Kaupunginhallitus, kokous 18.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 419 Eteläinen aluekoulu, KVR-urakkatarjouksen hyväksyminen ja aloituslupa

MliDno-2019-581

Aikaisempi käsittely

Kaupunginhallitus, 1.4.2019

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto linjasi päätöksellään (18.6.2018 § 71 Kaupunkirakenneselvityksessä esitettyjen linjausten hyväksyminen), että eteläiselle ja itäiselle alueelle rakennetaan kaksi uutta koulua. Urpolaan sijoittuva yhtenäiskoulu tulisi olemaan n. 850 oppilaan aluekoulu ja itäiselle alueelle sijoittuva koulu n. 600-650 oppilaan alakoulu. Hankearviossa koulujen yhteenlaskettu investointi olisi n. 35 miljoonaa euroa (10.12.2018 § 153 Talousarvio vuonna 2019). Uusien koulujen käyttöönotto tapahtuisi 8/2021 ja 8/2023. Laskennassa käytettiin mm. seuraavia tilasuunnittelun arvoja: 12 neliötä per lapsi, uudisrakennus 2.000 euroa per neliö, käyttökustannukset pienenevät nykytasosta 20 % ja koulusta tulee alueen toiminnallinen keskus.

Mikkelin kaupunki on perinteisesti investoinut kiinteistöihin ja rakennuksiin taselainalla. Poikkeuksen muodostaa konserniyhtiö Mikalon kanssa tehdyt kolmea päiväkotia ja Anttolan koulua koskevat kiinteistöjen vuokrasopimukset. Rakennukset eivät ole emon taseessa ja ovat siis kiinteistöinä vuokrattuna emolle. Kaupunki on itse vastannut kiinteistöjen ylläpidosta ja käytännössä ulkoistanut palveluntuottajille toiminnallisuuden.

Kuntien investoinnit voidaan toteuttaa perinteisesti omana investointina taselainalla ja omalla ylläpitovastuulla (omaa palvelutuotantoa tai ulkoa ostettua palvelutuotantoa) tai kiinteistöleasingilla (rahoittaja rahoittaa ja omistaa kohteen) ja ylläpidon palvelusopimuksella. Näiden välillä on erilaisia variaatioita.

Yleisesti elinkaarimalli on korjaus- tai uudisrakentamisen julkisten investointihankkeiden ja niihin liittyvien palveluiden hankintatapa, jossa tilahankkeiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito tyypillisesti 15 – 30 vuodeksi tilataan yhdeltä palveluntuottajalta kokonaisuutena, jossa hankeriskeistä vastaa palveluntuottaja. Palvelusopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi käyttäjäpalveluiden toteuttamisesta sekä rahoituksen järjestämisestä, mutta elinkaarimalli ei ole rahoitusmalli.

Kuntien omistamissa kiinteistöissä on viime vuosina ollut sisäilmaongelmia, myös Mikkelissä. Tämä on johtanut rakennusten korjauksiin, uusinvestointeihin, väistötilakustannuksiin ja koulutyön häiriöihin. Kunnat ovat halunneet lähteä hakemaan perinteisen rakentamisen ja ylläpidon rinnalle uusia, tilaajalle riskittömämpiä toteutusmalleja. Palvelun tuottava yritys vastaa sopimusaikana rakentamisesta ja ylläpidosta riskeineen. Viime aikoina erityisesti valtakunnalliset palveluntuottajat ovat kasvattaneet kiinteistöleasing- ja elinkaaripalvelutarjoamaa markkinoilla ja vastaavasti kunnat ja kaupungit ovat niihin tarttuneet.

Mikkelissä kaksi ajallisesti peräkkäistä ja osittain päällekkäistä investointia luo kilpailutuksen liikevaihdosta ja työkannan jatkuvuudesta johtuen hankkeesta palvelun tuottajille mielenkiintoisemman kokonaisuuden tarjota, kuin hankkeet yksittäin kilpailutettuina. Palvelun tuottajat voivat hyödyntää rakentamisessa tarvittavaa henkilökuntaa tehokkaammin. Vastaavasti, jos päädytään kilpailuttamaan kahden kohteen palvelusopimus elinkaarimallilla, on isommalla volyymillä, henkilöstön käytettävyydellä kahdessa kohteessa ja kokonaistyömäärällä oletettavasti hintoja madaltava vaikutus. Usein merkittävän kokoiset tarjouskilpailun liikevaihdot luovat valtakunnallisille yrityksille tilaa menestyä.

Perinteisesti taserahoitetussa investoinnissa kunta ottaa lainaa ja rakennuttaa tarvitsemansa tilat. Valmistuvat tilat jäävät kunnan omistukseen. Kunta kantaa kaikki tilojen toimintaan ja käyttöön liittyvät riskit. Perinteisessä toteutusmallissa kunta voi huolellisella suunnittelulla ja valinnoilla aikaansaada helposti huolettavia ja elinkaaren näkökulmasta parempia ratkaisuja. Perinteisesti Mikkelin toimintatapa on ollut tällainen. Kuntien kilpailuttaessa urakoita voi alueen pienemmillä yrityksillä olla kilpailukykyisempi asetelma hankkia tilauskantaa.

Mikkeli on myös kilpailuttanut avointa hankintamenettelyä käyttäen tarjouskilpailulla Anttolan koulutilojen vuokrauksen. Vuokrakohteessa toimittaja suunnittelee ja toteuttaa tilat. Vuokralainen vastaa rakennuksen ylläpitokustannuksista kuten ulkoalueiden hoidosta, energiasta, siivouksesta sekä pääasiallisesti kiinteistönhuoltotehtävistä. Vuokranantajalle maksetaan kohteesta pääomavuokraa.

Mikkelin kaupunki ei ole kilpailuttanut elinkaarimallin mukaista toteutusta aiemmin. Juvan kunta, Kuopion, Lahden ja Lappeenrannan kaupungit ovat kilpailuttaneet, joten heille on jo syntynyt kuntaorganisaatioon osaamispääomaa asiassa.

Kiinteistöleasing- ja elinkaaripalvelun tai niiden osien toteuttaminen edellyttää kuntien tilaajaorganisaation vahvistamista sopimuksen asiantuntijapalveluilla. Käytännössä se tarkoittaa kilpailutuksen ja sopimuksen asiantuntijapalvelujen osaamisen hankkimista juridiikassa, projektoinnissa, tekniikassa ja taloudessa.

Kaupunkirakenneselvityksen investointiosa muodostaa kaupungin investointitasolle määräaikaisen liikevaihtotason nousun suhteessa pitkänajan keskimääräiseen investointitasoon, joka on pitkällä ajalla johdannainen kaupungin poistotasoon. Kaupungilla on keskimääräisen investointitason mukainen henkilökuntamitoitus. Tämän investointitason määräaikaisen keskimääräistä suuremman kuorman hallitsemiseksi on kaupungilla menossa määräaikaisen henkilön rekrytointi. Henkilö keskittyy rakennuttamistehtäviin.

