Kaupunginvaltuusto, kokous 13.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 83 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa (Kalevankangas) / Jokikatu 9

MliDno-2021-3733

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 17. päivänä tammikuuta 2022 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Muutos koskee Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelia 11, tonttia 270.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 3. kaupunginosan kortteli 11 osa, tontit 2 ja 3. Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako.

Suunnittelualueen kuvaus

Kaava-alue sijaitsee Kalevankankaan kaupunginosassa noin kilometrin etäisyydellä keskustasta luoteeseen. Alue sijaitsee paikallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, Jokikadun kerroksellisen kaupunkikuva. Suunnittelualueella sijaitsee lääninarkkitehti Armas Rankan suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Rakennus on valmistunut vuonna 1912. Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä.

Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1588 m2. Voimassa olevassa kaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä noin 1100 k-m2, kerrosluvun ollessa kolme (III).

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkikuvan täydentäminen paikkaan sopivalla tavalla, ottaen huomioon yleiskaavan mukainen rakennussuojelukohde ja paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Jokikadun kerroksellinen kaupunkikuva. Siksi yhtenä asemakaavan laadullisena tavoitteena on alueen laadukas suunnittelu.

Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu mittasuhteiltaan, rakenteeltaan ja käyttötarkoituksiltaan tasapainoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö.

Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91 b §) tekemistä, mikäli pääkäyttötarkoituksen mukainen lisärakennusoikeus ylittää 500 k-m2.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.12.2021 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä 7.1.2022 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin neljä lausuntoa. Lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä 5.

Kaavaratkaisun sisältö

Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi käyttötarkoitusmerkintää, asuinkerrostalojen korttelialue (AK) ja erillispientalojen korttelialue (AO). Suunnittelualueen pinta-ala on 1588 m2 ja rakennusoikeutta alueelle on osoitettu yhteensä 1250 k-m2.

Asuinkerrostalon korttelialueelle on osoitettu viisikerroksisen (V) kerrostalon rakennusala, rakennusoikeutta 1100 k-m2. Paikoitusalue sijoittuu Jokikadun varteen, tontin länsireunalle.

Pysäköintinormi pihapysäköintinä 1 ap /130 k-m2, edellyttää 8 autopaikkaa. Vähintään 50% kiinteistön pysäköintipaikoista tulee sijaita kiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä (enintään 50 metrin etäisyydellä). Kaikkien autopaikkojen tulee olla vähintään 300 metrin etäisyydellä kiinteistöstä.

Erillispientalojen korttelialueelle on osoitettu puolitoistakerroksisen (I½) omakotitalon rakennusala. Alueella sijaitseva asuinrakennus suojellaan. Rakennusoikeutta 150 k-m2, käytettyä rakennusoikeutta on n. 116 k-m2. Korttelialueelle on osoitettu autokatoksen / talousrakennuksen rakennusala.

Auton säilytyspaikat saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden lisäksi.

Asemakaavalla nykyisestä korttelialueesta muodostuu kokonaisuus, joka täydentää Jokikadun rakennettua ympäristöä kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Uusia asuntoja alueelle rakentuu noin 15 kappaletta ja alueen väestömäärän arvioidaan kasvavan n. 30 henkilöllä. Uutta rakennusoikeutta muodostuu 150 k-m2:iä. Asemakaavamuutoksen mitoitustiedot on esitetty tarkemmin liitteessä 4.

Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta on liitteenä 3.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 11 osaa ja tonttia 270  koskevan asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa sen julkisesti nähtäville, sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Riihisaari - Savonlinnan museo, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sekä Mikkelin kaupunki: Vesilaitos, museotoimi sekä Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että jäteasiain tarkastaja Nina Hurri poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 11 osaa ja tonttia 270  koskevan asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa sen julkisesti nähtäville, sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Riihisaari - Savonlinnan museo, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut sekä Mikkelin kaupunki: Vesilaitos, museotoimi sekä Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Minna Pöntinen ilmoitti olevansa esteellinen (isännöinti) ja poistui kokokouksesta tämän pykälän ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä ajalla 16.2. -21.3.2022. Asemakaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 9 muistutusta ja viranomaislausuntoa.

