalot 1ap/ 100 k-m2, Varastot 1ap/200 k-m2.

Autopaikkoja varataan todellista tarvetta vastaava määrä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) kortteleita 16 ja 123 (osa) sekä katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita koskevat asemakaavan muutosluonnokset sekä asettaa ne julkisesti nähtäville, sekä pyytää niistä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Savonlinnan maakuntamuseo,  Lähemäki-Peitsari Seura ry, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sekä Mikkelin kaupungin osalta vesilaitos, museot, Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että edettäisiin vain vaihtoehdolla 1, ei ollenkaan vaihtoehtoa 2. Hannu Tullinen kannatti Marita Hokkasen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Marja Kauppi, Paavo Puhakka, Kerttu Hakala, Jaakko Väänänen, Keijo Siitari, Pekka Heikkilä, Tarja Gråsten-Tarkiainen, Vesa Himanen, Jaana Strandman) ja 4 ei ääntä (Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Raimo Ruotsalainen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Markku Himanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin ja hänen tilalleen saapui tämän pykälän käsittelyn ajaksi varajäsen Raimo Ruotsalainen.

Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunkiympäristölautakunnalle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus, 8.6.2020

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) kortteleita 16 ja 123 (osa) sekä katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita koskevat asemakaavan muutosluonnokset sekä asettaa ne julkisesti nähtäville, sekä pyytää niistä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Savonlinnan maakuntamuseo,  Lähemäki-Peitsari Seura ry, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sekä Mikkelin kaupungin osalta vesilaitos, museot, Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Soile Kuitusen ja Jukka Pöyryn kannattamana, että vain vaihtoehto 1 lähtee lausuntokierrokselle. Kaavan muutosalueen välittömässä läheisyydessä on omakotitaloaluetta, joten yksityisyyden, viihtyvyyden ja esteettisyyden johdosta alueelle sopii paremmin alle neljä kerroksiset kerrostalot. Kyseisen alueen vanhan Juvantien varressa (Peitsarinkuja / Suntionkuja) on vain kolmekerroksisia kerrostaloja, joten kaavamuutosalueelle sopii paremmin alle neljäkerroksiset talot, jolloin alueen kokonaisuus pysyy selkeänä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 Jaa-ääntä (Minna Pöntinen, Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Jyrki Koivikko, Pekka Pöyry, Mali Soininen, Kirsi Olkkonen, Arto Seppälä) ja 3 Ei-ääntä (Soile Kuitunen, Jukka Pöyry, Jarno Strengell).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 16.9.2020

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsitelleet Mikkelin Lähemäen kaupunginosan Pajakadun alueen asemakaavan muutosta ja kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.6.2020 (§ 197) hyväksynyt alustavasti kaksi aluetta koskevaa asemakaavaluonnosta, ja asettanut ne julkisesti nähtäville ja pyytää niistä viranomaislausuntoja. Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta koilliseen Juvantien varrella rajautuen Juvantiehen, Pajakatuun, Alasinpolkuun ja Peitsarinkatuun. Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,9 hehtaaria. Voimassa olevissa kaavoissa rakennusoikeutta on yhteensä noin 5800 k-m2. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista siten, että alueelle muodostuu rakenteeltaan ja käyttötarkoituksiltaan tasapainoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Asemakaavaluonnoksia on laadittu kaksi kappaletta, joista toinen mahdollistaa 2300 k-m2 lisää rakennusoikeutta voimassa olevaan kaavaan nähden siten, että rakennusten kerrosluku on 2-3. Toinen vaihtoehto mahdollistaa olemassa oleviin kaavoihin nähden lisää rakennusoikeutta 3500 k-m2 siten, että rakennusten kerrosluvuiksi osoitetaan 2-4. Vaihtoehto 1 edustaa siis matalampaa rakentamista ja vaihtoehto 2 korkeampaa, porrastettua rakentamista. Kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on ollut, että molemmat vaihtoehdot asetetaan nähtäville. Sekä kaupunkiympäristölautakunta että kaupunginhallitus äänestivät siitä, edetäänkö alkuperäisen esityksen mukaan siten, että molemmat kaavaluonnosvaihtoehdot asetetaan nähtäville, vai asetetaanko nähtäville vain matalamman rakentamisen mahdollistava vaihtoehto. Molemmissa äänestyksissä alkuperäinen esitys sai enemmän ääniä.

