Kaupunginhallitus, kokous 31.3.2025

Kuvaus

Kuntalain 113 §:n mukaan tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, joita koskien tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kuntalain 114 §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä myös konsernitilinpäätös. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen se on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi.

Mikkelin kaupungin tilinpäätös muodostetaan yhdistämällä liikelaitosten erillistilinpäätökset kaupungin muuhun tilinpäätökseen. Kaupungin tase laaditaan yhdistämällä budjettitalouden tase ja liikelaitosten taseet siten, että sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Kaupungin kirjanpitolain mukainen ulkoinen tuloslaskelma laaditaan vähentämällä kokonaismenoista ja -tuloista kaupungin sisäiset erät. Kun toimintatuloista ja -menoista eliminoidaan budjettitalouden ja liikelaitosten väliset sisäiset erät, päädytään ulkoisen tuloslaskelman mukaisiin toimintamenoihin ja -tuloihin. Yksiköiden määrärahojen käytön raportointi sisältää sisäiset erät.

Kunnan toiminnassa ja taloudessa on kuntalain 110 §:n mukaan noudatettava talousarviota. Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamisesta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Varainhoitovuoden päätyttyä talousarviosta poikkeaminen on hyväksytettävä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto on 3.3.2025 hyväksynyt vuoden 2024 talousarvion menoihin ylitysoikeudet ja tuloihin alitusoikeudet.

Vuoden 2023 tilinpäätöksessä Mikkeli täytti kriisikuntakriteerit, kun vuodesta 2018 alkaen kertynyttä taseen kumulatiivista alijäämää ei kyetty kattamaan vaaditussa määräajassa. Mikkeli ei kuitenkaan joutunut valtiovarainministeriön ohjaamaan arviointimenettelyyn eli niin sanottuun kriisikuntamenettelyyn, koska tilanteen korjaantuminen tilikauden 2024 aikana oli varmuudella tiedossa jo vuoden 2024 alkaessa. Tuolloin siis myös valtiovarainministeriölle pystyttiin todentamaan, että Mikkelin kaupungin alijäämät tulevat katetuksi vuonna 2024 tilinpäätöksessä, kun energiaomaisuusjärjestely saatetaan loppuun.

Tilikausi 2024 muodostui noin 131,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tämän jälkeen Mikkelin kaupungin taseessa olevan kumulatiivisen ylijäämän määrä on 110,5 miljoonaa euroa. Huipputulos sekä taseen alijäämien kattaminen toteutui Etelä-Savon Energia Oy:n 49 % vähemmistöosuuden myynnin myötä. Kauppa toteutui 1.3.2024. Lopullisen kauppahinnan sekä kokonaisuuteen liittyvän lisäosingon vaikutus tilikauden ylijäämään oli 156,1 miljoonaa euroa. Tuloksen mahdollistamana tilinpäätöksessä on tehty 27 miljoonan euron investointivaraus tulevan itäisen alueen koulu- ja päiväkotiratkaisun toteutusta varten. Tämä pienensi tilikauden ylijäämää 27 miljoonaa, mutta investointihankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi, kyseisten investointien poistot eivät investointivarauksen ansiosta rasita tulevien vuosien tuloslaskelmia.

Tulosta tarkasteltaessa ilman energiaratkaisun suoria ja välillisiä vaikutuksia, voidaan todeta talouden muutoinkin toteutuneen selvästi ennakoitua paremmin vuonna 2024. Toimintakatteen sekä verotulojen positiivisen kehityksen myötä tulos olisi yltänyt positiiviseksi myös ilman energiaratkaisua. Taseen kumulatiivisia alijäämiä se ei kuitenkaan olisi olennaisesti pienentänyt, minkä vuoksi siksi energiaomaisuusratkaisu oli välttämätön, etenkin kun huomioidaan myös talousarviovuoden 2025 alijäämäinen näkymä. Alijäämien katetuksi tuleminen, merkittävä ylijäämäpuskuri ja energiaomaisuusjärjestelyllä kaupungille tavoiteltavat muut positiiviset talousvaikutukset huomoiden tilinpäätöksen lopputulema on hyvin merkittävä käyttötalouden pysyvän tasapainotilan tavoittelussa.

Kokonaisuutena energiaomaisuusratkaisu tuotti kaupungille 191 miljoonan euron kassavirran, kun Etelä-Savon Energia -konsernin yhteisöt maksoivat myös Mikkelin kaupungin myöntämät konsernilainat takaisin. Tuloutuneilla kassavaroilla pienennettiin kaupungin lainamäärää 100 miljoonalla eurolla, loput 91 miljoonaa euroa sijoitettiin pääasiassa korko- ja osakemarkkinoille kolmen eri varainhoidon palveluita tarjoavan kilpailutetun yhteistyökumppanin kautta.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Mikkelin kaupungin tilikauden 2024 tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja oli 158,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Tulos muodostui seuraavasti:

Talousarviota laadittaessa energiaomaisuuskaupan ennakoitiin kohdistuvan vuoden 2023 puolelle, joten kauppaa ei huomioitu vuoden 2024 alkuperäiseen talousarvioon. Vertailua tehtäessä onkin hyvä arvioida tulosta siten, että poistetaan tuloksesta energiaomaisuuskaupan myötä tuloslaskelmaan syntynyt 156,1 miljoonan euron satunnainen tuotto. Ilman satunnaisia eriä sekä 27 miljoonan euron investointivarausta olisi tilikauden ylijäämä ollut 2,3 miljoonaa euroa.

