Kaupunginhallitus, kokous 8.2.2021

Kuvaus

Valtuutettu Satu Taavitsainen ym. esittivät 9.11.2020 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Yhteisöllinen asuminen on tulevaisuutta. Koronakriisi on nostanut asumisen, kodin, lähiympäristön ja kaupunginosat aivan uuteen valoon. Mikkelin tulee ennakoida elämää koronan jälkeen. Asuminen, etätyöskentely ja vapaa-ajan viettäminen, kuluttaminen, elämykset, arki ja juhla tulevat saamaan uusia tapoja, uuden normaalin. Kun kotona vietetään huomattavasti enemmän aikaa, korostuu asuntojen ulkopuolinen ympäristö. Ihmiset haluavat aurinkoon, parvekkeille, terasseille ja pihoille. Lähipuistot, -niityt ja -metsät ja Saimaan rannat täyttyvät ihmisistä. Myös ekologisinta on se, että turhaa liikkumista vältetään ja läheltä löytyy enemmän.

Nykyajan kaupungissa kaikkea ei enää tarvitse omistaa, ja kiertotalouteen siirtymisen myötä tiloja, tavaroita ja laitteita käytetään tehokkaammin – jakamistalouden uusien sovellusten mahdollistaessa tämän. Kaupunkialueilla oman auton sijasta käytetään joukkoliikennettä, yhteiskäyttöisiä sähköautoja ja -polkupyöriä sekä potkulautoja ja rollaattoreja. Yhteinen pesula korttelissa mahdollistaa sen, ettei jokainen tarvitse omaa pyykkikonetta.

Me allekirjoittaneet haluamme, että Mikkelissä ryhdytään kehittämään yhteisöllistä asumista – yhteisöllisiä kortteleita, joissa korostuu yhteisöllisyys, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Tavoitteena on tarjota monipuolisia asumisratkaisuja ja yhdistää asumiseen julkisten lähipalveluiden varhaiskasvatuksen ja koulujen lisäksi erilaista kansalais- ja yritystoimintaa – palveluja, kuten kahviloita, yhteispesuloita, leipomoita, lasten leikkitiloja, kaupunkiviljelyä, hävikkiruokailuja yms. Ennen vanhaan kaupunginosia viemäröitiin – nyt niitä palveloidaan.

Toivomme, että Mikkelin kaupungin omistama Mikalo Oy alkaisi kunnostamaan omissa kerrostaloissaan olevia kerhotiloja yhteisöllisyyden lisäämiseksi vuokra-asumisessa, aktiivisen asukastoiminnan lisäämiseksi ja yhteisöllisten hävikkiruokailujen järjestämiseksi Mikkelin lähiöissä.

Kyse ei ole vain rakentamisesta vaan ennen kaikkea uudesta ajattelusta. Moderneissa yhteisöllisissä kortteleissa asukkailla on omat asunnot, joiden lisäksi korttelissa on normaalia enemmän yhteiskäyttöön varattuja tiloja, kuten pesula, sauna- ja harrastustiloja, keittiöt ja ruokailutilat yhteisiä ruokailuhetkiä ja juhlia varten. Asukkaat sisustavat itse tilat viihtyisiksi ja järjestävät yhteistä toimintaa. Enää vain vanhukset ja vammaiset eivät ole erillinen ryhmä, joille rakennetaan erillistä palveluasumista, vaan kyse on kaikista mikkeliläisistä, joille haluamme avoimia, viihtyisiä, monipuolisia ja yhteisöllisiä asumisen vaihtoehtoja. Osallisuus ja sosiaalisuus lisäävät ihmisten jaksamista, vireyttä ja toimintakykyä, jotka edistävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ennen kaikkea yhteisöllinen asuminen ehkäisee yksinäisyyttä ja turvattomuutta.

Asuinalueiden yhteisöllisyyden kehittymistä kaupungin kannattaa tukea mm. osallistavalla budjetoinnilla, johon kaupunginosaseurat ja aluejohtokunnat aktivoidaan. Annetaan rahoitus, joilla asuinalueen asukkaat voivat tehdä viihtyisyyden parantamiseksi mitä haluavat.

Yhteisöllisen asumisen myötä eläkeläiset voivat elää hyvää ja virkeää vanhuutta. Lapset voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, missä he oppivat elämään eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelijat voivat asua edullisesti aktiivisessa monisukupolvisessa korttelissa ja tehdä samalla vapaaehtoistyötä tai suorittaa opintopisteitä. Itsenäisesti asuvat, mutta tukea tarvitsevat henkilöt voivat asua turvallisesti lähellä läheisiään. Ihmiset voivat tavata toisiaan korttelin yhteisissä tiloissa, joista löytyy palveluja, yhteistiloja ja harrastusmahdollisuuksia. Ihmiset voivat antaa toisilleen naapuriapua. Korttelissa pääsee asumaan yhteisössä, jossa on yhdessä tekemistä ja samanhenkistä seuraa.

Yhteisöllisyyden lisäämisessä tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia, ihmisten elinvoimaa ja Mikkelin kiehtovuutta.

