Kaupunginhallitus, kokous 9.6.2025

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen ym. esittivät 27.1.2025 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Tämä aloite tukee opiskelijoiden oikeuksia ja lisää kouluyhteisön luottamusta ja avoimuutta.

Mikkelin lukion opiskelijoille suunnatussa kyselyssä tuli esiin, että opiskelijat kokevat näkemystensä jäävän huomioimatta koulun toiminnassa. Tämä voi luoda tunteen, ettei nuorilla ole todellista vaikutusvaltaa kouluyhteisössä, mikä vähentää opiskelijoiden motivaatiota osallistua aktiivisesti koulun toimintaan. Tämä myös passivoi opiskelijoita ja heikentää yhteisöllisyyttä. Oppilaitoksen kehittäminen ilman opiskelijoiden näkemyksiä ei myöskään vastaa nuorten arkipäiväisiä tarpeita ja haasteita.

Kyselyn tulosten perusteella vaikuttaa sille, että lukion johto nähdään koulun ilmapiirin kannalta merkittävänä toimijana, mutta päätöksillä koetaan olevan enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia koulun viihtyvyyteen. Tämä viittaa siihen, että johdon päätöksenteko ei vastaa opiskelijoiden odotuksia tai että päätökset koetaan epäoikeudenmukaisina. Negatiivinen ilmapiiri vaikuttaa suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, koulumenestykseen ja yleiseen motivaatioon. Jos ilmapiiriä ei kohenneta, seurauksena voi olla oppilaiden kasvava tyytymättömyys ja heikentynyt opiskeluympäristö. Opiskelijat kokevat myös johdon toiminnan epäoikeudenmukaiseksi ja kokevat, ettei johto aja opiskelijoiden etua. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä se heikentää opiskelijoiden luottamusta koulun johtamiseen ja voi lisätä vastakkainasettelua. Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset voivat johtaa opiskelijoiden vetäytymiseen ja luoda jännittyneen ilmapiirin kouluyhteisöön. Se myös vähentää opiskelijoiden halukkuutta sitoutua koulun tavoitteisiin. Lukion johdon toimintaa pidetään suljettuna ja vaikeasti lähestyttävänä. Tämä rikkoo luottamusta ja lisää opiskelijoiden ja johdon välistä kuilua. Avoimuuden puute estää johdon ja opiskelijoiden välistä rakentavaa vuorovaikutusta.

Mikkelin lukion johto on monien opiskelijoiden näkökulmasta epäonnistunut useilla kriittisillä alueilla, kuten avoimuudessa, oikeudenmukaisuudessa ja päätösten opiskelijalähtöisyydessä. Tämä heijastuu opiskelijoiden heikkona luottamuksena ja tyytymättömyytenä kouluyhteisön tilaan. Johto tarvitsee systemaattista uudistamista, jossa korostetaan osallistavaa päätöksentekoa, opiskelijalähtöistä toimintaa ja avoimuutta.

Ehdotan, että kaupunki kehittää toimintamallin Mikkelin lukion ja vanhempien yhteistyön vahvistamiseksi sekä oppilaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. 

Malli voisi sisältää seuraavat toimenpiteet:

1. Säännölliset palautekyselyt:
Oppilaille ja heidän vanhemmilleen toteutetaan vuosittain kysely, jossa kartoitetaan kokemuksia Mikkelin lukion toiminnasta, päätöksenteosta, turvallisuudesta, avoimuudesta sekä oppimisympäristön ja ilmapiirin kehittämisestä.

2. Kuulemistilaisuudet:
Mikkelin lukiossa järjestetään oppilaille ja vanhemmille avoimia kuulemistilaisuuksia vähintään kerran lukuvuodessa. Näissä tilaisuuksissa käsitellään lukion kehittämistä ja annetaan vanhemmille mahdollisuus kysyä ja keskustella johdon kanssa.

3. Avoimuuden lisääminen:
Lukion päätöksistä, niiden perusteista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisemmin ja hyvissä ajoin oppilaille ja vanhemmille.

4. Opiskelijoiden osallisuuden tukeminen:
Opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia kehitetään siten, että he pääsevät vaikuttamaan heitä koskevien päätösten valmisteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen. 