Eteläisen (Urpolan) ja Itäiseen alueen koulujen hankinta voidaan suorittaa:

  • kahtena erillisenä kaupungin taselainana ja perinteisenä rakentamisen ja ylläpidon urakointina
  • kaupungin taselainana ja elinkaarihankintasopimuksena (suunnittelu, rakentaminen ja esim. 20 vuoden mittainen ylläpito) rakennuskokonaisuudet yhdessä tai erikseen
  • yhtenä kokonaisena kiinteistöleasing (laina- tai leasingrahoitussopimus) ja elinkaarimallilla (elinkaarihankesopimus). Hankkeiden yhteenlaskettu koko ja pitkä elinkaarihankesopimus tekevät hankkeista mielenkiintoisia ja kilpailtuja markkinoilla. Käytännössä tässä vaihtoehdossa koulun kustannukset näkyvät käyttötalouden menona, mutta leasingvastuut (leasingrahoitussopimus) ovat läpinäkyviä tarkasteltaessa esim. kaupungin kriisikuntakriteeristöä.

Inspira Oy on tehnyt selvityksen Mikkelin Urpolan ja Itäisen alueen koulujen rakennusinvestoinnin toteuttamisesta. Selvityksessä on esitelty erilaisia investointien toteutustapoja. Kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi investointitavaksi selvityksessä on arvioitu elinkaarimalli taselainalla kun huomioidaan toteutusmallien riskivaraukset.

Rahoituksen näkökulmasta elinkaarimallin toteuttaminen leasing -rahoituksella tulee arvion mukaan noin 1,3 % kalliimmaksi rahoitustapana kuin taselaina. Kuntakonsernien keskeisissä tunnuslukuvertailuissa tullaan 2022 lähtien ottamaan huomioon myös kuntakonsernien rahoitusvastuut siten, että asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ei saisi ylittää kuntakonsernien keskiarvoa 50 %:lla. Leasing –rahoituksen käyttäminen ilmenee siten jatkossa rahoitusvastuissa ja tunnusluvussa.

Vaihtoehtoisena, talouspalveluiden suosittelemana investoinnin toteutustapana Eteläisen (Urpolan) ja Itäiseen alueen kouluissa voidaan pitää ns. perinteistä investointitapaa taselainalla. Tällöin rakentaminen ja ylläpito toteutettaisiin perinteisin menetelmin.

Perinteinen investointi ja ylläpito tulevat kokonaisuutena halvemmaksi, jos rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät elinkaarimallissa arvioidut riskit eivät toteudu siinä määrin kuin elinkaarimallin hinnoittelussa riskiä on hinnoiteltu. Perinteisen rakentamisen ja ylläpidon riskiä voidaan pienentää mm. rakennusvalvonnalla. Perinteiseen investointimalliin ei sisälly elinkaarimallin hallinnointiin liittyvää kustannusta ja riskiä. Kaupungilla ei ole aiempaa kokemusta elinkaarimallin toteutuksista, jolloin investointimalliin sisältyy joiltain osin kaupungin prosessi- ja projektipäällikön osaamisriskit.

Oheismateriaalina Mikkelin Urpolan ja Itäisen alueen koulujen hankinta- ja rahoitusmallien esiselvitys ja Elinkaarihankeen starttaaminen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa suunnitteluohjeeksi, että kouluhankkeet rahoitetaan kaupungin omana taselainana ja, että kiinteistöjen ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla. Hankkeet kilpailutetaan samassa kilpailutuksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Juha Vuori esitti Jyrki Koivikon kannattamana, että hankkeita ei kilpailuteta samassa kilpailtuksessa. Perusteluna on kaupungin nykyinen taloustilanne ja kaupungille pitää jäädä pelivaraa.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Vuoren esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Soile Kuitunen, Petri Pekonen, Minna Pöntinen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jatta Juhola, Liisa Ahonen, Jarno Strengell), 2 ei ääntä (Juha Vuori, Jyrki Koivikko) ja 1 poissa (Armi Salo-Oksa).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus, 30.9.2019

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kahden aluekoulun (Eteläinen aluekoulu ja Itäinen aluekoulu) kokonaisinvestointiarvoksi on arvioitu Kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2018 liitteenä olleessa materiaalissa yhteensä 37,1 milj. euroa. Laskennassa on käytetty oletusta 2 200 €/brm2.

Kaupunki on teettänyt Inspira Oy:llä selvityksen erilaisista aluekoulujen rahoitusmalleista. Selvitys esiteltiin kaupunginhallitukselle 1.4.2019. Kaupunginhallitus päätti hankinnan jatkaa valmistelua elinkaarimallin pohjalta.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa uudelleen 10.6.2019 ja linjasi, että rahoitusmalleja arvioidaan uudelleen. Vaihtoehtoja on kolme: elinkaari- ja leasingmalli sekä taselaina.

Kaupungin johtoryhmä käsitteli erilaisia vaihtoehtoja kokouksessaan ja päätti esittää seuraavaa ratkaisumallia: Koulut kilpailutetaan erikseen, jolloin Urpolaan sijoittuvaa Eteläistä aluekoulua voidaan edistää yhteiskilpailutusta nopeammalla mallilla. Koulun tilaohjelmaa on viety pidemmälle ja nykyiseen koulurakennukseen liittyvät sisäilma-asiat ovat olleet akuutissa selvitysvaiheessa. Kouluun sijoittuva yläaste on jo väistötiloissa Otavankadun varressa.

Kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla, jolloin kaupungin edullinen rahoitus voidaan täysimääräisesti hyödyntää.
Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla, jolloin aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan kilpailutustilanteessa mahdollistuvan parhaiten. Koulut rakennutetaan ja ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä, jolloin elinkaarimalliin sisältyvä laskennallinen riskivara voidaan sijoittaa omaan toimintaan, joka ennaltaehkäisee riskien toteutumista pitkällä aikavälillä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että kaksi aluekoulua valmistellaan ja kilpailutetaan erikseen, kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla. Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla ja ne rakennutetaan sekä ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Laskennallinen riskivara (150 t euroa / vuosi 20 vuoden ajan) varataan talousarviovaiheessa rakennuttamisen ja ylläpidon kustannuspaikalle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto, 16.3.2020

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen, jossa on esitetty, että perusopetuksen kouluverkko tiivistetään Kouluverkko 2023 -mallin pohjalta lukuvuoden 2023-2024 alkuun mennessä. Toimenpiteenä on päädytty muun muassa siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille. Uuteen yhtenäiskouluun yhdistetään Urpolan koulun luokat 1-6, Moision koulu ja Olkkolan koulu sekä näiden koulujen yläkoululaiset, Sairilan ja Rahulan koulujen yläkoululaiset sekä osa Päämajakoulun yläkoululaisista. Lisäksi Urheilupuiston koulu yhdistetään uuteen eteläisen alueen aluekouluun.

