Kaupunginvaltuusto, kokous 25.4.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Strategiset toimenpideohjelmat 2022-2023

MliDno-2021-3551

Aikaisempi käsittely

Kaupunginhallitus, 11.4.2022

Valmistelija

Aki Kauranen, strategia- ja kehityspäällikkö, aki.kauranen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 13.12.2021 § 186 hyväksynyt Mikkelin kaupunkistrategian vuosille 2022-2025. Samassa yhteydessä hyväksyttiin, että kevään 2022 aikana valmistellaan kaksi strategista toimenpideohjelmaa: Elinvoimaohjelma ja Hyvän elämän ohjelma. Lisäksi valtuusto päätti, että kehittämisalustoille (EcoSairila, Memory Campus, Kalevankangas ja Matkailu ja vapaa-aika) laaditaan omat kasvuohjelmat osana elinvoimaohjelman laadintaa. Työ käynnistettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 10.1.2022 § 11.

Ohjelmatyön ohjausryhmänä on toiminut konserni- ja elinvoimajaosto, joka vuoden 2022 puolella käsitteli ohjelmia kokouksissaan 11.1., 26.1., 8.2., 22.2.,8,3 ja 22.3. ja lisäksi 5.4. järjestettiin erillinen strategiatyöpaja. Lisäksi ohjelmatyön valmistelu on ollut vakiopykälänä kaupungin johtoryhmän alkuvuoden 2022 kokouksissa.

Elinvoimaohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kaupungin omien (ml. Miksei) ja muiden alueen eri elinvoimatoimijoiden (ml. yrittäjät, kauppakamari, korkeakoulutoimijat ja 2. asteen koulutus) asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmaa on käsitelty aiemmalla valtuustokaudella nimetyn elinvoimaohjelman seurantaryhmän kokouksissa ja lisäksi alueen keskeisten yritysten johtajille on järjestetty kaksi strategiaan liittynyttä keskustelutilaisuutta. Elinvoimaohjelman valmisteluvastuu on ollut kaupunginjohtaja Timo Halosella ja valmistelua on koordinoinut strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.

Hyvän elämän ohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä, johon ovat osallistuneet kuntalaiset marraskuussa 2021 järjestetyssä asukasillassa. Valmistelussa ovat olleet säännöllisesti sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmät sekä Hyvän elämän ohjelmaryhmä, joka koostuu kaikista kaupungin toimialojen sekä sidosryhmien edustajista. Evästystä ohjelmatyöhön erityisryhmien osalta on kuultu vammais- ja vanhusneuvostoilta. Valmistelutyötä on johtanut sivistysjohtaja Virpi Siekkinen ja valmistelua koordinoinut hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen.

Valmistelun lähtökohtana on ollut johtaa joulukuussa hyväksytystä kaupunkistrategiasta molemmille ohjelmille keskeiset strategiset tavoitteet ja määritellä niille toimenpiteet seuraavalle kahdelle vuodelle. Tarkoituksena on, että ohjelmia tarkistetaan valtuustokauden puolessa välissä.

Elinvoimaohjelmalle on määritelty seuraavat strategiset tavoitteet:

  1. Kasvuohjelmat kehittämisalustoille
  2. Uusi liiketoiminta ja investoinnit
  3. Osaava työvoima
  4. Vaikuttavat korkeakoulutoiminnot
  5. Verkostoituneet yritykset
  6. Yrittäjien Mikkeli
  7. Tiivistyvä kaupunkirakenne
  8. Mahdollistava maaseutu
  9. Resurssiviisas kiertotalous
  10. Tyytyväinen asukas ja asiakas


Hyvän elämän ohjelman strategiset tavoitteet ovat:

  1. Vaikuttavat palvelut
  2. Elinikäinen oppiminen
  3. Yhdyspintatyö
  4. Monimuotoinen ja virikkeellinen ympäristö
  5. Kulttuuri, taide ja liikunta läpileikkaavana
  6. Väestön moninaisuus rikkautena ja elinvoiman lähteenä
  7. Yhteisöllisyys ja osallisuus
  8. Tapahtumakaupunki Mikkeli
  9. Osallistuva budjetointi


Molempien ohjelmien tavoitteiden mukaiset toimenpiteet kahdelle seuraavalle vuodelle on kuvattu liitteessä. Lisäksi ohjelmakokonaisuuden loppupuolella liitteenä on kullekin kehittämisalustalle laaditut kasvuohjelmat.

Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen ja hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen esittelevät ohjelmakokonaisuutta kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Elinvoimaohjelman, Hyvän elämän ohjelman sekä kehittämisalustoille valmistellut kasvuohjelmat.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan asettamaan ja nimeämään keskeisten sidosryhmien asiantuntijoista koostuvat, operatiivista toimintaa ohjaavat ja seuraavat strategisten toimenpideohjelmien ohjausryhmät sekä kehittämisalustojen ohjausryhmät. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen ja hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Elinvoimaohjelman, Hyvän elämän ohjelman sekä kehittämisalustoille valmistellut kasvuohjelmat.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutettu Antti Pakarisen kannattamana, että teknisenä korjauksena kohtaan 1.8 "Mahdollistava maaseutu" aluekeskusten listaan (Anttola, Haukivuori, Ristiina) lisätään myös Suomenniemi sekä Otava. Ei ole tarkoituksenmukaista rajata tiettyjä aluekeskuksia pois kaavatyöstä ohjelmatasolla.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko valtuutettu Kirsi Olkkosen esittämä tekninen korjaus hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kirsi Olkkosen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 jaa ääntä, 30 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 2.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys lisättynä valtuutettu Kirsi Olkkosen esittämällä teknisellä korjauksella on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Lisäksi valtuutettu Juha Ropponen teki valtuutettu Olli Marjalaakson kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "Mikkelin kaupunginhallitus tarkentaa nämä strategiset tavoitteet ja varmistaa, että strategiset tavoitteet ovat mitattavissa ja näin palvelevat organisaation johtamista.

Elinvoimaohjelmaan

  1. Tavoitteeksi on asetettu 2500 uutta työpaikkaa, mutta se ei tietenkään voi toteutua kahdessa vuodessa. Vuonna 2020 mikkeliläisiä palkkaa saavia oli 20304 ja vuonna 2021 saajia oli 20515 eli kasvua 211 (1,0 %). Esitän, että tämä 2500 uutta työpaikkaa on vaalikauden tavoite ja sitä mitataan tulorekisteristä kuukausittain saadulla palkkaa saavien määrällä ja on kunkin vuoden kuukausien keskiarvo. Vastaavasti samasta lähteestä saadaan seurantatieto strategiassa määritellylle tavoitteelle kokonaispalkkasummasta, joka oli vuonna 2021   775,1 milj.€ ja jossa oli kasvua vuoteen 2020 verrattuna +35,5 milj.€ (+4,8 %) Strategiassa tavoite vuonna 2025 oli 850 milj.€ 
     
  2. Määritellään kasvuohjelmien työpaikkamäärien lähtötasot 31.12.2021, jota seurataan vuosittain
     

Hyvän elämän ohjelmaan

  1. Nykyisin asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella kahdesti valtuustokaudessa eli joka toinen vuosi. Tämä ei vastaa modernin palveluorganisaation johtamisen ja kehittämisen tarvetta. Ohjelman puitteissa tulee suunnitella ja ottaa käyttöön tehokkaampi ja nopeampi tapa kerätä asiakaskokemusta.
     
  2. Kunnille otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin vuoden 2023 alusta. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.  Tämän ohjelman yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa HYTE-kerroin tavoite, joka voisi olla 0,8-1,0. Tämä tarkoittaa, että Mikkeli saisi tämän Hyte-kertoimen avulla ylimääräistä valtionosuutta 700.000 – 900.000 € (17 €/asukas x 52000 asukasta x 0,8 = 707200 €)"
     

Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Juha Ropposen esittämä toimenpidealoite on ristiriidassa päätöksen kanssa, joten sitä ei voida ottaa huomioon.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen ja hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että valtuutettu Jaana Strandman poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen ja hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Timo Karstu.

Merkitään, että viestintäpäällikö Heidi Hänninen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen, hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen

Liitteet

Liite Kv Strategiset toimenpideohjelmat.pdf (pdf, 6285 kt)
Liite Kv Äänestysluettelo.pdf (pdf, 69 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.