Mikkelissä 27.1.2025

Satu Taavitsainen (vas)

Juha Ropponen, Anna Reponen, Marita Hokkanen,
Hannu Tullinen, Katariina Asikainen"

Kuvaus

Kodin ja koulun välinen yhteistyö nähdään merkityksellisenä opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen koko lukio-opintojen ajan on mahdollista, kun vuorovaikutus huoltajien ja lukion henkilökunnan välillä on molemmin puolin avointa, rakentavaa ja luottamuksellista. Yhteistyön kautta pyritään ennaltaehkäisemään ja löytämään ratkaisuja mahdollisissa ongelmatilanteissa, jos opiskelijalla on lukio-opintoihin tai muutoin elämänhallintaan liittyviä haasteita. Huoltajien aktiivinen osallistuminen yhteistyöhön edesauttaa lukion toimintakulttuurin ja päätöksenteon kehittämistä kaikkia lukioyhteisön jäseniä palvelevaan suuntaan.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupunki kehittää toimintamallin Mikkelin lukion ja vanhempien yhteistyön vahvistamiseksi sekä oppilaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Mikkelin lukion toimintamalli kodin ja koulun välisessä yhteistyössä käsittää mm. seuraavat toimintatavat: neuvottelukunta, opintoillat, opiskeluhuollon yhteistyö, ryhmänohjaus, suorat kontaktit huoltajien ja rehtorin, apulaisrehtorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai aineenopettajien välillä.

Neuvottelukunta toimii kodin ja koulun välisen yhteistyön edistäjänä ja osallistuu koulun toiminnan kehittämiseen. Neuvottelukunta tuo esiin huoltajien näkemyksiä koulun kehittämistarpeista ja osallistuu yhteisten toimintatapojen suunnitteluun. Mikkelin lukion neuvottelukunta kokoontuu keskimäärin viisi kertaa lukuvuoden aikana. Tänä lukuvuonna neuvottelukunta on esimerkiksi kannanotollaan pyrkinyt edistämään liikenneturvallisuuden parantamista lukiorakennuksen lähiympäristössä.

Opintoillat ovat vuosiluokittain järjestettäviä tilaisuuksia, joissa huoltajille tarjotaan ajankohtaista tietoa lukio-opinnoista, ylioppilastutkinnosta, jatko-opintomahdollisuuksista ja opiskelijan hyvinvoinnin tukemisesta. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden opintoilloissa ja kahden tutkinnon opiskelijoiden kotiväenillassa huoltajilla on mahdollisuus keskustella lukio-opiskelusta ja lukion toiminnasta lukion henkilökuntaa tavatessaan.

Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat kuraattorit, psykologi ja terveydenhoitajat, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat osallistuvat tarvittaessa opiskeluhuoltotapaamisiin opiskelijan suostumuksella.

Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja hyvinvointia. Lukion ryhmänohjaaja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä huoltajiin lukio-opiskeluun liittyvissä arjen kysymyksissä. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja varhaisen tuen mallin mukaisesti ja myöntää hakemuksesta luvan enintään kolmen päivän poissaoloon koulusta. Ryhmänohjaaja on yhteydessä huoltajiin poissaoloihin, opintojen edistymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lukuvuoden aikana ryhmänohjaaja pitää opiskelijoille säännöllisesti ryhmänohjaustuokioita. Erityisesti uusien opiskelijoiden kohdalla tärkeäksi koetaan ryhmänohjaajan järjestämät henkilökohtaiset haastattelut, jotta opiskelijan tavoitteet ja toiveet opiskeluun liittyen tulevat kuulluksi myös ryhmänohjaajan toimesta.

Vanhempien ja huoltajien rooli lukion arjessa voi olla edellä kuvattujen toimintatapojen mukaisesti moninainen. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen näkyy huoltajien päivittäisinä suorina yhteydenottoina Mikkelin lukion henkilöstöön erilaisissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Wilma-viestien, puhelinkeskustelujen ja sähköpostien lisäksi opiskelijan asioita ratkotaan tarvittaessa myös henkilökohtaisissa palavereissa, johon lukiolta osallistuu käsiteltävästä asiasta riippuen myös apulaisrehtori ja rehtori. Kodin ja koulun yhteistyöllä on saavutettu mm. seuraavia tuloksia: Yhteistyö huoltajien kanssa on lisännyt opiskelijan saamaa tukea. Opiskeluhuollon palvelut ovat saavuttaneet opiskelijat ja huoltajat entistä paremmin. Ryhmänohjaajien ja huoltajien välinen yhteistyö on mahdollistanut nopean reagoinnin opiskelijan poissaoloihin. Opintoillat ovat lisänneet huoltajien tietoa lukio-opinnoista. Opintojaksopalautteiden, kansainvälisyystoiminnan kyselyiden ja muiden yksittäisten toimintakyselyiden pohjalta lukion toimintaa on kehitetty edelleen. Neuvottelukunnan kautta huoltajien osallistuminen koulun kehittämiseen on vahvistunut.