Kaupungin tilapalvelut on koonnut laaja-alaisen käyttäjistä, suunnittelijoista ja asiantuntijoista koostuvan työryhmän laatimaan Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman laatiminen on käynnistetty syksyllä 2018. 

Eteläinen aluekoulu on 1-9 luokkien yhtenäiskoulu, joka on mitoitettu 850 oppilaalle ja 100 henkilön työyhteisölle. Koulutoimintojen lisäksi tiloissa on iltapäivä- ja nuorisotoimintaa.
Rakennuksen huoneala on tilaohjelman, 6.11.2019 mukaan, 9 903 m2 ja arvioitu bruttoala 10 900 m2.

Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelmasta on pyydetty lausunnot kasvatus- ja opetuslautakunnalta, hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnalta, nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta sekä vanhusneuvostolta.

Lausuntojen yhteenveto:

Kaupunkiympäristölautakunta, §157, 17.12.2019

  • Hanke toteutetaan jaettuna urakkana ja uusi koulu sijoitetaan nykyisen Urpolan koulun paikalle.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta, § 7, 23.01.2020 ja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, § 7, 22.01.2020

  • hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä käyttäjien ja tilapalvelun edustajien kanssa
  • lautakunnat pitävät tärkeänä rakennushankkeen käynnistymistä mahdollisimman pikaisesti, jotta käyttäjät saisivat terveelliset, turvalliset ja opetussuunnitelman mukaiset tilat käyttöönsä

 

Nuorisovaltuusto, §154, 16.12.2019

  • Nuorisovaltuusto esittää näkemyksiä, joita tulisi huomioida suunnittelussa
  • Nuorisovaltuusto toivoo kustannusten pysyvän arvioiduissa

 

Vammaisneuvosto, § 8 / liite 1, 29.01.2020 ja Vanhusneuvosto, § 12 / liite 1, 24.01.2020

  • hankkeesta tulee laatia esteettömyyssuunnitelma, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti esteettömyyden eri osa-alueet
  • esteettömyysratkaisut on hyväksytettävä Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmällä

 

Hankesuunnittelutyöryhmä esittää, että koulu toteutetaan betonielementtirakenteisena ja uretaanieristeillä. Kaupunginhallitus palautti hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi 10.2.2020 § 51, niin että puukoulun kustannus- ja aluevaikutukset on selvitettävä nykyisiä arvioita tarkemmin sekä valtion tuki puurakentamisen tukemiseen. Asiantuntijalausuntojen jälkeen kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 5.3.2020 § 28, että eteläinen aluekoulu rakennetaan puusta. Laaditut lausunnot ovat tämän pykälän liitteenä.

Hankesuunnitelman mukaisen betonirakenteisen uudisrakennuksen kustannusarvio on noin 26,7 milj. euroa (alv 0 %) ja irtaimistohankintojen (kalusteet + varusteet) 1,7 milj. euroa (alv 0 %).

Hankkeen toteutukseen on kaupunginvaltuuston 9.12.2019 hyväksymässä talousarviossa 3 milj. euroa vuodelle 2020 ja 16 milj. euroa sekä 8,5 milj. euroa taloussuunnitelmavuosille 2021 - 2022. Yhteensä 27,5 milj. euroa.

Mikäli hanke toteutetaan massiivipuisena, tulee kasvanut kustannus huomioida taloussuunnitteluvuosilla. Arvio kasvavasta investointikustannuksesta on noin 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi ylläpitokustannusten osuus 25 vuoden laskenta-ajalla on noin 150 000 euroa enemmän vuodessa massiivipuisena, kuin betonirakenteisena. Lopullisen kustannustason määrittää mm. suunnittelu- ja toteutusratkaisu, vallitseva markkinatilanne ja toteutusaika.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Urpolan uuden aluekoulun on oltava kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen ja perustelujen mukaisesti puukoulu. Koulusta on suunniteltava toimiva ja nykyaikainen koulukiinteistö. Muita materiaaleja käytetään mahdollistamaan rakennustekniset seikat sekä korostamaan kokonaisuuden toimivuutta ja nykyaikaisuutta. Materiaalien yhdistäminen ja uudet kombinaatiot ovat avainasemassa. Puun osuuden on oltava niin suuri, että voidaan aidosti puhua puukoulusta.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Pekka Pöyry esitti valtuutettujen Armi Salo-Oksan, Soile Kuitusen ja Jyrki Koivikon kannattamana, että "Kaupunginvaltuusto hyväksyy laaditun hankesuunnitelman (3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 meur irtaimistohankintoineen.”

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettu Raimo Heinäsen, varavaltuutettu Jaana Strandmanin ja valtuutettujen Jukka Pöyryn ja Jussi Marttisen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 jaa ääntä ja 8 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 7.

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Marita Hokkanen esitti valtuutettu Hannu Tullisen kannattamana, että aluekoulu rakennetaan alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti betonista. 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutettujen Pekka Pöyryn ja Marita Hokkasen esityksistä. Ne jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa ääntä, 8 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 8.

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 jaa ääntä, 34 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 9.

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 7-9.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen ja projektipäällikkö Juha Härkönen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. 

Kaupunginhallitus, 20.4.2020

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Heikki Siira, talousjohtaja, heikki.siira@mikkeli.fi

Kuvaus

Taustaa

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen, jossa on esitetty, että perusopetuksen kouluverkko tiivistetään Kouluverkko 2023 -mallin pohjalta lukuvuoden 2023-2024 alkuun mennessä. Toimenpiteenä on päädytty muun muassa siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille.

Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman laatimiseksi koottiin laaja-alainen käyttäjistä, suunnittelijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä. Hankesuunnitelman laatiminen käynnistettiin syksyllä 2018. Hankesuunnitelmassa määritellään hankkeen tavoitteet, sisältö, laajuus, laatu, aikataulu ja kustannustaso.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.4.2019 § 140 antaa suunnitteluohjeeksi, että kouluhankkeet rahoitetaan kaupungin omana taselainana ja, että kiinteistöjen ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla. Hankkeet kilpailutetaan samassa kilpailutuksessa.

Ryhmittymä (12 allekirjoittajaa) mikkeliläisiä rakennusalan yrittäjiä ja toimijoita kirjelmöi (28.5.2019) kaupunginhallitukselle todeten, että elinkaarihanke estää Mikkelin rakentajia osallistumasta koulujen rakentamiseen. Jaettu urakka mahdollistaa paremmin alueen omien urakoitsijoiden osallistumisen ja se työllistää varmemmin paikallista työvoimaa.

