Valmistelija
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
Kuvaus
Jaakko Väänäsen ensimmäisenä allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa esitetään kaupungilta toimia, joilla saadaan hillittyä muuttoliikettä Mikkelistä tai houkuteltua uusia asukkaita tänne. Keinoina esitetään rakennusjärjestyksen päivittämistä niin, että helpotetaan vapaa-ajanasunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja kyläalueiden merkitsemistä yleiskaavoihin tehokkaamman rakentamisen mahdollistamiseksi. Aloitteessa esitetään selvitystä, jolla kartoitetaan vapaa-ajan asukkaiden halukkuutta muuttaa loma-asunto vakituiseksi asunnoksi ja muuttohalukkuutta Mikkeliin.
Vapaa-ajan asukkaiden muuttohalukkuutta koskeva selvitys on tehty kyselytutkimuksena.
Jos rakennusjärjestyksen määräyksillä voidaan vaikuttaa siihen, että Mikkelissä vapaa-ajan asunnon omistavat olisivat halukkaita muuttamaan tänne vakituisesti, on mahdollisuudet määräysten muuttamiseen selvitettävä. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millä tavalla maankäyttö- ja rakennuslaki tulee muuttumaan, kun sitä koskeva hallituksen esitys tulee käsiteltäväksi ilmeisesti tämän vuoden syksyllä.
Vapaa-ajan asunnon muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää nykyisen lainsäädännön mukaan lupamenettelyä seuraavasti:
1. suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 §), jos rakennus on suunnittelutarvealueella, mutta ei ranta-alueella,
2. poikkeamispäätöstä (MRL 171 §), jos rakennus on ranta-alueella, jossa ei ole rakentamista ohjaavaa kaavaa tai halutaan poiketa kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta,
3. kaavamuutosta, jos poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu ei ole mahdollinen,
4. suoralla rakennusluvalla voidaan käyttötarkoitusmuutokset myöntää vain haja-asutusalueilla, jotka eivät ole ranta-alueella.
Poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarveratkaisun jälkeen tulee vielä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ratkaista rakennuslupapäätökselle, jonka yhteydessä selvitetään, täyttääkö itse rakennus vakituiselle asumiselle asetetut tekniset vaatimukset.
Aloitteessa viitataan ilmeisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) vuonna 2017 tulleeseen 129a §:ään, jonka mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä osoittaa ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön voidaan sallia suoraan rakennusluvalla ilman rantarakentamissäännösten edellyttämää poikkeamispäätöstä. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennusjärjestyksen määräys, joka mahdollistaisi lomarakennuksen muuttamisen asuinrakennukseksi suoraan rakennusluvalla, koskee vain rakennettuja vapaa-ajan rakennuksia, jotka sijaitsevat kaavoittamattomilla alueilla. Rakennusjärjestyksen määräystä ei siis voisi soveltaa alueilla, joilla on oikeusvaikutteinen yleiskaava tai ranta-asemakaava eikä rakentamattomilla kiinteistöillä. Mikkelissä kaavoittamattomilla ranta-alueilla on noin 2300 loma-asuntoa.
Rakennuslupatilaston mukaan kaavoittamattomille alueille on vuosittain haettu vain muutama poikkeamislupa ja muutama rakennuslupa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi. Vuonna 2020 rakennuslupia haettiin 6 kappaletta. Hakemuksiin on suhtauduttu myönteisesti, kun edellytykset myöntämiselle ovat olleet olemassa. Ympäristö- tai vastaavien vaikutusten takia hakemuksia ei ole hylätty eikä myöskään sillä perusteella, että asuminen haja-asutusalueella voisi lisätä kaungille aiheutuvia kustannuksia. Useimmiten esteeksi käyttötarkoituksen muuttamiselle tulee se, ettei vanha rakennus täytä nykyisiä valtakunnallisia vaatimuksia energiatehokkuuden, ilmanvaihdon, käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden osalta. Rakennuslupaviranomainen ei voi niistä poiketa. Lomarakennukset on yleensä mahdollista muuttaa määräykset täyttäviksi, mutta monissa tapauksissa kustannukset tulisivat niin suuriksi, ettei omistaja katso muutostyötä taloudellisesti kannattavaksi.