Mallia Mikkeli voi ottaa Helsingin Arabianrantaan rakennetusta asukasyhteisöstä Loppukiristä, jossa on 58 hitas-omistusasuntoa, jotka ovat hieman pienempiä kuin vastaavat huoneistot normikerrostaloissa, mutta oman asunnon pienuutta korvaavat runsaat yhteistilat, joita on yhteensä 400 neliömetriä: iso keittiö, ruokasali, jonne mahtuvat kaikki talon asukkaat, mukavia oleskelunurkkauksia, hyvin varustettu talopesula ja upea saunaosasto terasseineen talon ylimmässä kerroksessa. Yhteisön toiminnalle ovat tärkeitä myös toimistotila ja sen viereinen ilmoitustaulu. Lisäksi on pieni jumppasali ja vierashuone, jonka voi varata omia vieraita varten.  Taloon kuuluu myös taide ja julkisivun taideteoksiin, keraamisiin sauvoihin on kaiverrettu asukkaiden omia mietelauseita yhteisöstään. Loppukiri ei ole vanhainkoti eikä palvelutalo. Asukkaat sitoutuvat osakassopimuksella osallistumaan ruuanlaittoon ja yhteisten tilojen siistimiseen. Lisäksi asukkaat huolehtivat toisistaan naapuriavun rajoissa ja voivat halutessaan harrastaa ja juhlia yhdessä. Päätökset tehdään yhdessä 70 asukkaan voimin.

Asumiseen voi yhdistää myös työllisyyttä. Y-Säätiön M2-Kodeissa päämääränä on tukea asukkaiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Uuras-ohjelman kautta asukkaat voivat pestautua lyhyempiin keikkatöihin tai pidempiin työjaksoihin. Tärkeässä roolissa ovat myös Y-Säätiön yritysyhteistyökumppanit, jotka tarjoavat asukkaille töitä. Uuras-ohjelma on auttanut 140 ihmistä työllistymään.

Mikkelissä 9.11.2020

Satu Taavitsainen (SDP)

Soile Kuitunen, Marita Hokkanen, Raine Lehkonen,
Hannu Tullinen, Mali Soininen, Jaana Vartiainen,
Jenni Tissari, Jatta Juhola"

Kuvaus

Yhteisöllinen asuminen ja sen kehittäminen ovat riippuvaisia siitä, kuinka merkittävässä roolissa ihmiset pitävät osallisuutta ja sosiaalisuutta oman asuinpaikan valitsemisessa. Rakentamisessa otetaan huomioon enemmän näitä seikkoja, mikäli yhteiskunnan paine ja asumisen malli sitä vaativat tulevaisuudessa. Valmiit ratkaisumallit kiinteistöjen tilasuunnittelujen osalta eivät ole vielä tae sille, että yhteisöllinen asuminen tapahtuu sen varsinaisessa merkityksessä.

Valtuustoaloitteessa on arvioitu, että esimerkiksi koronapandemian vuoksi kotona vietetty aika korostaa kodin ulkopuolisen ympäristön tarpeellisuutta. Ihmiset haluavat ulos ja luontoon. Mikkelin kaupungin julkisena toimijana tulee panostaa näihin kuntalaisten yhteisiin alueisiin kuten puistot, uimarannat, lähimetsät ja liikuntapaikat.

Palveluiden tuottaminen yhteisöllisiin kortteleihin tulee olla markkinalähtöistä niin, että palveluille koetaan aito tarve ja palveluntuottaja saa korvauksen tuottamastaan palvelusta asiakkailta. Kunnan ei pidä lähteä tuottamaan markkinoilta löytyviä palveluita kuten kahviloita, leipomoita ja autojen vuokraamista.

Asukkaiden palveluiden tarpeet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Nykyiselläänkin useimmista taloyhtiöistä löytyy pesutupa, kerhohuone ja sauna. Näiden tarve on jatkuvasti vähentynyt, kun ihmiset haluavat oman saunan, omat pesukoneet ja harrastuksensa. Myös kaupunkiviljelylle löytyy Mikkelistä tällä hetkellä viisi kunnan tarjoamaa paikkaa hyvin maltillisella vuosivuokralla.

Asukkaiden yhteisöllisyyden tulee olla asukaslähtöistä ja muodostua kunkin asukaskunnan tarpeiden pohjalta. Opiskelijoiden, senioreiden ja ruuhkavuosia elävien ihmisten palveluntarpeet poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

Mikalo Oy on ottanut asukasosallisuudessa ja suunnitelmissa huomioon yhteisöllisyyden merkityksen, mikä on muuntautuva ajuri tulevaisuuden rakentamisessa. Yhteisöllisyyden merkitystä rakentamisen osalta seurataan tiiviisti. Ratkaisujen pohjalle tarvitaan aina merkityksellistä dataa, jotta tilaratkaisut ovat mahdollisimman toimivia.

Yhtiön kiinteistöissä yhteisöllisyyttä on jo huomioitu muun muassa yhteisin kerhotiloin, jotka ovat jo nykyisellään muunneltavissa asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Puitteet ovat siis olemassa ja yhteistoiminnan aktivoituminen on kiinni asukkaiden omasta mielenkiinnosta ja tarpeesta järjestää yhteistä tekemistä. Asukkaat ovat jo perustaneet asukastoimikuntia, jotka edistävät yhteisöllisyyttä nimenomaan asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Malliesimerkkinä nostettu Helsingin Arabianrannan kokonaisuus on varmasti yksi tulevaisuuden asumisen malleista. On ensiarvoisen tärkeää saada tutkimustietoa, miten asukkaat ovat kokeneet yhteisöllisyyden ja osallisuuden tapahtuvan heidän arjessaan. Tilojen käyttöaste sekä asukkaiden oma aktiivisuus ovat mittareita, joita on hyvä peilata rakennusprojektin ja sen sisällön arvioinnissa.

Mikkelin kaupungilla, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella, on aiemmin pohdittu osallistavaa budjetointia alueiden kehittämisessä. Aluejohtokuntien strategisten hankkeiden yhteinen budjetti on ollut osittain tätä mahdollistava. Aluejohtokunnat osallistavat asukkaita, mahdollisuuksien mukaan, erilaisin kyselyin sekä järjestää ideointitapaamisia alueen kehittymisen puolesta. Tämä vaatii vielä kehittämistä, jotta hyöty jalkautuu mahdollisimman hyvin kuntalaisten kentälle.