MikseiMikkeli tuotti (10.6.2019) kaupunginhallitukselle vertailun elinkaarimallin ja perinteisien urakkamuotojen investoinnin toteutuksen eroista. Selvityksessä todettiin mm., että paikallisten toimijoiden osuus rakentamisessa jää elinkaarimallissa merkittävästi pienemmäksi kuin perinteisillä urakkamuodoilla. Elinkaarimalli on suurten kaupunkien ja muutaman suuren kansainvälisen rakennusyrityksen ja rahoitusyhtiön etuja palveleva malli. Vaihtoehtoisessa mallissa esitettiin, että edetään yksi koulu kerrallaan, käytetään vaihtoehtoisesti projektinjohtomallia, KVR-urakkamallia tai jaetun urakan mallia sekä kilpailutetaan tai rekrytoidaan tarvittavaa osaamista.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.9.2019 (§ 366 Eteläisen ja Itäisen aluekoulun toteuttamistapa, jatkokäsittely), että kaksi aluekoulua valmistellaan ja kilpailutetaan erikseen, kouluinvestoinnit tehdään kaupungin omaan taseeseen ja rahoitetaan kaupungin omalla taselainalla. Koulut rakennetaan perinteisillä urakkamuodoilla ja ne rakennutetaan sekä ylläpidetään pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Laskennallinen riskivara (150 t euroa / vuosi 20 vuoden ajan) varataan talousarviovaiheessa rakennuttamisen ja ylläpidon kustannuspaikalle.

Kaupunkiympäristölautakunta (17.12.2019 § 157 Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelma) esitti kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman (3.12.2019). Hanke toteutettaisiin suunnitelman mukaan jaettuna urakkana ja uusi koulu sijoitettaisiin nykyisen Urpolan koulun paikalle.

Kaupunginvaltuusto (kokous 16.3.2020 § 16 Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelma) hyväksyi laaditun hankesuunnitelman (pvm. 3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta Eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 milj. euroa irtaimistohankintoineen.

Tekninen johtaja esitteli eteläisen aluekoulun osalta eri hankintamenettelyjä, urakkamuotoja ja maksuperusteita kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 6.4.2020.

Hankintamenettely

Hankintalaissa säädetään kilpailuttamismenettelystä. Hankintamenettelyssä tulee noudattaa syrjimättömyyden-, yhdenvertaisuuden-, avoimuuden- ja suhteellisuuden periaatteita. Hankintamenettely on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. 

Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa avoimesti kaikkien saataville tarjouspyynnön, jonka perusteella halukkaat toimijat voivat tehdä tarjouksen. Hankintayksikkö voi asettaa erikokoisia ja eri sisältöisä hankintoja markkinoiden tarjottavaksi. Julkaisemisen jälkeen hankintayksikkö voi lähettää myös tarjouspyynnön soveliaaksi katsomilleen toimijoille.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimijat voivat pyytää saada osallistua. Sen jälkeen hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Kilpailullisen hankintamenettelyn käyttö edellyttää aina hankintalaissa olevaa perustetta sen käytölle. Rakennusurakkasopimusten kohdalla kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun urakkaan kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrän, jotka kutsutaan neuvotteluun. Ehdokkaita on kuitenkin kutsuttava vähintään kolme.

Urakkamuoto

Rakennushanke voidaan toteuttaa usealla eri tavalla hankkeen laajuuden ja laadun mukaan. Rakennusurakka on sopimus, jossa toinen osapuoli sitoutuu vastiketta vastaan rakentamaan rakennuksen, rakennelman tai infra-rakenteen toiselle osapuolelle. Perinteisiä urakkamuotoja ovat mm. kokonaisvastuurakentaminen (KVR), kokonaisurakka, jaettu-urakka, projektinjohtourakointi, kokonaishintainen urakointi, laskutusurakka ja tavoitehintaurakka.

Kokonaisvastuurakentaminen (KVR) – Kokonaisvastuurakentamista kutsutaan myös arkikielessä ”avaimet käteen” – toteutukseksi. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa kohteen tilaajan antamien lähtötietojen pohjalta. Urakoitsijalla on jaettuun urakkamuotoon verrattuna suurempi vastuu, sillä sen vastuulla on myös suunnittelu. Kokonaisvastuurakentamisessa tilaajan myötävaikutusvelvollisuus on suppeampi. Suunnittelun ja toteutuksen aikatauluttaminen sekä yhteensovittaminen ovat urakoitsijan vastuulla.

Jaettu urakka - Kun pääurakkamuodoissa (kokonaisurakka tai KVR) urakoitsijalla on vastuu rakennustyöstä ja hankinnoista, osaurakkamuodoissa rakennustyö on jaettu useaan osaan. Jaetussa urakkamuodossa pääurakoitsija ja eri sivu-urakoitsijat eivät ole sopimussuhteissa keskenään. Tilaaja on sopimussuhteessa jokaiseen urakoitsijaan erikseen ja vastaa urakoiden yhteensovittamisesta.

Sivu-urakoitsijat voidaan myös alistaa pääurakoitsijalle, jolloin yhteensovittamisen vastuuta siirretään tilaajalta pääurakoitsijalle. Pääurakoitsija / alistussopimussuhteiset sivu-urakoitsijat on melko yleinen jaetun urakkamuodon toimintatapa.

Maksuperuste

Hankintoja tehtäessä on valittavissa erilaisia maksuperusteita, kuten kiinteä kokonaishintainen, yksikköhinta, laskutyö, tavoitehinta ja yhdistelmämallit mm. allianssi. Kiinteää kokonaishintaista maksuperustetta käytettään silloin, kun kokonaishinnan määrittelylle on riittävät perusteet. Kiinteää kokonaishintaista maksuperustetta käytettäessä kustannus- ja määräriskiä luovutetaan tilaajalta urakoitsijalle.

Puurakentaminen

Mikkelin kaupunki yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun XAMK kanssa on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia ja selvittää hybridirakentamista. Hybridirakenteella tarkoitetaan yleisesti rakennusta, jossa on hyödynnetty useita eri rakennusmateriaaleja; puuta, betonia, terästä ja lasia. Hybridirakentamiselle ei ole olemassa selkeää määrittelyä. Termiä käytetään rakenteista, joissa puuta on yhdistetty muihin rakennusmateriaaleihin ja puu on rakenteen pääasiallinen materiaali. Hankkeessa on tarkoituksena kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttaminen puurakentamisen osalta.

