Kaupunginhallitus, kokous 5.6.2023

Kuvaus

Valtuutettu Anu Kokkonen ym. esittivät 29.8.2022 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Meillä allekirjoittaneilla on huoli alueemme nuorten hyvinvoinnista, tulevaisuusnäkymästä sekä heidän elämänsä voimavaroista ja haluamme olla varmistamassa heidän hyvinvointinsa vahvistamista.

Terveys- ja hyvinvointilaitoksen laatiman laajan kouluterveyskyselyn mukaan alueemme 8. ja 9.lk peruskoululaisista ainoastaan 10,3 % kokee tyytyväisyyttä elämäänsä. Ahdistuneisuus on merkittävästi lisääntynyt nuorissamme. Jopa 30,2 % perusopetuksen 8. ja 9.luokkalaisista kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Lisäksi 37,5 % samanikäisitä tytöistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Edellä mainitut luvut ovat totta ja näkyvät kokijansa elämässä hyvinkin konkreettisella tavalla. Osalle oppilaista koulunkäynti on hankalaa, kouluun tuleminen on vaikeaa ja siellä oleminen on raskasta.  Kaikkien voimavarat eivät riitä tasaiseen kouluarkeen. Koulupudokkuus on yleistynyt ja aitona mahdollisuutena on syrjäytyminen yhteiskunnasta. Ääri-ilmiöinä paniikkikohtaukset ja itsetuhoisuus koulupäivän aikana ovat yleistyneet ja merkittävästi lisääntyneet.  Jokaisessa mikkeliläisessä perusopetusyksikössä pohditaan tukikeinoja ja menetelmiä koulunkäynnin varmistamiseksi, koulukiinnittymisen vahvistamiseksi sekä kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Asia on iso ja huoli suuri.

Mikkelissä on toiminut viidellä yläkoululla koulunuorisotyöntekijä eri hankerahoituksen turvin muutaman vuoden ajan. Tulokset ovat olleet nuorten näkökulmasta erittäin vahvat ja merkitykselliset. Koulunuorisotyöntekijät ovat toimineet helposti lähestyttävinä ja turvallisina aikuiskontakteina. He ovat vahvistaneet kouluun kiinnittymistä ja tarjonneet kohtaamisia kuormittavissakin tilanteissa. Monesti he ovat olleet juuri niitä henkilöitä, joille oppilaiden vahvimmat ahdistus- ja paniikkikohtaukset sekä itsetuhoisuus on koulupäivän aikana ensimmäisenä näyttäytynyt. Toiminta pitää sisällään mm. koulun arjessa kohtaamista, välituntitoimintaa, ryhmä- ja yksilöohjausta tarpeen mukaan sekä ajankohtaisiin ilmiöihin reagoimista. Koulunuorisotyöntekijän työpanos on valtava. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta tai nuorta.

“Nuorisotyöntekijällä on iso vaikutus nuoriin ja hän voi olla vähän niin sanottu ”kaveri” ja voi mennä just juttelemaan asioista, jos esim. opettajalle puhuminen on vaikeaa. “- Oppilas

“Se auttaa monia oppilaita paljon, että on joku kenelle voi jutella esim. välitunneilla.” - Oppilas

“Koulunuorisotyö on merkityksellistä, tavoitteellista, koulun oppilaiden arkea tukevaa tärkeää työtä, joka pitäisi olla lakisääteistä toimintaa kaikilla yläkouluilla ja mahdollisuuksien mukaan myös alakoulun ylemmillä luokilla. Tämä on ehkäisevässä näkökulmassa loistavaa matalan kynnyksen toimintaa, joilla pystytään tukemaan monen nuoren elämää.” - Opettaja

 He tekevät äärettömän tärkeää työtä ja tätä työtä emme voi perusopetuksessa menettää.

Me allekirjoittaneet pyydämme mahdollistamaan koulunuorisotyön vakiinnuttamisen ammatillisena osana perusopetusta.