Opiskelijoiden kuuleminen ja osallistaminen on tärkeä osa lukion toimintaa. Opiskelijoiden osallistumisen vahvistaminen on keskeistä opiskelijoiden motivaation ja aktiivisuuden kannalta. Opiskelijoiden sitoutuminen opiskeluun kasvaa, kun he saavat mahdollisuuden vaikuttaa koulun asioihin ja tuoda esiin omia näkemyksiään. Mikkelin lukiossa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien edistämisessä keskeinen rooli on lukion opiskelijakunnalla.

Lukion opiskelijakunta koostuu kaikista lukion opiskelijoista. Opiskelijakunta valitsee vuosittain hallituksen, joka edustaa opiskelijakuntaa, järjestää tapahtumia, valvoo opiskelijoiden etua ja mielipiteiden huomiointia lukion päätöksenteossa ja koulun toiminnan kehittämisessä sekä luo lukioon yhteishenkeä. Opiskelijakunnan hallitus osallistuu kouluviihtyvyyden kehittämiseen lukuisilla tapahtumilla, joita ovat esimerkiksi teemaviikot, hyvinvointipäivä ja lukuvuoden päätöstilaisuus Häiriö! Opiskelijakunnan hallitus valvoo opiskelijoiden etua laatimalla kannanottoja ja keräämällä opiskelijoilta aloitteita, joita hallitus vie eteenpäin. Opiskelijakunnan hallituksen toimintaa tukee ohjaava opettaja, jonka keskeisenä tehtävänä on auttaa opiskelijakunnan hallituksen toiminnan koordinoinnissa sekä tukea ja motivoida hallituksen jäseniä vastuutehtävien hoitamisessa. Opiskelijakunnan ohjaava opettaja kannustaa hallitusta edistämään opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskelijoiden osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnan hallituksen ja ohjaavan opettajan keskeinen yhteistyötapa ovat kokoukset ja palaverit, joita järjestetään yksi tai useampi kuukaudessa. Opiskelijakunnan toiminta antaa opiskelijoille tilaisuuden kehittää vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja.

Opiskelijoiden osallisuuden tukemisessa opiskelijakunnan ja sen hallituksen lisäksi Mikkelin lukiossa tärkeä rooli on lukion tutoreilla. Tutortoiminnan tarkoituksena on perehdyttää uudet lukiolaiset osaksi lukion opiskelukulttuuria, rakentaa yhteishenkeä lukioon ja tarjota opiskelijoille matalan kynnyksen vertaistukea. Tutorien tavoitteena on se, että jokainen opiskelija tuntisi kuuluvansa osaksi lukioyhteisöä. Tutorit osallistuvat ryhmäytymistapahtumiin ja jalkautuvat kertomaan lukio-opiskelusta yhdessä opinto-ohjaajien kanssa nuoremmille oppilaille. Tutorit osallistuvat perusopetuksen päättöluokkalaisten tutustumispäivien järjestämiseen lukiolla. Lisäksi tutorit itse tai yhteistyössä opiskelijakunnan hallituksen kanssa järjestävät teemapäiviä ja leikkimielisiä kisoja yhteishengen nostattamiseksi. Tutortoimintaa tukee ohjaava opettaja, joka vastaa käytännön asioiden järjestelyistä ja yhteistyöstä lukion muihin toimijoihin ja ulkopuolisiin yhteistyötahoihin.

Lukiolaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää tukemaan opiskelijoiden osallisuutta. Mikkelin lukiossa opiskelijoita kuullaan ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon esimerkiksi lukuvuoden suunnittelussa, järjestyssääntöjen laadinnassa ja opetussuunnitelman ja sen muutosten valmistelussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee osaltaan lukion toimintakulttuurin kehittämistä ja lukiolaisten kasvamista aktiivisiksi kansalaisiksi.

Edellä on kuvattu monipuolisesti opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia sekä huoltajien ja lukion yhteistyön toimintatapoja Mikkelin lukiossa. Toimintatapojen mahdollinen kehittämistarve tullaan selvittämään yhteistyössä lukion opiskelijakunnan ja lukion neuvottelukunnan kanssa.