Kuvaus
Kaupunkirakenneselvityksessä 2018 (Kvalt 18.6.2018 § 71) linjattiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko seuraavasti:
Osana Mikkelin kaupungin talouden tasapainottamista on kaupunginhallitus kokouksessaan 6.11.2017 § 162 perustanut kaupunkirakenneselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä tuli hakea taloussuunnittelukaudella 2019–2021 pysyviä uusia palvelurakenteita, jotka määrittelisivät Mikkelin asukkaille riittävät ja laadukkaat palvelut ja olisivat samalla resurssiviisaita käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin nähden. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5,1 miljoonaa euroa. Selvityksen yhtenä lähtökohtana talouden tasapainotuksen ohella oli selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä vähintään keskipitkällä (5–10 vuotta) tähtäyksellä. Terveiden ja turvallisten toimitilojen sekä tuottavuuden ja tehokkuuden paranemisen rinnalla tavoitteena on ollut paremman kasvun ja oppimisen polku paremman varhaisen puuttumisen sekä yhteisten resurssien käytön avulla. Tavoitteena oli toimivat yksiköt, joista toisaalta henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa paremmin, henkilöstön olisi mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi sekä toisaalta saataisiin säästöä käyttötalousmenoihin. Selvitystyössä tuli selvittää tilatarve varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallisuuden näkökulmasta, väestöennusteiden ja oppilasmääräennusteiden pohjalta tavoitteena varhaiskasvatus ja perusopetus lähipalveluna – myös kiinteistöjen kuntoarviot ovat toimenpide-ehdotusten tausta-aineistona. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa alueellisia kokonaisuuksia, joissa koulu- ja/tai päiväkotirakennukset lähiliikuntapaikkoineen toimisivat alueellisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka mahdollistavat alueen asukkaille, järjestöille, yhdistyksille ym. toimijoille tiloja yhdessä ololle ja yhteiselle tekemiselle. Tätä koskevat mahdolliset muutokset palvelurakenteessa päätetään vuosittain talousarviossa tai erillispäätöksinä.
Kyseisen kaupunkirakenneselvityksen toimenpiteitä on toteutettu määrätietoisesti. Itäisellä alueella suunnitelma on tähän mennessä edennyt siten, että Peitsarin koulu on lakkautettu ja ko. oppilasalueen lasten lähikoulu on Lähemäen koulu.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 19.6.2023 talouden tasapainotusohjelmassa (ohjelma vuosille 2024–2026) todettiin, että tasapainotusohjelman rinnalla valmistellaan itäisen alueen päiväkoti- ja peruskouluverkkoselvitys siten, että palveluverkko vastaa tämänhetkistä ja tulevaisuuden palvelutarvetta.
Selvityksessä tulee huomioida mm.
- ns. itäisen alueen syntyvyyden ja väestön kehitys nykytilasta aina vuoteen 2040
- olemassa olevien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen käyttömahdollisuudet 2040-luvulle
- kaupungin keskusta-alueen ko. kiinteistöjen tekninen kunto ja kiinteistöjen hyödyntäminen nykyisiä oppilaaksiottoalueita ”varhaiskasvatuksesta kouluun”-koulupolulla
- palveluverkkomuutoksen talousvaikutus ja
- kaupungin taloudellinen kantokyky.
Työryhmä on tehnyt selvityksen, johon väestöennusteen on tehty Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, kiinteistöjen korjaustarpeet on arvioinut SitoWise Oy (jonka tarkastelu ei ota kantaa tilojen toimivuuteen) ja mahdolliset sisäilmapuutteet on arvioitu kaupungin sisäilma-asiantuntijoiden toimesta. Tilojen toimivuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin on arvioinut kyseisten yksikköjen esihenkilöt yhdessä varhaiskasvatusjohtajan ja opetusjohtajan kanssa. Talouslaskelmat on tehty kaupungin talouspalvelujen toimesta tilojen käyttäjien ja talonrakennuspalvelujen asiantuntijoiden antamien tietojen perusteella. Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet sivistysjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja, vs. talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, maankäyttöjohtaja ja Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen palvelujohtaja.
Selvityksessä esitetyt ennusteet ja laskelmat perustuvat nykytilanteen mukaisiin arvioihin, ja pitkästä tarkastelujaksosta johtuen niihin liittyy myös merkittävä virhemarginaali. Olennaista on kuitenkin, että eri vaihtoehtoihin liittyvät ennusteet on arvioitu samoilla periaatteilla, jolloin saadaan riittävä kuva vaihtoehtojen keskinäiselle vertailulle.
Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä on käsitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 28.11.2023 ja 23.5.2024 sekä kaupunkikehityslautakunnassa 28.11.2023, kaupunginhallituksessa 4.12.2023 ja kaupunginvaltuustossa 22.1.2024 sekä yt-neuvottelukunnassa 22.5.2024. Lisäksi selvitystä on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 29.1.2024 ja 6.5.2024 sekä kaupunginvaltuuston iltakoulussa 20.5.2024.
Työryhmä esittää, että itäiselle alueelle rakennetaan uusi 460 oppilaan itäisen alueen alakoulu, johon yhdistyvät nykyiset Launialan, Lähemäen ja Rämälän koulut. Uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan uusi 150-paikkainen Peitsarin päiväkoti ja Tikanpellon nykyisen päiväkodin paikalle rakennetaan uusi 70+-paikkainen Tikanpellon päiväkoti, jolloin nykyiset päiväkodit Peitsari, Launiala ja Oravanpesä sekä ryhmäperhepäiväkoti Omppu lakkaavat. Investointien kustannusarvio on yhteensä noin 24 miljoonaa euroa ja tehtyjen laskelmien mukaan noin 10 vuodessa uudisrakennusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin käyttötalouden säästöinä sekä nykyisen rakennuskannan korjausinvestointien välttämisen myötä.
Työryhmä toteaa, että suunnittelussa tulee huomioida seuraavat asiat:
- väestönkehityksen ja -ennusteiden mukaan kaupungin itäisellä alueella tulee tapahtumaan merkittävää lapsi- ja oppilasmäärän vähenemistä, joka tulee huomioida palvelusuunnitelmissa ja palveluverkkoratkaisuissa
- uudet kiinteistöinvestoinnin tulee mitoittaa kestävälle tasolle syntyvyysennusteiden perusteella ja
- uudet kiinteistöt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella tiloiltaan muunneltaviksi (varhaiskasvatus, esiopetus, alkuopetus, alakouluopetus).
Työryhmän selvitys on liitteenä.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Paavo Puhakka esitti, että kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että päätöksenteossa on huomioitava kaupungin taloudellinen kantokyky sekä riittävät tiedot Saimanportin koulun käyttökustannuksista ja toimivuudesta. Pertti Karhunen ja Jaakko Väänänen kannattivat Paavo Puhakan esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Paavo Puhakan esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Perttu Noponen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Anni Panula-Ontto-Suuronen), 6 ei ääntä (Saara Isoaho, Mikko Kosonen, Jaakko Väänänen, Paavo Puhakka, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen) ja yksi tyhjä ääni (Kerttu Hakala).
Puheenjohtaja totesi, että puheenjohtajan äänen ratkaistessa Paavo Puhakan esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että vs. kiinteistöjohtaja Jani Koikkalainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.