Kaupunkikehityslautakunta, kokous 7.10.2025

§ 109 Valtuustoaloite: Mikrometsiä Mikkeliin

MliDno-2025-2283

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Katriina Janhunen ym. esittivät 2.6.2025 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikrometsiksi kutsutaan pieniä ja tiiviitä kaupunkiin istutettuja alueita, joissa kasvaa seudulle tyypillistä metsien lajistoa. Niitä erottaa tavallisista metsistä ennen kaikkea pieni koko, kasvutapa ja sijainti kaupunkimaisessa ympäristössä.

Mikrometsät ovat pieniä, pienimmillään jopa vain joidenkin neliömetrien kokoisia. Ne ovat yleensä kasvillisuudeltaan tiheitä ja kerrosteisia, minkä ansiosta pienellekin alalle mahtuu paljon lajeja ja kasvustoa. Mikrometsissä hyödynnetään paikallisia kasvi- ja eläinlajeja. Niissä pyritään kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen; ensimmäisten vuosien jälkeen metsien annetaan kasvaa ja kehittyä luonnostaan.

Alkujaan mikrometsiä on hyödynnetty tiheästi asutuissa suurkaupungeissa, joissa virhealueita oli vähän eikä tavallisten metsien istuttaminen ollut mahdollista. Ne sopivat periaatteessa lähes mihin tahansa ihmisen voimakkaasti muokkaamalle alueelle. Suomen ensimmäinen mikrometsä istutettiin Keravalle vuonna 2023, ja ainakin Tampereelle on istutettu mikrometsä tänä keväänä.

Mikrometsät soveltuvat verraten tiiviisiin, kaupunkimaisiin ympäristöihin. Olemassa olevien viher- ja puistoalueiden lisäksi niitä voi sijoittaa mm. julkisten rakennusten pihoille, teiden varsiin, joutomaille, kaututilaan ja yksityisille pihoille. Mikrometsä voidaan perustaa myös olemassaolevien puiden ja pensaiden ympärille.

Mikrometsät eivät korvaa laajoja, yhtenäisiä tai luonnontilaisia metsiä. Ne tarjoavat kuitenkin kaupunkirakenteen sisällä samaa mitä laajemmat metsät sen ulkopuolella: suojaa helteiltä, hulevesien hallintaa, ilmanlaadun parantamista ja hiilensidontaa. Ne voivat myös ylläpitää ja jopa parantaa luonnon monimuotoisuutta kaupungin sisällä. Asukkaille ne tarjoavat virkistystä, viihtyisyyttä ja viehättävyyttä.

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelissä tehdään selvitys mikrometsien mahdollisista kohdealueista sekä tavoista kannustaa maanomistajia niiden istuttamiseen. Mikrometsien lisäämisestä kaupunkitilaan voidaan tehdä yös kokeilu tai hanke, johon haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Mikkelissä 2.6.2025

Jarmo Lautamäki, Kerttu Hakala, Katriina Janhunen,
Heli Kauppinen, Anni Lahtinen, Tiina-Riikka Turunen,
Sari Rautiainen, Lotta Tuominen, Teuvo V. Riikonen,
Petri P. Pentikäinen, Tapani Liukkonen, Anne Puntanen,
Tuija Syrjäläinen, Petri Tikkanen, Enrique Tessieri"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään joulukuussa 2025.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Pekka Kammonen, kaupungininsinööri, Pekka.Kammonen@mikkeli.fi
  • Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, marko.vuorinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikrometsä määritelmä
Mikrometsä on nimensä mukaisesti pieni alue, jonne istutetaan tiiviisti erilaisia puita ja pensaita. Mikrometsän tavoitteena on sitoa hiiltä ja houkutella pölyttäviä hyönteisiä alueelle. Pienimmillään alue voi olla yksi (1) aari. Japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ohjaa kaupunkien viherrakentamista metsäisemmäksi. Ensimmäinen Suomeen toteutettu mikrometsä on toteutettu Keravalle vuonna 2023 yhteistyönä Keravan kaupungin, Alto yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Sen jälkeen vastaavia mikrometsiä on perustettu Kotkaan ja Tampereelle.

Mikkelin mahdolliset mikrometsät
Mikkelissä, kuten muissakin kaupungeissa, rakentamisen tehokkuus pienentää viheralueita. Tonteille ja katuympäristöön ei jää rakentamisen tehokkuuden vuoksi tilaa puille ja vihreälle kasvillisuudelle. Tämän seurauksena kaupungin pienilmasto äärevöityy. Hulevedet kerääntyvät tiiviiltä pinnoilta nopeasti aiheuttaen tulvimista ei toivotuissa paikoissa. Vesi ei pääse imeytymään maaperään. Kesällä kiviset pinnat kuumenevat ja nostavat lämpötiloja. Tuulet nopeutuvat katukuiluissa, koska suojaava ja tuulia hidastava vaikutus puuttuu. Puiden ilmanlaatua parantava vaikutus jää saavuttamatta.

Mikkelissä eri päiväkodeilta ja palvelutaloilta on tullut vuosien saatossa viestiä kesähelteillä varjon puuttumisesta. Samanlaisia viestejä on tullut myös leikkipaikoilta. Varjoa voidaan tehdä joko rakenteilla tai puiden istuttamisella. Parasta olisi, jos rakentamisvaiheessa saataisiin säilytettyä jo olemassa olevaa puustoa.

Mikkelin kaupungin päiväkodeilla suunnitellaan varjon lisäämistä esim. Naisvuoren päiväkodilla.
Lähemäen lastentalolla on hankesuunnitelma päiväkodin rakennuksen korjaamisesta ja pihan olosuhteiden parantamisesta. Kattilansillan päiväkodilla on kaavamuutoksen yhteydessä otettu päiväkodin tontille viereistä metsää.

Korjaushankkeiden yhteydessä voidaan luontevasti tutkia mikrometsän soveltuvuutta kyseisille pihoille ja/tai tonttiin rajoittuvaan puistoon.
Leikkipaikkojen osalta on jo vuosia huomioitu puiden varjostava vaikutus uusien suojaavien varjopaikkojen luomisella puita istuttamalla. Tutkimme mikrometsän soveltuvuutta tulevissa puistojen peruskorjauskohteissa.

Mikkelin kaupunki selvittää tulevissa kiinteistöjen ja puistojen korjaushankkeissa mikrometsän soveltuvuutta kuhunkin kohteeseen ja kannustaa yksityisiä tahoja kokeilemaan kohteissaan mikrometsän toteuttamisen mahdollisuutta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus