Kaupunginvaltuusto, kokous 24.1.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 6 Korpijärvi, Ylänne ym. ja Otavan rantaosayleiskaavojen muutos / Pekkala ja Simpukkaranta

MliDno-2021-2353

Aikaisempi käsittely

Kaupunkiympäristölautakunta, 12.10.2021

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 4. päivänä lokakuuta 2021 päivätyn rantaosayleiskaavan muutosehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Kaavamuutoksen on laatinut Insinööritoimisto Alpo Leinonen Oy maaomistajan aloitteesta.

Kaavamuutos koskee Korpijärvi, Ylänne, osa Puulavettä ym. alueen rantaosayleiskaavaa sekä Otavan osayleiskaavaa tiloja Pekkala 491–464-1-17 ja Simpukkaranta 491-464-5-1.

Korpijärvi, Ylänne, osa Puulavettä ym. alueen rantaosayleiskaava on hyväksytty 22.7.2010. Suunnittelualueet sijaitsevat: Pekkalan tila 491-464-1-17 Likolammen ranta-alueella ja Simpukkaranta 491-464-5-1 Korpijärven rannassa osoitteessa Hiekkointie 6.

Kaavamuutos on tullut vireille 9.6.2021 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 9.6.2021 – 9.8.2021.

Määräaikaan mennessä OAS:sta saatiin 2 lausuntoa ja kaksi mielipidettä.

Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa.

Etelä-Savon ELY- keskus lausunnossa 21.8.2021 toteaa muun muassa, että lähialueen maanomistajaosallisten vaikutusmahdollisuudet ja – keinot on syytä kuvata esitettyä tarkemmin ja myös vaikutukset kaavan mukaisten rakennuspaikkojen käyttöön kohdistuvat vaikutukset.

Rakennuspaikan siirto ei ole ongelmaton; siirtoon on ensisijaisesti esitettävä maankäyttöön liittyvät syyt. Simpukkarannan tilalla olevat varasto ja aitta eivät ole muodostanut lomarakennuspaikkaa.

Vastine: OAS:aan on lisätty keinot maanomistajaosallisten vaikutusmahdollisuudet ja -keinot.

Lausuntopyynnön mukana olevassa selostuksessa on selvitetty tarkemmin nämäkin asiat.

Pekkalan tilalla yleiskaavassa oleva siirrettävä rakennuspaikka sijaitsee pienehkön Likolammen rannalla, johon ei ole tieyhteyttä ja joka on ainoa Pekkalan tilan rakennuspaikka Likolammen rannalla. Rakennuspaikka liittyy viereiseen maa- ja metsätalousalueeseen. Likolammen ranta-alueella on pysyvä asunto ja lomarakennuksia, lähin likimain vastapäätä siirrettävää rakennuspaikkaa. Maankäytöllisenä perusteena rakennuspaikan siirtoon voidaan pitää: Simpukkarannan tila on Korpijärven rannalla, jossa loma- ja pysyvää asutusta. Tilalla olevat rakennukset ovat olleet paikallaan jo kymmeniä vuosia ja aluetta on käytetty Pekkalan tilan virkistys- ja lomapaikkana, koska Pekkalan tilalla ei ole ollut rantaa muihin lähialueen vesistöihin.

Tilan 491-464-41 omistaja on ilmoittanut mielipiteenään 19.7.2021, että puoltaa hanketta.

Tilan 491-421-5-48 omistaja vastustaa rakennusoikeuden siirtoa muun muassa sen vuoksi, että siirtoon ei ole mitään luonnonsuojeluun liittyvää eikä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, joka puoltaisi siirtoa. Hiekkoinlahden rantarakennuspaikkojen määrä on jo ylitetty v. 2021 eikä rakentamatonta rantaviivaa ei jää alueelle lainkaan.