Riihisaari - Savonlinnan museo, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkeli-Seura ja Telia Company antoivat lausunnot, jotka merkittiin tiedoksi.

Muistutuksissa (2 kpl) otettiin esille kaavaehdotuksessa esitetty massoittelu, jota pidettiin liian korkeana ja epäsopivana naapurustoon nähden. Asemakaavan muutosta pidettiin myös kantakaupungin osayleiskaavan 2040 vastaisena. Muistuttajat esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Muistutuksissa esitettiin myös vaihtoehtoinen sijoittelu uudisrakennusmassalle.

Lausunnot ja vastineet ovat luettavissa kaavaselostuksen liitteestä 6.

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole laadittu muutoksia palautteen perusteella.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 11 osaa ja tonttia 270  koskevan asemakaavan muutoksen / Jokikatu 9.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Raimo Heinänen esitti Satu Taavitsaisen kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus hyväksyi Raimo Heinäsen esityksen yksimielisesti. 

Merkitään,​ että Minna Pöntinen ilmoitti olevansa esteellinen (isännöinti) ja poistui kokokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että kaavoitusinsinööri Kalle Räinä saapui kokoukseen ennen tämän pykälän käsittelyä. 

Valmistelija

Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 16. päivänä toukokuuta 2022 päivätyn asemakaavanmuutoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä ajalla 16.2. -21.3.2022. Asemakaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 9 muistutusta ja viranomaislausuntoa.

Riihisaari - Savonlinnan museo, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkeli-Seura ja Telia Company antoivat lausunnot, jotka merkittiin tiedoksi.

Muistutuksissa (2 kpl) otettiin esille kaavaehdotuksessa esitetty massoittelu, jota pidettiin liian korkeana ja epäsopivana naapurustoon nähden. Asemakaavan muutosta pidettiin myös kantakaupungin osayleiskaavan 2040 vastaisena. Muistuttajat esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Muistutuksissa esitettiin myös vaihtoehtoinen sijoittelu uudisrakennusmassalle.

Lausunnot ja vastineet ovat luettavissa kaavaselostuksen liitteestä 6.

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole laadittu muutoksia palautteen perusteella.

Mikkelin kaupunki ja Jokikadun 9 kuolinpesät ovat käyneet neuvottelun kaavamuutosasiassa koskien Jokikatu 9 kaavamuutosta, mikä oli palautettu kh:n 16.5.2022 kokouksessa uudelleen valmisteluun ja toteavat seuraavaa.

Kaavamuutoksen kohteena olevalla tontilla on sr-1 merkinnällä merkitty rakennus. Tämä tarkoittaa, että kyseessä on paikallisesti arvokas suojeltava rakennus tai sen osa, jota ei saa purkaa.

Rakennuksessa suoritettavien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasun luonne säilyy ja että yksityiskohdat, materiaalit ja värit soveltuvat rakennuksen luonteeseen. Kohdetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen ja kaupunkisuunnittelun kanssa.

Osapuolet tunnustavat rakennuksen kaupunkikuvallisen merkittävyyden ja kuolinpesät ilmoittavat kaavamuutoksen toteutuessa esitetyllä tavalla pyrkivänsä noudattamaan omassa toiminnassaan sr-1 merkinnän määrittämiä arvoja ja sitoutuvat ilmoittamaan kaavamääräyksen velvoitteen myös tontin mahdolliselle uudelle omistajalle

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 11 osaa ja tonttia 270  koskevan asemakaavan muutoksen / Jokikatu 9.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Minna Pöntinen ilmoitti olevansa esteellinen (isännöinti kaava-alueella) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää,​ että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 11 osaa ja tonttia 270  koskevan asemakaavan muutoksen / Jokikatu 9.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.
 

Tiedoksi

Etelä-Savon Ely-keskus, muistutuksen jättäneet

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Sen lisäksi, mitä kuntalain (410/2015) 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.