Valmistelija
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kuvaus
Naton alaesikunnan sijoittumispäätöksen myötä Mikkelissä on käynnistetty työ, jossa selvitetään kansainvälisten palvelujen rakentamisen mahdollisuudet Mikkeliin. Esille on noussut mm. englanninkielisen varhaiskasvatus- ja koulupolun rakentaminen. Tällaisella palveluketjulla mahdollistetaan esimerkiksi monien eri alojen kansainvälisten asiantuntijoiden asettautuminen perheineen Mikkeliin siksi ajaksi, kun asiantuntijat Mikkelissä työskentelevät. Toinen näkökulma englanninkieliseen palvelutarjontaan liittyy huoleen Mikkelin väestönkehityksestä ja tulevaisuuden työvoiman riittävyydestä paikalliseen tarpeeseen.
Kaupungin tilaama selvitys, jossa tarkastellaan reunaehtoja ja edellytyksiä perustaa kansainvälinen koulu Mikkeliin, on valmistunut. Selvityksessä ennakoidaan Mikkelin väestökehitys huomioiden vieraskielisen väestön kehitys, avataan vieraskielisen opetuksen järjestämisen reunaehtoja, kuvataan vieraskielisen opetuksen järjestämisen käytäntöjä valikoiduissa kunnissa sekä kuvataan huoltajien ja sidosryhmien näkemyksiä vieraskielisen opetuksen tarpeista Mikkelissä.
Selvityksen johtopäätöksinä todetaan mm. seuraavaa:
- väestöennustetarkastelun ja vieraskielisen väestön kehityksen perusteella voidaan arvioida, että kokonaisuudessaan Mikkelin väestömäärä tulee pienenemään, mutta vieraskielisen väestön määrä sitä vastoin lisääntymään
- kansainvälisten rekrytointien yleistyessä vieraskielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen merkitys kilpailutekijänä tulee korostumaan erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla
- kotimainen lainsäädäntö antaa melko väljät mahdollisuudet sisällyttää opintoihin myös vieraita kieliä siten, että opetuksessa kuitenkin tukeudutaan kansalliseen opetussuunnitelmaan
- verrokkikaupunkien kaksikielisen opetuksen kysynnän kasvua selittää enimmäkseen korkeakouluopiskelijoiden ja korkeakouluihin rekrytoitujen asiantuntijoiden määrä
- sekä vertailuarvioinnin että kyselytulosten aineistossa kaksikielisen opetuksen hyödyt korostuvat selvästi täysin englanninkielistä opetusta enemmän
- kaksikielisessä opetuksessa opetuskielinä tulisi olla suomi ja englanti
- koulutuksen järjestämisessä on myös huomioitava opetustoimen vastuu edistää ulkomailta muuttavien ja pysyvästi tai pidempään Suomessa asuvien lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Naton alaesikunnan perustaminen Suomeen ja Suomessa Mikkeliin on ainutlaatuinen asia. Nato-sopimuksissa on yleisesti sitouduttu järjestämään opiskelumahdollisuudet kuhunkin maahan sijoitettujen Nato-henkilöstöjen perheille. Tähän sitoumukseen vastataan valmistelemalla Mikkeliin kaksikielinen varhaiskasvatus- ja koulupolku, joka toimii myös kilpailutekijänä kansainvälisten rekrytointien yleistyessä erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Englannin kielen, maailmanlaajuisena kielenä, voidaan arvioida myös hyödyttävän lapsia tulevaisuuden työelämässä ja kansainvälisissä mahdollisuuksissa.
Liitteenä oleva esiselvitys ”Kansainvälisen koulun perustaminen Mikkeliin” esitellään kokouksessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja valtuuttaa sivistystoimen edustajat valmistelemaan kaksikielisen (suomi ja englanti) varhaiskasvatus- ja koulupolun perustamisen Mikkeliin.
Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että kaksikielisen varhaiskasvatus- ja koulupolun valmistelusta ja käynnistämisestä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida lautakunnan budjetissa 2025 ja talousarviossa 2026.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:
Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja valtuuttaa sivistystoimen edustajat valmistelemaan kaksikielisen (suomi ja englanti) varhaiskasvatus- ja koulupolun perustamisen Mikkeliin.
Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa perustamisen edellytyksenä olevan, että kaksikielisen varhaiskasvatus- ja koulupolun valmistelusta ja käynnistämisestä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida lautakunnan budjetissa 2025 ja talousarviossa 2026.
Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.