Kaupunginhallitus, kokous 5.6.2023

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 5. päivänä kesäkuuta 2023 päivätyn asemakaavan ja -muutoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Asemakaava koskee 29. kaupunginosa (Annila) asemakaavoittamatonta osaa ja asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Annila) Kirkonvarkauden asemakaavan korttelia 1 ja katualuetta.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.2.-17.3.2023. Ehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Asemakaavaehdotuksesta järjestettiin viranomaisneuvottelu Etelä-Savon ely-keskuksen kanssa 4.5.2023. Neuvottelussa nostettiin esille mm. miten asemakaavaehdotuksessa esitettyä mitoitusta voitaisiin sovittaa alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen kanssa. Saadun kirjallisen palautteen ja viranomaisneuvottelussa käytyjen asioiden perusteella asemakaavan mitoitusta ja kaavakarttaa sekä määräyksiä on päivitetty.

Kaupungin strateginen periaate on osoittaa kaavoituksessa Kirkonvarkauden pohjoispuoliset Saimaan rannat yleiseen käyttöön ja siellä missä se on mahdollista, osoittaa rantaan tai sen läheisyyteen kevyen liikenteen rantareitti. Kirkonvarkauden sillan eteläpuoleinen alue aina Ristiinan saakka on kaupunginvaltuusto aikoinaan linjannut tehokkaamman maankäytön alueeksi pohjautuen osaksi mm. saatavilla olevien palveluiden hyödyntämiseen.

Kirkonvarkauden asemakaavoituksen yhteydessä, vuonna 2013, kaupunginhallitus ohjeisti kaupunkisuunnittelua asemakaavoittamaan Kirkonvarkauden sillan eteläpuoleisen alueen aina Porrassalmelle asti. Tuolloin oli tiedossa, että Kyyhkylän sotaveteraanien kuntoutustoiminta tulee päättymään lähitulevaisuudessa. Kaupunki on selvittänyt alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja luontoarvoja ja kartoittanut ne ranta-alueet, jotka tulee jättää rakentamisesta vapaaksi. Tavoitteena on ollut keskittää rakentaminen tietyille alueille ja jättää laajempia kokonaisuuksia yhteiseen käyttöön. Asemakaavan mitoituksella Annilanrannan asemakaava-alueella jo rakennettujen rakennuspaikkojen rantaviivaa on 53 %, kaupungin alueelle tulevat uudet tontit vievät 24 % ja rakentamiselta vapaaksi jää 23 % rantaviivasta. Tarkasteltaessa Kirkonvarkauden ja Kyyhkylän välistä kokonaisuutta havaitaan, että jo rakennettujen rakennuspaikkojen rantaviivaa on 33 %, rakentamiselle sopivaa rantaviivaa on 20 % ja rakentamiselta vapaaksi jää 47 % rantaviivasta.

Asemakaava mahdollistaa yhteensä 53 tontin muodostamisen. Kirkonvarkauden asemakaavan muutosalueen tontteja on 8 kpl ja yleiskaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja on 11 kpl. Uusia tontteja tulee 34 kpl. Asemakaavassa on osoitettu 11 uutta omarantaista tonttia. Näiden lisäksi asemakaava mahdollistaa yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen jakamisen useampaan tonttiin nostaen uusien rantarakennuspaikkojen määrän 26 kappaleeseen.

Kaavaehdotukseen verrattuna rantatonttien lukumäärää on vähennetty, sisämaan tonttien määrä on säilynyt ennallaan, niitä on kahdeksan. Muutoksilla on mahdollistettu virkistysalueen (VL) muodostamisen rantaan ja maisemaltaan herkissä kohdissa tonttien pinta-alaa on lisätty jättäen enemmän luonnontilaisena säilytettävää aluetta.

Kaavan kokonaisrakennusoikeus on n. 25 400 k-m² josta Kirkonvarkauden kaavamuutosalueen rakennusoikeus on n. 3 900 k-m² ja Annilanrannan uuden asemakaavan osuus n. 21 500 k-m². Tästä asuinrakentamiselle on osoitettu 20 000 k-m² ja rantatonttien saunoille yms. on erikseen osoitettu n. 1 400 k-m².

Saimaan rantaan on osoitettu uusi katu, joka jakautuu Moisiontien liittymän kohdalla pohjoiseen vievään Annilanrantaan ja etelään johtavaan Kalevinrantaan. Jälkimmäisen kadun varrella on ennestään 7 asuinrakennuspaikkaa ja yksi sauna. Pohjoiseen ja etelään johtaa tällä hetkellä kaksi ajoreittiä, joiden linjausta uudet kadut osittain noudattavat. Kalevinrannan kohdalla kaupunki sopi nykyisten maanomistajien kanssa, että katua pyritään siirtämään kauemmaksi nykyisistä rakennuksista. Annilanrannan kadun yhteydessä on kevyen liikenteen reitti, joka tulee muodostamaan osan Mikkelin ja Ristiinan välisestä rantareitistä.

