Kaupunkikehityslautakunta, kokous 29.8.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 95 Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa (Lähemäki) / Lähemäenkatu 11

MliDno-2021-4498

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ari Luotonen, kaavasuunnittelija, ari.luotonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 19.04.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutosehdotus koskee 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelin 6 osaa, kiinteistöä 491-9-6-23.

Suunnittelualue

Kaava alue sijaitsee noin 1,5 km Mikkelin keskustasta koilliseen.

Kaava-aluetta rajaavat länsipuolella Lähemäenkatu, itäpuolella Rauhankatu ja pohjoispuolella Lastentalonpolku.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 0,8848 ha.

Alueen maanomistus on kaupungilla.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille 8.12.2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 8.12.2021. Kaavaluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausuntoja yhteensä 4 kappaletta. Mielipiteitä saatiin 1 kappale.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) ja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040.

Maakuntakaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Alue sijaitsee myös Hiirolan varalaskupaikan suojavyöhykkeellä.

Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa vuonna 2019 hyväksytyssä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa (2040) kehittyvän taajaman alueena. Alue on tiivistyvää ja toiminnoiltaan monipuolista taajamarakenteen aluetta. Alueella tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen yhteyksiin. Suunnittelussa tulee huomioida lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Alueelle voidaan sijoittaa asumiselle tarpeellisia lähipalveluja sekä pieniä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueella voi sijaita monipuolisesti erilaisia talotyyppejä. Suunnittelualue on osoitettu osittain melualueeksi ja suunnittelualueen lähellä kulkee keskustakehän alue, joka muodostaa ajoneuvoliikenteen pääreitin keskustan alueelle. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa paikallisesti arvokas suojeltava rakennuskohde (Lähemäen vanha kansakoulu) MRL § 41:n mukaisesti.

Suunnittelualueella on voimassa asemakaava vuodelta 1998. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO).

Kaavalle asetetut tavoitteet

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa voimassa olevan asemakaavan mukaiselle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle yleisten rakennusten korttelialue ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialue. Lisäksi kaavalla vastataan pysäköinnin tarpeen järjestämiseen omalla autopaikkojen korttelialueen sekä muiden pysäköintialueiden osoittamisella. Myös kevyen ja huoltoliikenteen yhteystarpeet ovat huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavan tarkoituksena on monipuolistaa voimassa olevan asemakaavan mahdollistavia käyttötarkoitustoimintoja. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös päivittää vanhentunut kaavatilanne toteutuneen maankäytön mukaisilla käyttötarkoitusmerkinnöillä. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen joustava kehittyminen tulevaisuudessa käyttötoimintojensa osalta. Kaavan tarkoituksena on myös suojella paikallisesti arvokas rakennuskohde alueella sekä säilyttää alueen ja sen lähiympäristön arvokas kaupunkikuva.

 Laadittavat selvitykset

 Kaavaa varten on laadittu rakennusinventointiselvitys Lähemäki-talon osalta.

 Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Kaava muodostuu asumisen ja liiketoimintojen korttelialueesta (AL), yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) sekä autopaikkojen korttelialueesta (LPA). Edellä mainituista korttelialueista on tarkoitus muodostaa omat kiinteistönsä ja kaavassa on osoitettu sitovat tonttirajat sekä tonttien numerot.

 LPA-korttelialueella on tarkoitus järjestää yleisten rakennusten korttelialueen sekä asuin- ja liiketoimintojen korttelialueen pysäköinti. Kaavalla lisätään hieman voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta, siten, että asumisen ja liiketoimintojen korttelialueelle ja yleisten rakennusten korttelialueelle on mahdollista rakentaa mm. talous- ja huoltorakennuksia. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa sallitaan kokonaisrakennusoikeutta alueelle 4500 k-m2. Alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa yleisten rakennusten korttelialueelle on osoitettu kokonaisrakennusoikeudeksi 3700 k-m2 ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialueelle on osoitettu 1400 k-m2 kokonaisrakennusoikeutta. Kaavamuutos lisää rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan nähden 600 k-m2. Suunnittelualueella toteutunut rakentaminen on jo ylittänyt alueen voimassa olevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden. Näin ollen laadittavassa kaavamuutoksessa rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevan asemakaavan toteutuneeseen rakennusoikeuteen nähden 89 k-m2. Maksimikerroslukua on kaavassa rajoitettu yleisten rakennusten korttelialueella kahteen kerrokseen (II) ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialueella yhteen kerrokseen (I). Yleisten rakennusten korttelialueella osoitetaan myös muut autojen pysäköintialueet (a). Olemassa olevan päiväkodin toimintaa varten, yleisten rakennusten korttelialueella on merkitty leikki- ja oleskelualueen sijoittuminen (le). Kaavassa osoitetaan suojelumerkintä (sr-1) paikallisesti arvokkaalle Lähemäen entiselle kansakoulurakennukselle sekä osoitetaan yhdistetyt jalankulun ja huoltoajoliikenteen yhteydet (jk/h). Osa yhteyksistä toimii pelkästään jalankulun yhteyksinä (jk). Kaavassa on säilytetty olemassa olevat viheralueet osittain istutettavan alueen osilla sekä huomioitu liikenneturvallisuuden säilyminen ajoneuvoliittymäkieltomerkinnöillä. Tontille liittyminen on järjestetty olemassa olevien liittymien kautta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä alustavasti asemakaavan muutosehdotuksen koskien 9. kaupunginosan (Lähemäen) korttelin 6 kiinteistöä 491-9-6-23/ Lähemäenkatu 11 ja asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus, Riihisaari – Savonlinnan museo, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta ja kaupunkiympäristö, Mikkeli-Seura ry, Etelä-Savon Energia Oy ja teleoperaattorit.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Ari Luotonen, kaavasuunnittelija, ari.luotonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 22.08.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutosehdotus koskee 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelin 6 osaa, tonttia 23.