Energiaomaisuuskaupan toteutuminen sekä siitä tuloutuneet varat ja niiden käyttäminen vuoden kuluessa eri vaiheissa vaikuttivat satunnaisten erien lisäksi myös muihin rahoitustuottojen ja rahoituskulujen eriin. Näihin muihin eriin kohdistuneiden vaikutusten voidaan karkeasti arvioida olleen nettona lähellä neutraalitasoa. Näin ollen alkuperäisen talousarvion ollessa 9,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, voidaan todeta tilikauden tuloksen muodostuneen huomattavasti alkuperäistä näkymää paremmaksi myös ilman energiakaupan vaikutuksia. Energiakauppa oli välttämätön taseen alijäämien kattamiseksi, mutta tilikauden toteutuminen muiltakin osin onnistuneesti antaa positiivisen signaalin tulevaisuuteen.

Merkittävimmät energiakaupasta riippumattomat tulosta kohentavat talousarviopoikkeamat suhteessa alkuperäiseen talousarvioon tilikauden aikana olivat seuraavat: Verotulojen ylittyminen +3,2 miljoonaa, sote-uudistukseen kytkeytyvä Vaalijalan kuntayhtymän ylijäämäpalautus +1,5 miljoonaa. Kaikista merkittävin seikka oli kuitenkin toimintatuottoja ja -kuluja kuvaavan toimintakatteen toteutuminen 10,6 miljoonaa euroa alun perin budjetoitua parempana.

Tuloksen käsittely

Kuntalain 115 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden 158 413 805,66 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa:

• muodostetaan 27 000 000 euron investointivaraus itäisen alueen koulu- ja päiväkotihankkeelle.
• puretaan Vesiliikelaitokselle kirjattuja poistoeroja suunnitelman mukaan 155 078,47 euroa.
• puretaan kunnalle kirjattuja poistoeroja suunnitelman mukaan 7 649,80 euroa.
• kirjataan tilikauden ylijäämä 131 576 533,93 euroa tilikauden yli-/alijäämän tilille taseeseen.

Ylijäämää on taseessa vuoden 2024 tilinpäätöksen jälkeen 110 519 614,26 euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus;

1)    päättää, että kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja allekirjoittavat Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja jättävät sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi.

2)    saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja esittää tilikaudelle 2024 muodostuneen 158 413 805,66 euron tuloksen käsittelyksi seuraavaa:

• tilikauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja 158 413 805,66 euroa
• muodostetaan 27 000 000 euron investointivaraus itäisen alueen koulu- ja päiväkotihankkeelle.
• puretaan Vesiliikelaitokselle kirjattuja poistoeroja suunnitelman mukaan 155 078,47 euroa
• puretaan kunnalle kirjattuja poistoeroja suunnitelman mukaan 7 649,80 euroa.
• kirjataan tilikauden ylijäämä 131 576 533,93 euroa tilikauden yli-/alijäämän tilille taseeseen;

3)      antaa talousjohtajalle ja kaupunginjohtajalle oikeuden tehdä tilinpäätökseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston tilinpäätöskäsittelyä;

4)      merkitsee tiedoksi, että Mikkelin kaupunki kattaa vuoden 2024 tilinpäätöksessä vuodesta 2018 alkaen taseeseen kertyneen kumulatiivisen alijäämän, eikä täytä enää kuntalain 118 § mukaisia kriteerejä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevasta kunnasta, eli niin sanottuja kriisikuntakriteerejä.

5)      kiittää Mikkelin kaupungin henkilöstöä ahkeruudesta ja sitoutuneisuudesta, jota henkilöstö on osoittanut edeltävinä taloudellisesti ja toiminnallisesti erittäin haastavina vuosina. Kiitokseksi vuoden 2024 erinomaisesta tuloksesta kaupunki muistaa henkilöstöä kertaluonteisella sadan euron lisäyksellä, paikallisesti erikseen sovittujen periaatteiden mukaisesti, henkilöstön liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietuun eli Epassiin. Etu ei koske asian esittelijää. Lisäyksen aiheuttamat kulut noin 175 000 euroa katetaan henkilöstöpalveluiden kustannuspaikalta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaana Strandman esitti, että Itäisen aluekoulun 27 miljoonan varaus poistetaan tilinpäätöksestä. Perusteluita: Ei ole perusteita tehdä 27 miljoonan investointivarausta, koska todellista tarvetta eikä taloudellisia perusteita ole osoitettu eikä selvitetty. Lisäksi valtuuston päätös, edellytti oppilaiden määrän kasvua tai kiinteistöjen kunnosta johtuvaa tilojen käyttöön liittyviä terveydellisiä käyttörajoituksia tai yllättävää muutosta koulukiinteistöjen kunnossa. Näitä ei ole todettu. Uuden koulun rakentamista on myös perusteltu taloudellisilla perusteilla, joita ei ole pystytty osoittamaan. Kaupunkikehityslautakunta edellytti kesäkuussa 2024, että päätöksiä tehdessä tulee ottaa huomioon kaupungin taloudellinen kantokyky sekä riittävät tiedot Saimaanportin koulun käyttökustannuksista ja toimivuudesta. Niitä saadaan vasta 2025 lopussa. Kaupunki kartoitti myös mikkeliläisten ajatuksia Itäiseen aluekouluun, johon vastasi 570 mikkeliläistä. Vastanneista 82 % laittaisi lapsensa pienempään päiväkotiin ja kouluun lähelle kotia. On myöskin kyseenalaista, että tilinpäätöksessä tuodaan tämän koko luokan investointivaraus. Myöskin toimintaansa lopettavat päättäjät sitovat vajavaisin perustein uusien päättäjien kädet ja aiheuttavat 27 miljoonan kustannus riskin uusille päättäjille, ilman riittäviä perusteita.

Koska kukaan ei kannattanut Jaana Strandmanin esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jaana Strandman jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä. 

Merkitään, että kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja talousjohtaja Tiia Tamlander selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.