Kaupunginvaltuusto, kokous 13.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 84 Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa / Pajakatu

MliDno-2020-103

Aikaisempi käsittely

Kaupunkikehityslautakunta, 25.1.2022

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 26. päivänä toukokuuta 2020 päivätyn ja 18.11.2021 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Muutos koskee Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelista 123, katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita.

Suunnittelualue

Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa, Juvantien varrella. Kohde sijaitsee muutaman kilometrin etäisyydellä Hallitustorista koilliseen.  Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,9 hehtaaria.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle sopiva uudis- ja täydennysrakentaminen. Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu tasapainoinen ja viihtyisä asuinympäristö. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle kaksi- ja kolmikerroksista omakoti-, kerrostalo- ja / tai rivitalorakentamista.

Kaupunkiympäristölautakunta määritteli kaavaehdotuksen tavoitteet kokouksessaan 19.11.2020 § 140, jonka pohjalta nyt laadittu kaavaehdotus on.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.1.2020 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.2.2020 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 5.

Asemakaavan muutoksesta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat vaihtoehto 1 (Ve1) matala rakentaminen (2-3 krs) ja vaihtoehto 2 (Ve2) korkea rakentaminen (2-4 krs). Luonnokset erosivat toisistaan lähinnä rakennusoikeuden ja kerroskorkeuden osalta.

Asemakaavan muutosluonnokset olivat nähtävillä 15.7 – 15.9.2020 välisenä aikana. Lausunnot ja vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 9.

Lausunnot koskivat mm:

  • kaupungin ensimmäisen puurivitalon suojelua ja siitä annettavia määräyksiä, esim. kerroskorkeuden ja rakennuksessa tehtävien muutostöiden osalta.
  • yleiskaavan mukaisen viheryhteystarpeen järjestämistä, merkintätapaa ja leveyttä ekologisena käytävänä
  • meluselvitystä sekä selvitystä pilaantuneista maista.
  • liiketontin kerroskorkeutta ja rakennusoikeuden määrää.
     

Kaupunkiympäristölautakunta määritteli maankäytölliset tavoitteet laadittavalle kaavaehdotukselle kokouksessaan 19.11.2020 § 140.

Asemakaavan muutosehdotus laadittiin matalan vaihtoehdon pohjalta siten, että Juvantien ja Pajakadun kulmassa sijaitsevan liikerakennuksen kerrosluku on kaksi (II). Rakentamattomien tonttien osalta kerrosluku on kolme (III).

Kaavaratkaisun sisältö

Alue on osoitettu Asuinrakennusten korttelialueena (A), alueelle esitetään rakennusoikeutta noin 8500 kerrosalaneliömetriä. Kokonaisrakennusoikeuden määrä tehokkuudella 0,37 kasvaa voimassa olevaan asemakaavan nähden noin 2700 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi esitetään II – III kerrosta.

Osa korttelista 123 esitetään katualueeksi samoin osia suojaviheralueista. Autopaikkojen korttelialue (LPA) alueen koillisnurkalla muutetaan asumiseen.

Pajakadun ja Juvantien kulmassa sijaitsevan liiketontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseen. Alueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Rakennusoikeutta 1000 k-m2 vastaten tonttitehokkuutta 0,59.

Liiketontin osalta käyttötarkoituksen muutos asumiseen edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Sopimus tulee allekirjoittaa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.

Pajakadun ja Alasinpolun kulmassa sijaitsevalle rivitalotontille sallitaan uuden kaksikerroksisen rivitalon rakentaminen. Alueella sijaitseva puurivitalo suojellaan.

Metsäisen alueenosan säilyttämisellä korttelialueen keskivaiheilla turvataan se, ettei kenenkään elinolosuhteet kohtuuttomasti muutu. Alue sopii sijaintinsa vuoksi myös viheryhteyskäytäväksi.

Rakentamattomien tonttien osalta kaavaluonnoksessa esitetään rakennusoikeutta noin 4300 kerrosalaneliömetriä.

Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako, koska asuinrakennuksille varatun korttelin sitova jako pienehköihin tontteihin saattaa vaikeuttaa tiiviin ja matalan asuinrakentamisen tai erilaisten yhtiömuotojen toteuttamista. Tällaisissa kortteleissa tonttijako on usein tarkoituksenmukaista laatia erillisenä vasta myöhemmin, kun rakennussuunnitelmat ovat tarkentuneet.

Suunnittelualue on pääasiassa yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa Juvantien varrella sijaitsevan tontin ja puistokaistaleen sekä alueen koillisnurkalla sijaitsevan pysäköintialueen.

Katualueiden ja tonttien muodostusosien luovutukset tehdään, kun kaava on saanut lainvoiman.

Rakennusten kattomuotoina hyväksytään harjakatot, pulpettikatot, aumakatot ja tasakatot sekä kaksoispulpettikatot. Samassa rakennuksessa saa olla eritasoisia osia kerrosluvun sallimissa rajoissa.