Vastine: Naapuritilalla on n. 40 metrin etäisyydellä rantaviivasta lomarakennus ja lisäksi talousrakennuksia. Kuten kaavamuutoksen selostuksessa on todettu, siirron syynä olisi saada rakennuspaikka suuremman vesistön rannalle paikkaan, jota tila on pitänyt virkistyspaikkanaan vuosikymmeniä ja rakentanut alueelle varaston ja aittarakennuksen. Maanomistaja on ollut pitkiä aikoja ulkomailla työssä, joten hänellä ei ole ollut tilaisuutta seurata ja valvoa yleiskaavan sisältöä ja sitä, että Simpukkarannan tilalle ei ole merkitty rakennuspaikka, vaikka se tilan omistajan mukaan on ollut aina heidän ensisijainen rantarakennuspaikkansa. Tilalla ei ole muissa lähialueen vesistöissä rantaa. Lähialueella on rakentamattomia ranta-alueita Hiekkoinlahden länsi- ja itärannalla. Simpukkarannan tilan länsipuolella on hyvin hoidettu venevalkama-alue WC-tiloineen ja nuotiopaikkoineen. Alueella on rantaviivaa noin 60 metriä ja sitä käyttää lähialueen tilat ja maanomistajat sekä osaskunnan osakkaat. Alue toimii lähialueen asukkaiden ja osakaskunnan virkistysalueena. Tarvittaessa rakennuspaikkaan voidaan liittää Simpukkarannan pohjoispuolella oleva Pekkalan tilaan kuuluva noin 0,11 ha:n suuruinen, teiden rajaama määräala. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Korpijärvi, Ylänne, osa Puulavettä ym. alueen rantaosayleiskaava sekä Otavan osayleiskaavan muutoksen / Pekkala 491–464-1-17 ja Simpukkaranta 491-464-5-1, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta ja Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 18.10.2021

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Korpijärvi, Ylänne, osa Puulavettä ym. alueen rantaosayleiskaava sekä Otavan osayleiskaavan muutoksen / Pekkala 491–464-1-17 ja Simpukkaranta 491-464-5-1, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot rakennusvalvonnalta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta ja Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 17.1.2022

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.10.-29.11.2021. Nähtävilläoloaikana saatiin kaksi lausuntoa ja yksi muistutus.

Etelä–Savon ELY- keskus lausunnossa 17.12.2021 viittaa OAS/ luonnos lausunnossaan esittämäänsä kaavoituskäytäntöön tilanteessa, jossa kyse on rakennusoikeuksien siirrosta vesistöalueelta toiselle. Sen seikan lopullinen arviointi, kuinka nämä periaatteet kussakin hankkeessa toteutuvat, kuuluu ensisijaisesti kaavaa hyväsyvälle viranomaiselle. Yleiskaavamuutos on suurimittakaavaisella kartalla 1:2000, joten olisi mahdollista ja aiheellistakin osoittaa rakennuspaikalle tarkempia rakennusalaoja. Lomarakennuspaikan itäpuolisen alueen rajaaminen rakentamisen ulkopuolelle saataisi olla viereisen rakennuspaikan käytön kannalta aiheellista.

VASTINE: Rakennuspaikalle voidaan lisätä rakennusalan raja, jolla rajataan alueen tuleva rakentaminen niin, ettei uusia rakennuksia sijoiteta rakennuspaikan itäpuoliselle osalle.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa.

Tilan 491-421-5-48 omistaja vastustaa rakennusoikeuden siirtoa muun muassa sen vuoksi, että siirtoon ei ole mitään luonnonsuojeluun liittyvää eikä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, joka puoltaisi rakennusoikeuden siirtoa. Hiekkoinlahden rantarakennuspaikkojen määrä on jo v. 2021 täynnä.

Rakentamatonta rantaviivaa ei jää alueelle lainkaan. Simpukkarannan vesialue kuluu yhteisiin vesialueisiin. Liiallisen rakentamisen vuoksi alueen virkistyskäyttö ja rantamaisema muuttuu liikaa. Rakennusoikeuden siirto maanomistajan maalla ei rakennuslain mukaan koske tämän kaltaista rakennusoikeuden siirtoa.

