Kuvaus
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten hallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoja vuoden 2022 talousarviostaan perussopimuksen 17 § mukaisesti.
Kuntalain 110 § mukaan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet. Essote-kuntayhtymä loppuu sote-uudistuksen myötä 31.12.2022, joten talousarvioesitys ei sisällä suunnitelmavuosia. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palveluiden tuottamisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta lukien Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaisesti sote-kuntayhtymien jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen mahdollisesti kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle. Essoten vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli kumulatiivista alijäämää noin 3,8 miljoonaa euroa, joka on kertynyt vuonna 2019 erikoissairaanhoidosta. Mikkeli on tehnyt vuoden 2019 tilinpäätökseensä 2,2 miljoonan euron pakollisen varauksen ko. alijäämän johdosta.
Talousarviovuosi 2022 on Essote-kuntayhtymän kuudes ja viimeinen toimintavuosi. Talousarviokehyksen lähtökohtana on Essoten neuvottelukunnassa 7.6.2021 käsitellyn talousarvioraamin mukainen 373 miljoonan euron jäsenkuntalaskutusarvio. Lausuttavaksi toimitettuun talousarvioesitykseen on kuitenkin lisätty kuntien laskutusosuuksiin palkkojen harmonisoinnista aiheutuvat lisäkustannukset, yhteensä 17 miljoonaa euroa. Kunnille toimitetussa talousarvioesityksessään Essote on jaksottanut 17 miljoonan euron lisäkustannuksen osin vuodelle 2021 ja osin vuodelle 2022. Vuodelle 2021 esitettävä harmonisoinnin aiheuttama lisäkustannus olisi 3,9 miljoonaa euroa ja 13,1 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Täten vuoden 2022 kuntalaskutuksen kokonaissummaksi esitetään 386 miljoonaa euroa.
Mikkelin kuntalaskutusosuus kesäkuun esityksen mukaisesta 373 miljoonan euron kuntalaskutusosuudesta on noin 226,7 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupunginhallituksen 21.6.2021 käsittelemässä talousarvioraamissa Essoten kuntalaskutusosuuteen on varattu 226,3 miljoona euroa; Essote on myöhemmin päivittänyt kuntalaskutusosuustaulukkoa, jossa Mikkelin laskutusosuus on tarkentunut noin 0,4 miljoonalla. Lisäksi Mikkelin osuus esitetystä 17 miljoonan euron palkkaharmonisoinnin vuoden 2022 lisäkustannuksesta olisi noin 8 miljoonaa euroa, joka nostaisi Mikkelin vuoden 2022 kokonaislaskutussummaan 234,6 miljoonaan euroon. Vuodelle 2021 jaksotettavaksi esitetyn palkkaharmonisoinnin lisäkustannuksen osuudeksi on esitetty Mikkelille noin 2,4 miljoonaa euroa.
Ilman harmonisointia Mikkelin kaupungin kuntalaskutussumma on kasvamassa vuoden 2021 talousarviosummaan (214,84 milj.e) verrattuna 5,5 prosenttia, harmonisoinnin kanssa kasvuprosentti on peräti 9,2 prosenttia. Jo talousarvioraamiin sisällytetyllä laskutussummalla Mikkelin vuoden 2022 tuloslaskelma on muodostumassa pahasti alijäämäiseksi. Kustannustason kohtuuttoman suurta kasvua kuvaa vertailu Essoten vuoden 2017 kuntalaskutusosuuteen, joka Mikkelin kohdalla oli noin 179,1 miljoonaa euroa. Soten vuosittaisten kustannusten tasonousuksi esitetään tähän lähtötilanteeseen verrattuna pahimmillaan jopa 55,5 miljoonan euron nousua, joka kaupungin tulokehitys huomioiden on kohtuuttoman suuri. Ilman harmonisointia tasonousu on edelleenkin valtava, 47,6 miljoonaa euroa, eikä Mikkelin tulokehitys ole mitenkään pysynyt tämän kasvun perässä. Mikkelin kaupungilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia selvitä esitetyn suuruisesta sote-kustannusten noususta, ja talousarvioesitys on kaupungin taloustilanne huomioiden täysin kohtuuton.
Palkkaharmonisointi esitetyllä tavalla toteutettuna on Essoten jäsenkunnille taloudellisesti täysin mahdoton. Alueen kunnilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kymmenien miljoonien eurojen vuotuisten menolisäysten rahoittamiseen, etenkään tilanteessa, jossa alueen veroaste on jo valmiiksi maan korkein ja tulokehitys hyvin maltillinen. Sote-kustannuksiin esitetyllä valtavalla kasvulla on huomattava vaikutus koko Etelä-Savon kuntien muutoinkin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen, ja esitetyn kaltaiset kuntalaskutussummat ajavat jäsenkunnat talouskriisiin – taikka syventävät sitä entisestään. Esitetyt palkkaharmonisoinnin jäsenkunnille aiheuttamat lisäkustannukset ovat kestämättömän suuret, eikä niitä missään tapauksessa hyväksytä. Mikäli harmonisointineuvotteluissa päästään sopimukseen, on siitä aiheutuvien kustannusten kattamisen tapahduttava kesäkuussa esitetyn talousarvioraamin mukaisen laskutussumman sisällä. Lisäkustannuksia raamissa esitetyn kuntalaskutussumman päälle ei hyväksytä. Ylimääräisen harmonisointikustannuksen jaksottamisella eri vuosien välille ei ole kaupungin kannan näkökulmasta merkitystä, vaan koko lisäkustannuserään suhtaudutaan kielteisesti sen kohdistumisvuodesta riippumatta.