Aluetaloudelliset vaikutukset

MikseiMikkelin vertailussa (6/2019) elinkaarimallilla toteutettaessa paikallisten toimijoiden osuus rakentamisessa jää pienemmäksi. Paikallisten pk-yritysten mukaan pääseminen olisi mitä mainioin referenssi valtakunnallisiin kilpailuihin. MikseiMikkelin lausunnon (2/2020) mukaan Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa toimii kansallisenkin mittapuun mukaan hyvin osaavia rakennusliikkeitä, osaavia ja kilpailukykyisiä puuelementtien ja -tuotteiden valmistajia sekä betonituotteiden valmistajia. Yrityksillä on hyvät kilpailuedellytykset tarjota ja toimittaa runkorakenteita, tuotteita sekä rakennus- ja asennustöitä. Hybridirakentaminen ja kilpailullinen neuvottelumenettely edellyttävät yrityksiltä innovaatiokykyä ja teknistä osaamista. KVR edellyttää yrityksiltä mittakaavassa referenssejä tai yhteenliittymän muodostamista.

Neuvotteluryhmän perustaminen

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikön ääntä käyttää muodostettava laaja-alainen neuvotteluryhmä. Sen tehtävänä on mm. osallistumispyynnön ja lopullisen tarjouspyynnön laadinta ja neuvottelumenettelyyn liittyvien neuvottelujen käyminen. Neuvotteluryhmän kokoonpano muodostuu luottamushenkilöiden edustajista, loppuasiakkaiden (SIVI) edustajista, tekniikan edustajista (ASTO) ja taloushallinnon edustajista. Neuvotteluryhmän työtä koordinoi ja tukee ulkopuoliset asiantuntijat. Neuvotteluryhmän nimeää kaupunginjohtaja.

Neuvotteluryhmän ulkopuoliset asiantuntijat

Kilpailullisesta neuvottelumenettelystä ei ole kaupungilla kokemusta, joten sen onnistumisen varmistaminen edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä.

Mikkelin kaupunki on käynyt markkinavuoropuhelua Inspira Oy:n kanssa, joka on Kuntarahoituksen kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiö on erikoistunut investointihankkeisiin liittyvien valmistelun ja toteutuksen eri vaiheisiin hankkeiden valmistelusta hankesalkkujen kehittämiseen sekä erilaisiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin.

Inspira Oy on tehnyt kaupungille tarjouksen hankkeen valmistelusta kilpailullista neuvottelumenettelyä käyttäen sisältäen projektin johdon, talouden ja juridisen asiantuntijuuden markkinavuoropuheluista urakkaluonnoksen ja päätöksenteon tukeen asti. Tarjouksen kokonaissumman hinta-arvio on 44.900 - 52.650 euroa + matkustuskulut, riippuen asiantuntijoiden määrästä ja henkilöistä.

Mikkelin kaupunki on aiemmin kilpailuttanut tekniikan asiantuntijuutta ja resursseja koskevan puitesopimusjärjestelmän, jonka puitteissa yksittäisiä hankintoja voidaan tehdä. Ramboll Finland Oy on kaupungin puitesopimuskumppani. Ramboll Finland Oy:llä on mm. laaja-alainen tekninen osaaminen ja se on toiminut Inspira Oy:n kanssa vastaavissa hankkeissa teknisen puolen asiantuntijatehtävissä. Konsortio (Inspira Oy ja Ramboll Finland Oy) omaa hyvän kokemuksen vastaavissa työtehtävissä ja on ollut asiantuntijaryhmänä avustamassa mm. rakenteilla olevaa Juvan kunnan Martti Talvela kampusta (yhtenäiskoulu, lukio, päiväkoti ja liikuntahalli, jonka rakennuskustannus on n 19,5 milj. euroa).

Ramboll Finland Oy on tehnyt kaupungille tarjouksen tämän hankkeen valmistelusta kilpailullista neuvottelumenettelyä käyttäen, sisältäen hankkeen valmistelun, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset, neuvotteluvaiheen, tarjousvaiheen arvioinnin sekä sopimusten viimeistelyn, aina allekirjoitusvaiheeseen asti. Tarjouksen kokonaissumman työmääräarvion mukaisesti on 48.485 euroa + matkustuskulut, riippuen asiantuntijoiden määrästä ja henkilöistä.

Hankkeiden valmistelussa huomioidaan koko investoinnin elinkaari. Eteläisen aluekouluhankkeen merkittävyyden ja innovatiivisuuden vuoksi on perusteltua, että hankintamenettely saadaan tehokkaasti ja juridisesti kokonaisvaltaisesti johdettua.

Hankkeen alustava aikataulu

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn ja KVR valmistelu käynnistyy kaupungin hallituksen päätöksen jälkeen. Hankintailmoitus julkaistaan elokuussa 2020. Varsinainen neuvotteluvaihe tarjoajien kanssa käydään 10/2020 – 3/2021. Lopulliset tarjouspyynnöt hyväksytään kaupunginhallituksessa 4/2021. Rakentaminen voi alkaa 9/2021. Koulun käyttöönotto tapahtuu elokuussa 2023.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Eteläinen aluekoulu hankitaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja tarkentaa, että perinteisistä urakkamuodoista käytetään kokonaisvastuurakentamista (KVR).

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupunki hankkii kilpailutuksen onnistumisen varmistamiseksi riittävän ulkopuolisen avun. Kaupunginhallitus päättää, että toimeksiantosopimus eteläisen aluekouluhankkeen konsultointipalvelusta tehdään Inspira Oy:n kanssa. Hallitus valtuuttaa talousjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Ramboll Finland Oy:n kanssa tehdään konsultointipalvelusta sopimus, joka perustuu puitesopimuskilpailutukseen. Hallitus valtuuttaa teknisenjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Tehty päätös ei muodosta vielä sopimusta, ​vaan se syntyy erillisen sopimuksen allekirjoituksilla.

Kaupunginhallitus nimeää neuvotteluryhmään luottamushenkilöiden edustajat (3-4 hlöä) ja valitsee luottamushenkilöiden edustajien keskuudesta ryhmän puheenjohtajan. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään neuvotteluryhmän muut edustajat.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Soile Kuitunen esitti, että

  • Mikkelin kaupunki huomioi kaikessa mainekuvatyössään valmistelussa olevat aluekouluhankkeet ja selkeyttää viestinnällisesti aluekoulujen tavoitteet. Tämä tarkoittaa, että kaupunki kiteyttää, mitä kaikkia vaikutuksia se aluekouluhankkeillaan tavoittelee ja että kaupunki alkaa näistä viestiä aktiivisesti niin kaupungin sisäisille kuin sen ulkoisille sidosryhmille.
  • Näitä asioita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä konsernin muiden toimijoiden kanssa.


Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Soile Kuitusen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Jarno Strengell esitti, että kaupunginhallitukselle, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnalle sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuodaan kolmen kuukauden välein tiedoksi Urpolan koulun hankkeen eteneminen. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on saman sisältöinen kuin hänen esityksensä.