Annilanrannan pohjoisimpaan kiinteistöön 3-4 ajetaan tällä hetkellä omaa tietä pitkin. Tien jyrkkyyden takia se on asemakaavassa merkitty kevyen liikenteen reitiksi ja kiinteistöön 3-4 on osoitettu ajoyhteys Kirkonvarkauden asemakaavan Antellinkadun kautta. Kaava-alueen uudet kadut jäävät pääosin piiloon Saimaan puolelta tarkasteltuna koska rantatonttien päärakennus sijoittuu kadun viereen ja tonttien Saimaan puoleinen osa on osoitettu tontin osaksi, jonka luonnontilainen luonne tulee säilyttää ja rakentamisen aikaista puiden kaatamista tulee korvata ja täydentää uusintaistutuksilla.

Rantatonteille on osoitettu mahdollisuus sijoittaa saunarakennus vesirajaan kiinni. Vastaava rakennusten ja rakennelmien tuomista vesirajaan kiinni on nähtävissä suojeltujen huvilatonttien kohdilla.

Suurin osa uusista omarantaisista tonteista sijoittuu rinnemaastoon. Asemakaavassa suurimmalle osalle näille tonteista on osoitettu kerrosluku ½k I u½, joka mahdollistaa alarinteen puolelta tarkasteltuna kaksikerroksisen rakennuksen ja joka kadun puolelta näyttäytyy enintään puolitoistakerroksisena. Kerrosluku ½ kertoo, että näihin kerroksiin saa sijoittaa enintään puolet suurimman kerroksen kerrosalaan laskettavasta tilasta. Kaikkein suurimmilla rantatonteilla ja jo rakennettujen tonttien osalla maasto on tasaisempi tai se on rakentamisen yhteydessä tasoitettu. Näille tonteille kerrosluku II u½ mahdollistaa kaksi täyttä kerrosta sekä ullakkokerroksen. Kirkonvarkauden asemakaava-alueella yleisesti käytetty kerrosluku on ½k II u½. Käyttämällä Annilanrannan pohjoisosassa vastaavaa kerroslukumerkintää alueet liittyvät kaupunkikuvallisesti toisiinsa.

Asemakaava sijoittuu suurelta osin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Porrassalmen historiallisen maiseman alueelle. Porrassalmen kulttuurimaisema avautuu molemmin puolin Porrassalmentietä museotienä, joka yhdistyy etelässä Uuteen Ristiinantiehen Jousijärven kohdalla. Pohjoisessa museotien luonne on muuttunut Kirkonvarkauden asemakaavan alueella. Porrassalmentie yhdistyy uuteen Kirkonvarkauden katuun ja museotien osuus jatkuu kevyen liikenteen väylänä aina Anttolantiehen saakka. Asemakaavoituksen myötä museotie on muuttunut juridisesti kaupungin katualueeksi jonka ylläpitovastuu on kaupungilla. Annilanrannan asemakaavassa Porrassalmentietä muutetaan katualueeksi n. 80 metrin osuus Annilanrannan katuliittymään saakka. Liittymän eteläpuoleinen tie säilyy valtion tiealueena ja museotietä koskee Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Museotien status asettaa tielle rajoitteita, jotka edellyttävät kaupungilta ja valtiolta yhteistä näkemystä esim. siitä miten tien turvallisuutta ja käytettävyyttä parannetaan tulevaisuudessa ja miten alueen asukkaiden näkemykset voidaan parhaiten ottaa huomioon.

Saimaaseen ja museotiehen rajautuva Ruutipelto ja sen vierellä oleva jokivarsilehto ovat säilytetty. Pohjoisessa suojeltujen Päivärannan ja Ritvalan huviloiden ja ympärille on osoitettu virkistysaluetta. Ritvala tontti on osoitettu kiinni katuun, jotta maanomistaja voi itse määrittää miten kadulta ajetaan vanhalle piha-alueelle. Suojeltujen (huvila)rakennusten kohdalla kaava velvoittaa säilyttämään rakennus/rakennukset ja edellyttää lausunnon pyytämistä museoviranomaisilta, jos ja kun tonteille suunnitellaan muutoksia. Kaava mahdollistaa näille tonteille täydennysrakentamista samalla mitoitusperiaatteella mitä muille maanomistajille on osoitettu, kunhan alueen arvot otetaan huomioon.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 29. kaupunginosan (Annila) kortteleita 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 sekä yleisen tien-, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten-, virkistys-, maisemallisesti arvokkaiden pelto-, katu- ja vesialueita koskevan asemakaavan ja korttelia 1 ja 20 sekä virkistys-, autopaikkojen-, suojaviher- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen (Annilanranta).

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Minna Pöntinen ilmoitti olevansa esteellinen (isännöinti kaava-alueella) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. 

Merkitään, että maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja oli läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ajan.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.