Muualla kuin Mikkelissä asuville tuhannelle loma-asunnon omistajalle lähetettiin kysely halukkuudesta muuttaa loma-asunto pysyväksi. 99 vastaajasta 22 on harkinnut muuttamista asumaan loma-asuntoonsa ja näistä taas 9 aikoo jossain vaiheessa hakea lupaa käyttötarkoituksen muuttamiselle. Tämä määrä pystytään hoitamaan joustavasti nykyisilläkin säännöillä. Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen voi tosin aiheuttaa jatkossa muuttohalukkuuden kasvua.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tänä vuonna tulossa suuria muutoksia, joilla mm. uudistetaan lupajärjestelmää ja kevennetään lupavelvoitteita. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden lopulla rakennusjärjestykset tullaan uusimaan koko Suomessa vastaamaan uusia säännöksiä. Tässä yhteydessä Mikkelin kaupungin rakennusjärjestystä uusittaessa tullaan ottamaan huomioon myös lomarakennusten käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen siinä laajuudessa kuin uudet säännökset sen mahdollistavat. Suuri merkitys käyttötarkoitusten muuttamisen kannalta on sillä, sallitaanko uusissa säädöksissä olemassa olevien rakennusten osalta poikkeamisia vakituisten asuinrakennusten teknisistä vaatimuksista.
Ennen kuin lain tuleva sisältö varmistuu, ei rakennusjärjestyksen muuttaminen tai edes muutosten valmistelu ole mielekästä. Muutosprosessi vie aikaa niin paljon, että uusi rakennusjärjestys olisi mahdollista saada voimaan vasta syksyllä ja todennäköisesti uusi muutostyö pitäisi aloittaa heti, koska lakimuutosta koskeva hallituksen esitys annettaneen myös syksyllä. Rakennusjärjestyksen uusiminen otetaan valmisteluun heti, kun sen sisältöön vaikuttavat säädökset on vahvistettu.
Kyläalueiden, joilla rakentaminen voi tapahtua suoraan rakennusluvalla ilman suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamislupaa, merkitsemistä yleiskaavoihin tulee harkita kunkin uuden yleiskaavan laatimisen tai aiemman yleiskaavan muutoksen yhteydessä. Tässäkin tulee kiinnittää erityistä huomiota maanomistajien tasapuoliseen kohteluun.
Maankäyttö- ja rakennuslain 44 § 2 momentin mukaan rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 § 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita eikä kyse ole ranta-alueelle rakentamisesta. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.
Tämän säännöksen mukaan yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että kaavaa tai sen osaa voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tällöin erillistä suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa ei enää tarvita. Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Tavoitteena on helpottaa pienimuotoista asuinrakentamista kylien yhteyteen.
Määräys voi koskea vain kyläaluetta, jolla ei ole merkittävää rakentamisen painetta. Kylällä tarkoitetaan tässä useista rakennuksista koostuvaa kylämäistä maaseudun taajamaa. Säännöstä ei voida soveltaa esimerkiksi kasvavilla kaupunkiseuduilla eikä taajamien lievealueilla, joilla rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttävät asemakaavaa tai muita erityisiä toimenpiteitä. Kaava-asiakirjoissa tuleekin selvittää sekä kyläalueen laajuutta että rakentamisen painetta. Sopivia kyläalueita voidaan kartoittaa myös maakuntakaavaa tai strategista yleiskaavaa laadittaessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että annettavaan lausuntoon lisätään seuraava teksti: "Mikkelin on panostanut matkailun ja mökkeilyn kehittämiseen Mikkelissä on noin 10400 vapaa-ajan asuntoa, vapaa- ajan asuntojen määrää tulisi voidaan lisätä huomattavasti, tavoitteena Suomen suurin mökkikunta. Vapaa-ajan rakentamisen esteitä tulisi poistaa ja helpottaa vakituiseksi asunnoksi muuttamista. Kaupungin tulee määritellä ne alueet ja edellytykset joilla voidaan vapaa-ajan asunto muuttaa vakituiseen asumiskäyttöön ilman poikkeamislupaa. Yleiskaavoitus tulisi päivittää ja kaavoituksella tulisi rakennusoikeutta nostaa rantakilometrille. Rakennusjärjestyksen päivityksellä tulee mahdollistaa tehokkaampi rakentaminen rakennuspaikalle. esim 10% tontin pinta-alasta."
Marja Kauppi kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Pekka Heikkilä, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Vesa Himanen, Markku Himanen), 5 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Marja Kauppi, Tarja Gråsten-Tarkiainen, Keijo Siitari, Jaana Vartiainen) ja 2 oli poissa (Paavo Puhakka, Jaana Strandman)
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.
Merkitään, että Paavo Puhakka poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.