Kaupunginhallitus nimesi edustajikseen neuvotteluryhmään kaupunginhallituksen puheenjohtajiston. 

Lisäksi kaupuginhallitus päätti perustaa seurantaryhmän, johon nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunkiympäristölautakunnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnnan, kasvatus- ja opetuslautakunnnan sekä Mikkelin seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajat.

Muilta osin päätösesitys hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus, 23.11.2020

Valmistelija

Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2018 § 71 hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen, jossa on esitetty, että perusopetuksen kouluverkko tiivistetään Kouluverkko 2023 -mallin pohjalta lukuvuoden 2023-2024 alkuun mennessä. Toimenpiteenä on päädytty muun muassa siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman 16.3.2020 § 16 päätöksellä: Kaupunginvaltuusto hyväksyy laaditun hankesuunnitelman (3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 M€ irtaimistohankintoineen.

Kaupunginhallitus on 20.4.2020 § 140 päättänyt, että eteläinen aluekoulu hankitaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja tarkentaa, että perinteisistä urakkamuodoista käytetään kokonaisvastuurakentamista (KVR). KVR-urakoinnissa urakoitsija vastaa rakennushankkeen kokonaissuunnittelusta ja varsinaisesta rakentamisesta.

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntövaihe jakautuu kahteen osaan: alustavaan ja lopulliseen tarjouspyyntöön. Alustavaan tarjouspyyntöön vastanneista urakoitsijoista valitaan neuvottelumenettelyyn 3 - 5 urakoitsijaa, joiden kanssa hanketta kehitetään urakoitsijakohtaisilla neuvotteluilla ja suunnittelulla. Neuvottelujen perusteella täydennetään tarjouspyyntöä ja laaditaan lopullinen tarjouspyyntö. Hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä alustavaan tarjouspyyntöön tarkennuksia ja vähäisiä muutoksia ennen lopullista tarjouspyyntöä. Muutokset eivät saa kuitenkaan oleellisesti muuttaa hankinnan luonnetta. Lopulliseen tarjouspyyntöön tarjouksensa jättäneistä urakoitsijoista valitaan hankkeen toteuttaja.

Tarjoajille, joita ei ole valittu hankkeen toteuttajaksi, on tarkoitus maksaa tarjouspalkkio niin, että 200 000 euroa jaetaan tasan hävinneiden tarjouksen jättäneiden tarjoajien kesken.

Hankinnasta on tehty hankinnan erityispiirteiden tunnistaminen ja hankinnan yritysvaikutusten arviointi. Hankinta ylittää EU-hankinnan kynnysarvon.

Hankinnasta on järjestetty kaksi markkinavuoropuhelua yritysten kanssa, 16.6.2020 ja 30.10.2020. Markkinavuoropuheluista on ilmoitettu Hilma-hankintakanavassa.

Eteläisen aluekoulun alustavan tarjouspyynnön asiakirjat on laadittu yhteistyössä sivistystoimen, liikuntapalvelujen, nuorisopalvelujen, kansalaisopiston ja talonrakennuspalvelujen kanssa. Laadinta on suoritettu työpajamenetelmällä, joihin on osallistunut laaja käyttäjien ja asiantuntijoiden joukko. Käyttäjätahot ovat laatineet asiakirjan toiminnallisista vaatimuksista ja tavoitteista, jossa on kuvattu laajasti koulun tulevaa toimintaa, pedagogiikkaa, toimintatapoja ja näistä koulurakennuksen tiloille ja piha-alueille aiheutuvia vaatimuksia.

Tekniset vaatimukset ja tavoitteet -asiakirja on laadittu rakennustekniikan ja talotekniikan osalta talonrakennuspalvelujen johdolla eri alan asiantuntijoita apuna käyttäen.

Tarjouspyynnön kaupallisiin asiakirjoihin kuuluu tarjouspyyntö, urakkaohjelma ja turvallisuusasiakirja. Tarjouspyynnön teknisiin asiakirjoihin liitetään toiminnallisten ja teknisten vaatimusten ja tavoitteiden lisäksi hankesuunnitelman tilaohjelma, alustava pohjatutkimus ja asemakaavaote.

Asiakirjat jaetaan kaupallisiin asiakirjoihin ja teknisiin asiakirjoihin.

 

Kaupalliset asiakirjat

Tarjouspyyntö ja hankintailmoitus

1. Urakkaohjelma

2. Turvallisuusasiakirja

 

Tekniset asiakirjat

3. Tilaohjelma

4. Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet

5. Yleiset ja rakennustekniset vaatimukset ja tavoitteet

6. LVIA-tekniset vaatimukset ja tavoitteet

7. Sähkötekniset vaatimukset ja tavoitteet

8. Pohjatutkimus (alustava) ja liuotinaineiden riskianalyysi

9. Kaavaote ja -määräykset

 

Alustavan tarjouspyynnön asiakirjoissa on esitetty mm. hankinnan kohde, tavoite, sopimuskausi ja hankintamenettely sekä hankinnan aikataulu.

Tarjoajille on esitetty vaatimuksia yrityksen taloudellisesta tilanteesta sekä referensseistä. Suunnittelijoiden ja vastaavan työnjohdon osalta vaatimuksia on esitetty koulutuksesta ja kokemuksesta.

Toiminnallisten ja teknisten vaatimusten ja tavoitteiden lähtökohtana on ollut valtuuston hyväksymä  hankesuunnitelma ja sen liitteenä ollut huonetilaohjelma.

Talonrakennuspalvelut (hankintayksikkönä) oikeutetaan tekemään sekä alustavan-, että lopullisen tarjouspyynnön asiakirjoihin tarkennuksia ja muutoksia, jotka eivät oleellisesti muuta urakan sisältöä.

Eteläisen aluekoulun alustavan tarjouspyynnön asiakirjat ovat esityslistan liitteenä, lukuun ottamatta liitettä nro 8: Pohjatutkimus (alustava) ja liotinaineiden riskianalyysi, joiden tiedostomäärä on huomattava.

Liiteasiakirjat eivät ole vielä julkisia. Hankintalain 60 § mukaan ilmoituksia ja niiden sisältämiä tietoja ei saa julkaista muualla ennen kuin ne on julkaistu ensin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tämän jälkeen yleisessä tietoverkossa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Tämän pykälän käsittelyn kautta aineiston tietoonsa saaneet osapuolet eivät ole oikeutettuja osallistumaan tarjouskilpailuun hankintalain 3 § mukaisen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat alustavan tarjouspyynnön asiakirjat.