Kaavaluonnosalue on pääosin pientalovaltaista rakennettua ympäristöä mutta alueen keskellä sijaitsee luonnontilaisen kaltainen lehtipuuvaltainen metsikkö, joka on merkitty Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueesta on laadittu erillinen luontoselvitys. Ympäristöpalvelujen tiedossa ei ole, että alueelta olisi laadittu muita selvityksiä.

Asemakaavamuutokseen liittyvä aineisto löytyy alla olevasta linkistä:

https://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_862020/Asemakaavan_muutos_9_kaupunginosa_Lahema(31082)

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta ei ota kantaa siihen, kumpaa nähtävillä olevaa kaavaluonnosvaihtoehtoa tulisi lähteä toteuttamaan. Vaihtoehto 1 sopii paremmin yhteen alueen nykyisen rakennuskannan kanssa mutta myös vaihtoehto 2 on mahdollista toteuttaa siten, että alue säilyy kokonaisuutena tasapainoisena. Lisärakennusoikeuden osoittaminen alueelle on perusteltua yhdyskuntarakenteen tiivistämisen periaatteiden mukaisesti. Alue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, ja alue tukeutuu olemassa oleviin keskustan ja Graanin palveluihin, ja on toimivien julkisten liikenteen yhteyksien piirissä. Alueen suunnittelussa tulee huomioida toimiva kevyenliikenteen yhteys erityisesti Juvantien varrella, ja toimivat ja turvalliset liittymäratkaisut Juvantielle.

Alueelta laaditun luontoselvityksen suosituksen mukaan suunnittelualueen keskelle on jätetty pienialainen rakentamaton s-merkinnällä osoitettu alue, joka kuitenkin mahdollistaa alueen puuston hoidon puistomaisena. Alueelta ei löydetty sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat esteenä alueen rakentamiselle mutta luontoselvityksessä todetaan, että alueen lehtipuuvaltaisella metsiköllä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alue toimii myös osana kantakaupungin alueen viheryhteysverkostoa.Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että suunnittelualueen keskelle jätetään olemassa olevaa puustoa viheryhteysverkoston ylläpitämiseksi. Säästettävä alue on kuitenkin hyvin pienialainen. Jotta s-merkinnällä osoitetulla alueella olisi merkitystä luonnonmonimuotoisuuden kannalta, tulisi tarkistaa luontoselvityksen tehneeltä konsultilta, että merkintä on kohdennettu sellaiselle alueelle, jolla puuston iän ja rakenteen puolesta on merktystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueen tulisi myös olla suurempi, jotta se palvelisi luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja luonnontilaisen viheraluevaikutelman luomista alueelle.Hyvin pienialaisen metsikön säilyttäminen muutoin rakennetun ja hoidetun alueen keskellä on ongelmallista.

Alueella on ollut pienimuotoista teollista toimintaa. Samoin alue on vilkkaasti liikennöidyn Juvantien melualueella. Ympäristölautakunta esittää, että ennen kaavan lopullista hyväksymistä tehdään vielä arviointi tarkemman pilaantuneita maita koskevan selvityksen tarpeesta, ellei tällaista ole jo tehty, ja tarkempi meluselvitys erityisesti Juvantien varteen sijoitettavien asuinrakennusten osalta. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 26.5.2020 päivätyn ja 26.10.2020 muutetut asemakaavan muutosluonnokset kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Suunnittelualue

Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta koilliseen, Juvantien varrella. Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,9 hehtaaria.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu rakenteeltaan ja käyttötarkoituksiltaan tasapainoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka ovat vaihtoehto 1 (Ve1) matala ja vaihtoehto 2 (Ve2) korkea rakentaminen.

Päätöksentekovaiheessa muutosluonnosvaihtoehdoista valitaan toinen asemakaavaehdotuksen perustaksi. Kaupunkiympäristölautakunta tekee valinnan vaihtoehdoista ja siten määrittää alueen jatkosuunnittelun tavoitteet.

Mikkelin kaupunki omistaa osan suunnittelualueen kiinteistöistä, suurimmaksi osaksi alue on yksityisten omistuksessa.

Mikäli pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus ylittää 500 k-m2, tulee laadittavaksi maankäyttösopimus.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.1.2020 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.2.2020 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 5.