Suunnittelualue

Kaava alue sijaitsee noin 1,5 km Mikkelin keskustasta koilliseen.  Kaava-aluetta rajaavat länsipuolella Lähemäenkatu, itäpuolella Rauhankatu ja pohjoispuolella Lastentalonpolku.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 0,8848 ha.

Alueen maanomistus on kaupungilla.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille 8.12.2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 8.12.2021. Kaavaluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin lausuntoja yhteensä 4 kappaletta. Mielipiteitä saatiin 1 kappale.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) ja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040. Maakuntakaavassa (2010) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Alue sijaitsee myös Hiirolan varalaskupaikan suojavyöhykkeellä.

Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa vuonna 2019 hyväksytyssä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa (2040) kehittyvän taajaman alueena. Alue on tiivistyvää ja toiminnoiltaan monipuolista taajamarakenteen aluetta. Alueella tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen yhteyksiin. Suunnittelussa tulee huomioida lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Alueelle voidaan sijoittaa asumiselle tarpeellisia lähipalveluja sekä pieniä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueella voi sijaita monipuolisesti erilaisia talotyyppejä. Suunnittelualue on osoitettu osittain melualueeksi ja suunnittelualueen lähellä kulkee keskustakehän alue, joka muodostaa ajoneuvoliikenteen pääreitin keskustan alueelle. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa paikallisesti arvokas suojeltava rakennuskohde (Lähemäen vanha kansakoulu) MRL § 41:n mukaisesti.

Suunnittelualueella on voimassa asemakaava vuodelta 1998. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO).

Kaavalle asetetut tavoitteet

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa voimassa olevan asemakaavan mukaiselle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle yleisten rakennusten korttelialue ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialue. Lisäksi kaavalla vastataan pysäköinnin tarpeen järjestämiseen omalla autopaikkojen korttelialueen sekä muiden pysäköintialueiden osoittamisella. Myös kevyen ja huoltoliikenteen yhteystarpeet ovat huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavan tarkoituksena on monipuolistaa voimassa olevan asemakaavan mahdollistavia käyttötarkoitustoimintoja. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös päivittää vanhentunut kaavatilanne toteutuneen maankäytön mukaisilla käyttötarkoitusmerkinnöillä. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen joustava kehittyminen tulevaisuudessa käyttötoimintojensa osalta. Kaavan tarkoituksena on myös suojella paikallisesti arvokas rakennuskohde alueella sekä säilyttää alueen ja sen lähiympäristön arvokas kaupunkikuva.

 Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten on laadittu rakennusinventointiselvitys Lähemäki-talon osalta.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelu

Kaava muodostuu asumisen ja liiketoimintojen korttelialueesta (AL), yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) sekä autopaikkojen korttelialueesta (LPA). Edellä mainituista korttelialueista on tarkoitus muodostaa omat kiinteistönsä ja kaavassa on osoitettu sitovat tonttirajat sekä tonttien numerot.

LPA-korttelialueella on tarkoitus järjestää yleisten rakennusten korttelialueen sekä asuin- ja liiketoimintojen korttelialueen pysäköinti. Kaavalla lisätään hieman voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta, siten, että asumisen ja liiketoimintojen korttelialueelle ja yleisten rakennusten korttelialueelle on mahdollista rakentaa mm. talous- ja huoltorakennuksia. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa sallitaan kokonaisrakennusoikeutta alueelle 4500 k-m2. Alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa yleisten rakennusten korttelialueelle on osoitettu kokonaisrakennusoikeudeksi 3700 k-m2 ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialueelle on osoitettu 1400 k-m2 kokonaisrakennusoikeutta. Kaavamuutos lisää rakennusoikeutta voimassa olevaan asemakaavaan nähden 600 k-m2. Suunnittelualueella toteutunut rakentaminen on jo ylittänyt alueen voimassa olevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden. Näin ollen laadittavassa kaavamuutoksessa rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevan asemakaavan toteutuneeseen rakennusoikeuteen nähden 89 k-m2. Maksimikerroslukua on kaavassa rajoitettu yleisten rakennusten korttelialueella kahteen kerrokseen (II) ja asumisen ja liiketoimintojen korttelialueella yhteen kerrokseen (I). Yleisten rakennusten korttelialueella osoitetaan myös muut autojen pysäköintialueet (a). Olemassa olevan päiväkodin toimintaa varten, yleisten rakennusten korttelialueella on merkitty leikki- ja oleskelualueen sijoittuminen (le). Kaavassa osoitetaan suojelumerkintä (sr-1) paikallisesti arvokkaalle Lähemäen entiselle kansakoulurakennukselle sekä osoitetaan yhdistetyt jalankulun ja huoltoajoliikenteen yhteydet (jk/h). Osa yhteyksistä toimii pelkästään jalankulun yhteyksinä (jk). Kaavassa on säilytetty olemassa olevat viheralueet istutettavan alueen osilla sekä huomioitu liikenneturvallisuuden säilyminen ajoneuvoliittymäkieltomerkinnöillä. Tontille liittyminen on toteutettu olemassa olevien liittymien kautta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy 9. kaupunginosan (Lähemäen) korttelin 6 tonttia 23 koskevan asemakaavan muutoksen / Lähemäenkatu 11.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Vaikutuksiltaan vähäistä asemakaavamuutosta koskevaan päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n 3 momentin perusteella hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
  • alueellinen ympäristökeskus ja muu viranomainen sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.