Päätös

Hyväksyttiin.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Merkitään, että projektipäällikkö Juha Härkönen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Kaupunginhallitus, 8.2.2021

Valmistelija

Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunki on julkaissut alustavan tarjouspyynnön 30.11.2020, jossa haetaan urakoitsijaa Mikkelin kaupungin eteläisen aluekoulun KVR-urakoitsijaksi.

Hankinta toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelynä, jolloin hankintamenettely on kaksivaiheinen.

Vaiheessa 1 on julkaistu alustava tarjouspyyntö eli osallistumispyyntö kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Vaiheen 1 päätteeksi kaupunki valitsee 3-5 kelpoisuusvaatimukset täyttävää urakoitsijaa neuvottelumenettelyyn. Koska kelpoisuusvaatimukset täyttäviä urakoitsijoita on ilmoittautunut enemmän kuin viisi, valitaan urakoitsijat neuvottelumenettelyyn tarjoajien laatimien projektisuunnitelmien perusteella.

Tarjoajat ovat esittäneet osallistumisilmoituksen liitteessä annetussa projektisuunnitelmassa urakoitsijan projektihenkilöstön (pääsuunnittelija, arkkitehti, rakennesuunnittelija ja vastaava työnjohtaja) kokemuksen ja referenssit sekä lyhyen kuvauksen toteutusehdotuksestaan. Ehdotuksessa on esitetty tarjoajan näkemys kohteen toiminnallisista, arkkitehtonisista sekä elinkaari- ja energiaratkaisuista. Tarjoajan projektihenkilöstö ja kuvaus toteutusehdotuksesta on pisteytetty laadullisiin tekijöihin perustuen. Pisteytyksien arviointi on suoritettu ns. sokkoarviointina, jolloin ko. arviointiryhmä ei ole nähnyt tarjoavan yrityksen nimeä.

Vaiheessa 2 neuvotellaan valittujen urakoitsijoiden kanssa kunkin urakoitsijan suunnitteluratkaisun kehittämisestä. Vaiheen 2 päätteeksi julkaistaan lopullinen tarjouspyyntö. Lopulliseen tarjouspyyntöön voi jättää tarjouksen ne urakoitsijat, jotka ovat mukana neuvottelujen loppuun asti. Lopullisessa tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus (hinta- sekä laatukriteerit). Lopullinen urakoitsijavalinta ja hankkeen aloituslupa päätetään myöhemmin.

Osallistumispyyntöön saatiin määräaikaan, 30.12.2020 kello 12:00, mennessä yhdeksän tarjousta eli osallistumishakemusta.

Tarjouksen jättäneet yritykset ovat:

  • Lujatalo Oy
  • Rakennusliike U. Lipsanen Oy
  • NCC Suomi Oy
  • Jalon Rakentajat Oy
  • Lehto Tilat Oy
  • YIT Suomi Oy
  • Rakennusliike Lapti Oy
  • Fixcel Group Oy
  • Jatke Oy
     

Kaikki tarjoajat täyttävät asetetut kelpoisuusvaatimukset. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valitaan 3 – 5 urakoitsijaa projektisuunnitelmista annettujen pisteiden perusteella.

Tarjousten vertailutaulukko on esityslistan liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupungin Eteläisen aluekoulun kilpailullisen neuvottelumenettelyn toiseen vaiheeseen valitaan seuraavat viisi eniten pisteitä saanutta, kelpoisuusvaatimukset täyttävää urakoitsijaa:

  • Rakennusliike U. Lipsanen Oy
  • NCC Suomi Oy
  • Jalon Rakentajat Oy
  • YIT Suomi Oy
  • Rakennusliike Lapti Oy


Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Kaupunginhallitus, 14.6.2021

Valmistelija

Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginhallitus on 23.11.2019 hyväksynyt Eteläisen aluekoulun alustavan tarjouspyynnön asiakirjat. Hankkeesta julkaistun hankintailmoituksen perusteella kaupunginhallitus on 8.2.2021 § 58 valinnut kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn viisi tarjoajaa, joiden kanssa on käynnistetty kilpailullinen neuvottelumenettely. Neuvottelumenettelyssä on 4 varsinaista neuvottelukierrosta ja yksi ns. välikierros, jossa on neuvoteltu lähinnä sisäpuolisista suunnitteluratkaisuista.

Neuvottelumenettelyn aikana alustavan tarjouspyynnön asiakirjoja on täydennetty ja niihin on tehty tarkennuksia sekä vähäisiä muutoksia. Muutokset eivät oleellisesti muuta hankinnan luonnetta eivätkä kokoa. Lopulliseen tarjouspyyntöön tarjouksensa jättäneistä urakoitsijoista valitaan hankkeen toteuttaja.

Hankeaikataulu

Hankesuunnitelman mukaista hankeaikataulua on tarpeenmukaista muuttaa siten, että koulutoiminta alkaa kevätlukuvuoden 2024 alussa, eikä syyslukukauden 2023 alussa. Syynä aikatauluviiveeseen on hankintamenettelyn vaatima pidempi valmistelu, rakentamisen aloituksen siirtäminen parempaan vuoden aikaan sekä riittävä aika toteutussuunnittelulle ja rakenteiden kuivumiselle.

Tarjouspyyntöasiakirjat

Eteläisen aluekoulun lopullisen tarjouspyynnön asiakirjoja on täydennetty ja tarkennettu yhteistyössä sivistystoimen, liikuntapalvelujen, nuorisopalvelujen, kansalaisopiston ja talonrakennuspalvelujen kanssa. Laadintaan ovat osallistuneet neuvottelu- ja valmisteluryhmän jäsenet täydennettynä asiantuntijoilla. Täydennykset ovat olleet hyvin vähäisiä verrattuna alustavaan tarjouspyyntöön.

Tilaaja valitsee hinta-laatusuhteeltaan edullisimman tarjouksen. Alustavassa tarjouspyynnössä laatupisteiden vaihteluväliksi on ilmoitettu 20-40 % ja hinnan 60-80 %. Lopullisessa tarjouspyynnössä on esitetty tarjousten hinta-laatusuhteen arviointi, jossa hinnan painoarvo on 65 % ja laadun 35 %. Laatupisteiden maksimipistemäärä on 100 pistettä, joka jakautuu seuraavasti: tilojen soveltuvuus ja toiminnallisuus koulukäyttöön 80 p, tilaohjelman koko 5 p, puun käyttö rakentamisessa 5 p sekä rakennuksen huolto, energia ja elinkaari, PTS-suunnitelmaan 10 p.

Tarjouspyynnön asiakirjat jaetaan kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin.