Sote-uudistuksen rahoitusmallissa kuntien ja hyvinvointialueiden taloudelliset intressit ovat vastakkaiset. Kuntien rahoitusmalli palkitsee kuntia sote-kustannusten kasvun hillitsemisestä, kun taas hyvinvointialue saa suuremman rahoituksen, mikäli sille siirtyvät sote-kulut kasvavat korkeammiksi vuosina 2021 ja 2022. Kuntien tulevien vuosien rahoitus jää sitä pienemmäksi, mitä suuremmaksi sote-kustannukset vuosina 2021 ja 2022 kasvavat. Sote-kustannusten merkittävä kasvu tarkoittaa pysyväksi jääviä valtionosuusleikkauksia Essoten jäsenkuntien rahoitukseen vuodesta 2023 lukien. Sen lisäksi, että talouden kantokykyyn nähden liian suureksi kasvava vuoden 2022 kuntalaskutusosuus tarkoittaisi Mikkelille vielä entistäkin suurempaa alijäämää kyseiselle vuodelle, johtaisi suuri sote-kustannusten kasvun aiheuttama pysyvä valtionosuusleikkaus erittäin tiukkaan taloustilanteeseen sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina.
Sote-uudistuksen rahoitusmallin mukaisen vuoden 2022 tilinpäätöksen perusteella tehtävän tarkastuslaskennan johdosta myös Essoten budjetissa pysyminen tulee olemaan ensi vuonna ensiarvoisen tärkeää. Ristiriitatilanteeseen on pystyttävä löytämään kompromissi, johon molemmat osapuolet pystyvät sitoutumaan. Rahoitusmallin mahdollisesti aiheuttamat leikkaukset kuntien rahoitukseen tarkoittavat käytännössä leikkauspainetta sote-uudistuksen jälkeen kuntien järjestämisvastuulle jääviin muihin palveluihin, ennen kaikkea sivistystoimeen. Kesäkuun talousarvioraamin mukainen Mikkelin 226,7 miljoonan euron sote-laskutustaso tarkoittaisi 5,5 prosentin kasvua vuoden 2021 talousarvioon nähden. Näinkin suuren kasvun hyväksymistä on syytä pitää vähintäänkin kohtuullisena ja aitona kädenojennuksena sote-kuntayhtymälle kompromissin saavuttamiseksi.
Yhteenveto
Mikkelin kaupunki ei hyväksy Essoten talousarviossa esitettyä jäsenkuntalaskutustasoa vuodelle 2022, koska se ylittää täysin kaupungin taloudellisen kantokyvyn ja aiheuttaa merkittäviä leikkauksia myös tulevien vuosien rahoitukseen.
Mikkeli edellyttää Essoten sitoutuvan kesäkuun talousarvioraamissa esitettyyn 226,7 miljoonan euron kuntalaskutussummaan. Mikäli Essote päätyy toteuttamaan palkkaharmonisointia esittämässään mittakaavassa, on sen aiheuttamat kustannukset kyettävä sisällyttämään tähän laskutuksen maksimitasoon. Toisin sanoen Essoten on löydettävä muusta toiminnastaan vähintään mahdollista palkkaharmonisointia vastaavan suuruiset säästöt, jotta kuntalaskutuksen taso ei nouse enempää jo muutoinkin sietämättömän korkealta tasolta. Mahdollisten valtiolta hoitojonojen purkuun saatavien korona-avustusten on pienennettävä kuntalaskutussummia vastaavalla euromäärällä. Mikkeli edellyttää Essoten jatkavan edelleen kehitysohjelmansa toimenpiteiden toteuttamista säästöjen aikaansaamiseksi.
Mikkeli varaa vuoden 2022 talousarvioonsa Essoten kuntalaskutusosuuteen 226,7 miljoonaa euroa.
Tulevan hyvinvointialueen rahoituksen maksimointia Essoten jäsenkuntien tulevien vuosien rahoituksen kustannuksella ei voida sallia. Essoten on tiedostettava oman taloudenpitonsa huomattavan suuret vaikutukset jäsenkuntiensa nykyiseen ja tulevaan taloustilanteeseen sekä kannettava vastuunsa jäsenkuntiensa taloudellisten selviämismahdollisuuksien säilyttämisestä myös sote-uudistuksen jälkeisinä vuosina.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus antaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle vuoden 2022 talousarviosta yllä olevan lausunnon.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Tanja Hartonen (Essoten työntekijä) ja Raimo Heinänen (Essoten hallituksen jäsen) ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.
Jouni Riihelä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.58.
Satu Taavisainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.00.