Arviolta uusia asuntoja syntyy n. 80 kpl ja asukkaita muuttaa alueelle noin 160 henkilöä (arvio). Autopaikkojen mitoittavaksi tekijäksi tulee asuntojen lukumäärä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelia 123 sekä katu-, puisto-, ja suojaviheralueita sekä pysäköintialuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa sen julkisesti nähtäville, sekä pyytää viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Riihisaari - Savonlinnan museo, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelutsekä sekä Mikkelin kaupunki: Vesilaitos, museotoimi sekä Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Hannu Tullinen esitti, että muilta osin kaava tulee hyväksyä, mutta kaava-alueen tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee määrätä 680 kerros-m2. Jaana Vartiainen kannatti Hannu Tullisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hannu Tullisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Pertti Karhunen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho, Jukka Härkönen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Katariina Asikainen) ja 4 ei ääntä (Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Leena Kontinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Petri Pekonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus, 7.2.2022

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelia 123 sekä katu-, puisto-, ja suojaviheralueita sekä pysäköintialuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa sen julkisesti nähtäville, sekä pyytää viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Riihisaari - Savonlinnan museo, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelutsekä sekä Mikkelin kaupunki: Vesilaitos, museotoimi sekä Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Satu Taavitsaisen kannattamana, että muilta osin kaava hyväksytään, mutta kaava-alueen tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee määrätä 680 kerros-m2, jolloin tontin rakennusoikeus vastaa alueen yleistä tehokkuuslukua 0,35. Nyt tontille 5 esitetään tehokkuuslukua 0,59, joka poikkeaa liikaa Pajakadun nykyisten rakennusten rakennusoikeudesta, rakennuskorkeudesta ja yleisilmeestä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Tanja Hartonen, Armi Salo-Oksa, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pirkko Valtola, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Heli Kauppinen), 2 ei ääntä (Satu Taavitsainen, Jarno Strengell) ja, 1 tyhjä ääni (Eero Aho).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kaupunginhallitus, 6.6.2022

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä ajalla 16.2. -21.3.2022. Asemakaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus (17 henkilöä)

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Mikkeli-Seura ry:n, Riihisaari-Savonlinna -museon ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen lausunnoissa ei esitetty huomautettavaa.

Muistutuksessa korostettiin voimassa olevan asemakaavan mukaisen asuin- liiketilakorttelialueen rakennusoikeuden määrän nostoa. Tontille on osoitettua rakennusoikeutta 1000 k-m2 pidettiin liian suurena muihin kiinteistön omistajiin nähden ja mielipiteessä esitettiin, että tasapuolinen kohtelu ei näin toteudu. Rakennusoikeus ehdotettiin pudotettavaksi e=0,40 n. 680 k-m2.

Lausunnot ja vastineet ovat luettavissa kaavaselostuksen liitteessä 12.

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole laadittu muutoksia lausuntojen tai mielipiteitten perusteella.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen koskien 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja katu sekä suojaviheralueita / Pajakatu.

Pöytäkirja tarkistetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti Eero Ahon ja Satu Taavitsaisen kannattamana, että muilta osin kaava hyväksytään, mutta kaava-alueen tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee määrätä 680 kerros-m2 (tekokkuusluku 0,40), jolloin tontin rakennusoikeus vastaa alueen yleistä tehokkuuslukua 0,35. Nyt tontille 5 esitetään tehokkuuslukua 0,59, joka poikkeaa liikaa Pajakadun nykyisten rakennusten rakennusoikeudesta, rakennuskorkeudesta ja yleisilmeestä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittellijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Tanja Hartonen), 3 ei ääntä (Jarno Strengell, Eero Aho, Satu Taavitsainen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell ja Eero Aho jättivät asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Jarno Strengellin muutosesitys.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että viestintäpäällikkö Heidi Hänninen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että asemakaavapäällikkö Kalle Räinä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen koskien 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja katu sekä suojaviheralueita / Pajakatu.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jarno Strengell esitti valtuutettujen Hannu Tullisen ja Jenni Tissarin kannattamana, että muilta osin kaava hyväksytään, mutta kaava-alueen tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee määrätä 680 kerros-m2 (tekokkuusluku 0,40), jolloin tontin rakennusoikeus vastaa alueen yleistä tehokkuuslukua 0,35. Nyt tontille 5 esitetään tehokkuuslukua 0,59, joka poikkeaa liikaa Pajakadun nykyisten rakennusten rakennusoikeudesta, rakennuskorkeudesta ja yleisilmeestä.

Lisäksi valtuutettu Jussi Marttinen esitti valtuutettu Eero Ahon kannattamana maankäyttösopimusta kyseiseen kaavaan.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi,​ että on tehty kaksi kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten,​ että ensin äänestetään valtuutettujen Jarno Strengellin ja Jussi Marttisen esityksistä. Ne jotka kannattavat Jarno Strengellin esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jussi Marttisen esitystä äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa ääntä, 12 ei ääntä ja 28 tyhjää ääntä. Liite 2.

Puheenjohtaja totesi, että Jussi Marttisen esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jussi Marttisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa ääntä, 14 ei ääntä ja kaksi tyhjä ääni. Liite 3.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 2-3.

Merkitään, että valtuutettu Eero Aho jätti asiaan seuraavan eriävän mielipiteen: Kyseiseen kaavaan olisi tullut maankäyttösopimus kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi.

Merkitään, että Jani Sensio ilmoitti olevansa esteellinen (rakennusoikeuden muutoksella välittömiä oikeusvaikutuksia kaavamuutosalueella omistettuun tonttiin) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen tilalleen kokoukseen saapui tämän pykälän käsittelyn ajaksi varavaltuutettu Mervi Eskelinen.

Merkitään, että maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.
 

Tiedoksi

Etelä-Savon Ely-keskus, muistutuksen jättäneiden yhteyshenkilö

Liitteet

Liite Kv Pajakadun asemakaavaselostus liitteineen 13.6.2022.pdf (pdf, 23913 kt)
Liite Kv Äänestysluettelo.pdf (pdf, 57 kt)
Liite Kv Äänestysluettelo.pdf (pdf, 57 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Sen lisäksi, mitä kuntalain (410/2015) 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.