Mikkelissä 29.8 2022

Anu Kokkonen                   

Laura Hämäläinen, Marita Hokkanen, Kati Häkkinen,
Katriina Noponen, Heikki Nykänen, Kirsi Olkkonen,
Antti Pakarinen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry,
Risto Rouhiainen, Pirjo Siiskonen, Jaakko Väänänen,
Heli Kauppinen, Jatta Juhola, Jaana Strandman,
Minna Pöntinen, Jarmo Lautamäki, Arto Seppälä,
Satu Taavitsainen, Hannu Tullinen, Paavo Barck,
Jenni Tissari, Suvi Kähkönen-Valtola, Petri Tikkanen,
Tomi Sikanen, Juha Ropponen, Raine Lehkonen,
Eero Aho, Armi Salo-Oksa, Soile Kuitunen,
Anna Reponen, Pirkko Valtola, Jussi Marttinen,
Olli Marjalaakso, Juha Vuori, Veli Liikanen,
Jukka Härkönen, Nina Jussi-Pekka, Liisa Ahonen,
Jarno Strengell"

Kuvaus

Jo edellisellä valtuustokaudella kaupungin strategiaan oli kirjattu viiden yhteisöpedagogin tehtävän vakinaistaminen. Tällöin tehtiin myös kysely kouluille, jossa haettiin henkilöstön ja nuorten ajatuksia siitä, mitä koulunuorisotyön tulisi olla. Perusopetuksen, nuorisopalveluiden ja mm. koulukuraattorien kanssa pohdittiin työnkuvaa sekä yhdyspintoja eri ammattiryhmien välillä.

Koska kaupungin taloustilanne on ollut vaikea, liikkeelle lähdettiin hankerahoituksen tuella kaupungin nuorisotoimen ja perusopetuksen yhteistyönä. Hankeavustukset ovat kuitenkin määräaikaisia ja tämä toiminta on syytä saada vakinaistettua varsinkin nyt, kun perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmaan on tullut lisävelvoitteita.

Mikkelin perusopetus on ollut mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön Sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Valtakunnallista toimintamallia on kehitetty yhdessä kuntien ja koulujen kanssa, ja se ollaan vakiinnuttamassa vuosina 2023–2024.

Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä  

• vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa
• tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun vahvistamalla myönteistä koulukulttuuria ja -hyvinvointia 
• tunnistetaan ja autetaan oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä
• vahvistetaan perustaitojen saavuttamista ja oppimistuloksia 
• kehitetään käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat poissaolojen seurantaa ja tilastointia
   

Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittäminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaisen toimintaohjelman toteutusta. Mikkelissä em. hankeavustuksella on keskitytty nimenomaan koulunuorisotyön kehittämiseen, jolla on vahvistettu myönteistä koulukulttuuria, kouluhyvinvointia sekä tuettu oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Koulunuorisotyöllä on myös tuettu oppilaita, joilla on ollut haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä.

Myös nuorisopalvelut ovat satsanneet viime vuosina koulunuorisotyön kehittämiseen ja hakeneet useita eri avustuksia, joilla kouluille on saatu koulunuorisotyöntekijöitä. Avustushakemuksia on laadittu sekä yhdessä että erikseen, mutta aina toiminta yhteensovittaen. Nuorisopalvelut ovat olleet myös tukena perusopetuksen puolelle palkattujen koulunuorisotyöntekijöiden työn kehittämisessä ja työhön opastamisessa. Sekä nuorisopalveluiden että perusopetuksen koulunuorisotyöntekijät ovat osallistuneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulunuorisotyöverkostoon, jossa on niin ikään kehitetty koulunuorisotyötä koko Etelä-Savon mittakaavassa.

Tällä hetkellä kahdella eri hankerahoituksella on saatu yhteensä viidelle ylä- ja yhtenäiskoululle koulunuorisotyöntekijät (Lyseo, Rantakylä, Urheilupuisto, Ristiina ja Kalevankangas). Lyseon ja Rantakylän koulunuorisotyöntekijöiden työ kohdentuu 9. luokkalaisiin ja lukiolaisiin. Näille kouluille on kuitenkin saatu vielä muita avustuksia työn kohdentamiseksi nuorempiin perusopetuksen oppilaisiin ja mm. ukrainalaisten nuorten kanssa tehtävään koulunuorisotyöhön.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, tulokset ovat olleet nuorten näkökulmasta erittäin vahvat ja merkitykselliset. Koulunuorisotyöntekijät ovat toimineet helposti lähestyttävinä ja turvallisina aikuiskontakteina. He ovat vahvistaneet kouluun kiinnittymistä ja tarjonneet kohtaamisia kuormittavissakin tilanteissa,​ välituntitoimintaa,​ ryhmä-​ ja yksilöohjausta tarpeen mukaan sekä ajankohtaisiin ilmiöihin reagoimista.