VASTINE: Naapuritilalla on n. 40 metrin etäisyydellä rantaviivasta lomarakennus ja lisäksi talousrakennuksia. Kuten kaavamuutoksen selostuksessa on todettu, siirron syynä olisi saada rakennuspaikka suuremman vesistön rannalle, paikkaan, jota tila on pitänyt virkistyspaikkanaan. Alueella on varasto ja aitta. Maanomistaja on ollut pitkiä aikoja ulkomailla työssä, joten hänellä ei ole ollut tilaisuutta seurata ja valvoa yleiskaavan sisältöä ja sitä, että Simpukkarannan tilalle ei ole merkitty rakennuspaikka, vaikka se on tilan omistajan mukaan ensisijainen rantarakennuspaikka.

Simpukkarannan edustalla on yhteinen vesialue 491-464-878-2, joka kuuluu yli kolmellekymmenelle tilalle. Tilalla ei ole muissa lähialueen vesistöissä rantaa kuin siirrettävä rakennusoikeus Likolammen rannalla. Simpukkarannan lähialueella on rakentamattomia ranta-alueita Hiekkoinlahden länsi ja itärannalla.

Simpukkarannan tilan länsipuolella on hyvin hoidettu virkistysalue/ venevalkama-alue, tila Jakoperä 491-464-878-2 WC-tiloineen ja nuotiopaikkoineen. Alueella on rantaviivaa noin 60 metriä, ja sitä käyttävät lähialueen tilat ja maanomistajat sekä osaskunnan osakkaat virkistysalueena.

Simpukkarannan rakennuspaikan itäosa rajataan rakennusalan rajalla rakentamisen ulkopuolelle.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Korpijärvi, Ylänne ym. ja Otavan rantaosayleiskaavojen muutoksen koskien tiloja Pekkala 491-464-1-17 ja Simpukkaranta 491-464-5-1.

Päätös

Hyväksyttiin.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunvaltuusto hyväksyy Korpijärvi, Ylänne ym. ja Otavan rantaosayleiskaavojen muutoksen koskien tiloja Pekkala 491-464-1-17 ja Simpukkaranta 491-464-5-1.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jenni Oksanen ehdotti valtuutettu Jarmo Lautamäen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jenni Oksasen ehdotusta asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä, 18 ei ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että valtuutetut Jenni Oksanen ja Jukka Pöyry jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Eriävä mielipide

  • Jenni Oksasen eriävä mielipide:

    Rakennusoikeuksia on maanomistaja kohtaisesti kaavoituksella mahdollista siirtää, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan rakennusoikeus toteutettava ensisijaisesti siellä, missä sen katsotaan muodostuvan. Siirtoon on ensisijaisesti esitettävä maankäyttöön liittyvät syyt, joita voivat olla esimerkiksi luontoarvot tai vaikka alueen sijaitseminen melualueella. ELY-keskuksen kaavasta antaman lausunnon mukaan, se että nykyisellä maanomistajalla on ollut käsitys siitä, että Simpukkarannan tilalla on olemassa oleva kaavan mukainen rakennuspaikka ja alueella on myös kaksi vanhaa talousrakennusta, ei ole kaavamuutoksen perusteluna riittävä.

    Sen lisäksi, että kaava-aineistossa ei ole esitetty oikeuskäytännössä hyväksyttyä maankäytöllistä perustetta rakennuspaikan siirrolle, on kaava-aineistossa esitetty vain osin ELY-keskuksen antamat lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Päätöksenteossa ei siten ole ollut näitä ELY-keskuksen lausuntoja kokonaisuudessaan käytössä.

    Nyt hyväksytty kaava, avaa myös muille mahdollisuuden siirtää lammen rannalla sijaitsevia rakennuspaikkoja suurempien vesistöjen äärelle, koska maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. On kaupungin kaavoitusresurssien tuhlaamista viedä tällaisia kaavoja eteenpäin, jotka kumoutuvat hallinto-oikeudessa osallisten niistä valittaessa, kun siirrolle ei ole maankäytöllistä perustetta.

Tiedoksi

Etelä-Savon Ely-keskus, muistutuksen jättänyt

Liitteet

Liite Kv Korpijärvi ym. ROYK muutos Pekkala ja Simpukkaranta 24.1.2022.pdf (pdf, 3925 kt)
Liite Kv Äänestysluettelo.pdf (pdf, 58 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Sen lisäksi, mitä kuntalain (410/2015) 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.