Asemakaavan muutosluonnokset ovat olleet nähtävillä 15.7 – 15.9.2020 välisenä aikana. Luonnoksista jätettiin 7 lausuntoa. Lausunnot ja vastineet ovat liitteenä 9.

Lausunnot koskivat mm:

  • kaupungin ensimmäisen puurivitalon suojelua ja siitä annettavia määräyksiä, esim. kerroskorkeuden ja rakennuksessa tehtävien muutostöiden osalta.
  • yleiskaavan mukaisen viheryhteystarpeen järjestämistä, merkintätapaa ja leveyttä ekologisena käytävänä
  • meluselvitystä sekä selvitystä pilaantuneista maista.
  • liiketontin kerroskorkeutta ja rakennusoikeuden määrää.


Lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavaluonnoksia tehtäessä.

Kaavaratkaisun sisältö

Kaavahankkeesta on laadittu kaksi hieman toisistaan eroavaa kaavaluonnosvaihtoehtoa.

Asemakaavaluonnosvaihtoehto 1 (Ve 1: Matala rakentaminen)

Alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueena (A), rakennusoikeus 8503 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Mahdollistaa rivitalot ja pienkerrostalot.

Asemakaavaluonnosvaihtoehto 2 (Ve 1: Korkea rakentaminen)

Alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueena (A), rakennusoikeus 9575 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Mahdollistaa rivitalot, pienkerrostalot ja kerrostalot.

Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan lähinnä kerroskorkeuden ja rakennusoikeuden osalta.

Päätelmä

Valmistelussa on päädytty esittämään, että Lähemäen asemakaavan muutosehdotusta ryhdytään laatimaan luonnosvaihtoehdon 2 korkean rakentamisen pohjalta.

Lisärakennusoikeuden osoittaminen alueelle on perusteltua yhdyskuntarakenteen tiivistämisen periaatteiden mukaisesti. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee korkeampaa rakentamista. Alue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Alue tukeutuu olemassa oleviin keskustan ja Graanin palveluihin sekä on toimivien julkisten liikenteen yhteyksien piirissä.

Alueen suunnittelussa huomioidaan toimiva kevyenliikenteen yhteys Juvantien varrella, ja toimivat sekä turvalliset liittymäratkaisut. Suunnittelussa huomioidaan myös yleiskaavan mukainen viheryhteystarve ja Mikkelin kaupungin ensimmäisen puurivitalon suojelu.

Uudisrakennusten massa, korkeus ja muoto antavat voimakkaan identiteetin alueelle. Siksi yhtenä asemakaavan laadullisena tavoitteena on alueen laadukas suunnittelu.

Vaihtoehto 2 ei ole ristiriidassa kantakaupungin osayleiskaavan 2040 kanssa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä, että 9. kaupunginosan (Lähemäki) kortteli 16 ja osa korttelista 123, katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita koskevaa asemakaavan muutosehdotusta ryhdytään laatimaan luonnosvaihtoehdon 2, korkean rakentamisen pohjalta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että Juvantien ja Pajakadun kulmaan (vanhan kaupparakennuksen tontti) voi sijoittaa asuinrakennuksen, jonka kattokorkeus ei ylitä viereisten talojen korkeutta, tuolloin rakennus voisi olla korkeintaan 2-kerroksinen ja rakennusten korkeus voisi vaiheittain nousta kolmekerroksiseksi alueen koilliskulmaan. Hannu Tullinen kannatti Marita Hokkasen esitystä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kerttu Hakala, Pekka Heikkilä) ja 10 ei-ääntä (Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Marja Kauppi, Hannu Tullinen, Tarja Gråsten-Tarkiainen, Paavo Puhakka, Vesa Himanen, Keijo Siitari, Keijo Partio, Raimo Ruotsalainen).

Puheenjohtaja totesi, että Marita Hokkasen esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Markkku Himanen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen varajäsenensä Raimo Ruotsalainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn ajaksi. 

Merkitään, että Marita Hokkanen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Maankäyttö ja kaupunkirakenne/Päivi Rahikainen, Kirsi Avelin

Liitteet

Liite Kyltk Pajakatu asemakaavan muutos 19.11.2020.pdf (pdf, 17274 kt)

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.