Keväällä 2023 koulun toimijoilta kerätty palaute on ollut hyvää. Yhteisöllinen työ kouluissa on lisännyt nuorten hyvinvointia. Se on sisältänyt mm. ryhmäyttämistä, teemapäiviä ja tapahtumia. Erilaiset välitunti- ja kerhotoiminnot löytäneet osallistujansa. Koulupoissaoloihin puuttumisessa koulunuorisotyöntekijät ovat tehneet tärkeää työtä ja tukeneet oppilaita kouluun palaamisessa ja koulussa pysymisessä.

Koulunuorisotyön ja kuraattorityön yhteistyötä ja tehtäväjakoa on tehty kaikissa kouluissa ja on löydetty toimivia ratkaisuja. Myös muuta yhteistyötä opiskeluhuoltopalveluiden ja nuorisopalveluiden työntekijöiden kanssa on tehty aktiivisesti.

Oppilaille on tehty erilaisia kyselyjä ja heidän kanssaan on keskusteltu toiveista liittyen hankkeeseen ja hyvinvointiin yleensä. Oppilaiden mielestä parasta koulunuorisotyössä on ollut käytävillä moikkaaminen, kuulumisten kysyminen ja se, että on ollut aikuinen, jonka kanssa jutella. Oppilaat ovat kertoneet, että kouluun on ollut helpompi tulla, kun tietää kiireettömän aikuisen odottavan ja olevan tukena. Oppilaat ovat myös ehdottaneet yhteisöllisen toiminnan tapoja ja teemoja.

Henkilökunnan kyselyyn vastanneiden mukaan koulunuorisotyöntekijä on onnistunut luomaan turvallisen suhteen nuoriin, hän on toiminut myös henkilökunnan tukena ja työparina ja ollut läsnä oleva turvallinen aikuinen, jolle on helppo tulla juttelemaan. Henkilöstö on kertonut saaneensa koulunuorisotyöntekijän kautta paljon ymmärrystä lisäävää tietoa oppilaiden sen hetkisestä elämästä ja tekijöistä, jotka koulunkäyntiin vaikuttavat.

Opetushallitus on päivittänyt niitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja, jotka koskevat koulujen toimintakulttuuria ja koulupoissaoloihin puuttumista sekä antanut uusia ohjeita poissaolojen ehkäisemiseen ja suunnitelmalliseen seurantaan ja puuttumiseen. Päivitykset vastaavat perusopetuslain 26. pykälän muutosta, joka tulee voimaan 1.8.2023. Uudistunut lainsäädäntö ja perusteisiin tehdyt päivitykset yhdenmukaistavat niitä keinoja, joiden avulla kouluissa voidaan paremmin tunnistaa ja auttaa oppilaita, joilla on haasteita käydä säännöllisesti koulussa ja saada heidät palaamaan takaisin opintojen pariin. Tämä lisävelvoite on huomioitu myös kuntien valtionosuusrahoituksessa.

Muutokset tiivistävät myös koulun ja kotien sekä opiskeluhuoltopalveluiden ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä poissaoloihin puuttumisessa, jolloin lapsille ja nuorille voidaan tarjota paremmin heidän tarvitsemansa tuki koulunkäyntiin ja oppimiseen. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen sekä oppilaan ja opettajan välinen hyvä vuorovaikutus ehkäisevät poissaoloja ja tukevat koulunkäyntiä. Aikuisen esimerkki ja kohtaava vuorovaikutus on tärkeää.

Vuoden 2024 talousarvion valmistelu on parhaillaan menossa. Siihen ehdotetaan yhteensä neljän koulunuorisotyöntekijän palkkaamista perusopetuksen ja nuorisotoimen yhteistyönä. Yhden koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseen haetaan hankerahoituksen jatkoa vuoden 2024 loppuun saakka, jonka jälkeen tavoitteena on, että myös viidenen koulunuorisotyöntekijän toimi saataisiin vakinaistettua vuoden 2025 alusta alkaen.