A Kaupalliset asiakirjat

Urakkasopimusluonnos

1. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Liite 1 Laatuarvioinnin perusteet

Liite 2 Suunnitelmien tarkkuustaso -ohje

Liite 3 Suunnitteluratkaisun perustelu -pohja

Liite 4 Tilaohjelma -excelpohja

Liite 5 PTS -excelpohja

2. Urakkaohjelma
3. Hankinta- ja vastuurajataulukko
4. Turvallisuusasiakirja
(5. YSE 1998, erillisenä)
6. Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet
7. Yleiset ja rakennustekniset vaatimukset ja tavoitteet
8. LVIAJ-tekniset vaatimukset ja tavoitteet
9. Sähkötekniset vaatimukset ja tavoitteet


B Tekniset asiakirjat

10. Pohjatutkimusaineisto (alustava) ja liotinaineiden riskiarvio
11. Asemakaavakartta ja seloste,19.2.2019
12. Pohjakartta (pdf, dwg)
13. Tonttikartta, nro 51.1980
14. Liittymätiedot

Pöytäkirjan liitteenä olevasta aineistosta on jätetty pois liite 5, rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998, koska kyseessä on vakioehdot. Lisäksi on jätetty pois liitteeksi 10 tuleva pohjatutkimusaineisto asiakirjojen laajuuden vuoksi. 

Tämän pykälän käsittelyn kautta aineiston tietoonsa saaneet osapuolet eivät ole oikeutettuja osallistumaan tarjouskilpailuun hankintalain 3 § mukaisen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Eteläisen aluekoulun hankeaikataulua muutetaan siten, että koulutoiminta alkaa kevätlukukauden 2024 alussa. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat Eteläisen aluekoulun lopullisen tarjouspyynnön asiakirjat sekä merkitsee Eteläisen aluekoulun tavoitehinta-arvion 20.5.2021 tiedokseen

Lisäksi talonrakennuspalvelut (hankintayksikkönä) oikeutetaan tekemään lopullisen tarjouspyynnön asiakirjoihin tarkennuksia ja muutoksia, jotka eivät oleellisesti muuta urakan sisältöä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jukka Pöyry esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut Jukka Pöyryn esitystä, se raukesi. 

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jukka Pöyry jätti eriävän mielipiteen.

Merkitään,​ että projektipäällikkö Juha Härkönen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Merkitään, että Jyrki Koivikko poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen saapui varajäsen Eero Aho.

Valmistelija

  • Juha Härkönen, projektipäällikkö, juha.harkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä 18.6.2018 § 71 on perusopetuksen kouluverkon osalta päädytty siihen, että uusi eteläisen alueen aluekoulu rakennetaan Urpolan koulun tontille.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman 16.3.2020 § 16 päätöksellä: Kaupunginvaltuusto hyväksyy laaditun hankesuunnitelman (3.12.2019) muilta osin kuin päämateriaalin osalta. Urpolaan rakennettavasta eteläisestä aluekoulusta tulee puukoulu. Uusi aluekoulu toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnittelun lähtökohtana on, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena 28,5 M€ irtaimistohankintoineen.

Kaupunginhallitus on 20.4.2020 § 140 päättänyt, että Eteläinen aluekoulu hankitaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja urakkamuotona on kokonaisvastuurakentaminen (KVR). KVR-urakoinnissa urakoitsija vastaa rakennushankkeen kokonaissuunnittelusta ja varsinaisesta rakentamisesta.

Kilpailullinen neuvottelumenettely on käynnistetty kaupunginhallituksen valittua (8.2.2020 § 58) alustavaan tarjouspyyntöön vastanneiden ja ko. tarjousten vertailun perusteella viisi tarjoajaa neuvottelumenettelyyn.  

Neuvottelumenettelyn jälkeen kaupunginhallitus on hyväksynyt (14.6.2021 § 246) talonrakennuspalvelujen laatiman Eteläisen aluekoulun lopullisen tarjouspyynnön.
Samalla hankeaikataulua on muutettu siten, että koulutoiminta alkaa kevätlukukauden 2024 alussa.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue on pyytänyt rajoitetulla hankintamenettelyllä kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn osallistuneilta tarjoajilta 5.7.2021 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjoukset Eteläisen aluekoulun KVR-urakasta. Hankinta ylittää EU-kynnysarvon. Hankintailmoitus julkaistiin tarjouspalvelussa 5.7.2021.

Tarjoukset:
Määräaikaan 10.9.2021 kello 12.00 mennessä Eteläisen aluekoulun KVR-urakkatarjouksen antoivat seuraavat tarjoajat:

  • Rakennusliike U. Lipsanen Oy
  • NCC Suomi Oy
  • Jalon Rakentajat Oy
  • YIT Suomi Oy
  • Rakennusliike Lapti Oy

 

Kaikki tarjoukset ovat lopullisen tarjouspyynnön mukaisia.

Tarjousten vertailu:
Tarjousten vertailuperusteet olivat hinta 65 % ja laatu 35 %.
Tarjoajat ovat esitelleet tarjouksensa vertailun suorittaneille 13.–14.9.2021
Tarjousten laatu on vertailtu ja pisteytetty asiantuntijatyöryhmissä 14.–24.9.2021

Laatuarviointi on suoritettu tarjouspyynnössä kuvattujen kriteerien mukaisesti. Vertailun ja pisteytyksen suorittivat neuvotteluryhmä, täydennettynä kunkin arviointikriteerin asiantuntijuudella, kuten liikunta-, nuoriso-, ruoka- ja puhtauspalvelut, oppilashuolto, kansalaisopisto, rakennusvalvonta, kaavoitus/arkkitehtuuri ja talotekniikka.

Tarjousten hintaosio on avattu erikseen ja pisteytetty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla, eivätkä vertailuhinnat ole olleet vertailijoiden tiedossa vertailua tehdessä.
Vertailujen perustelujen juridinen tarkastelu on tehty Krogerus Oy:n toimesta 11.–12.10.2021.

Eteläisen aluekoulun tarjousten vertailu on päätöksen liitteenä.

Rahoitus:
Kaupunginvaltuusto on varannut Eteläiselle aluekoululle vuoden 2021 talousarviossa 5,0 M€ (7.12.2020 Liite 1 § 112)  ja vuosien 2022–2023 taloussuunnitelmassa vuodelle 2022 15 M€ ja vuodelle 2023 7,5 M€, yhteensä 27,5 M€. Rahoituksen jakaantuminen eri vuosille tarkennetaan kulloisenkin vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä. Irtaimiston määräraha on tämän lisäksi 1 M€.

Hankkeen tähänastiset kustannukset ovat olleet noin 570 000 euroa. Voittaneen tarjouksen perusteella päivitetty kustannusarvio hankkeelle esitellään kokouksessa. Kustannusarvioon ei sisälly Rinnekadun kevyen liikenteen väylän ja bussipysäkin muokkaaminen tulevan koulun tarpeisiin soveltuvaksi.

Hankkeelle on haettu valtion liikuntapaikka-avustusta vuodelle 2022 (OKM:n rahoitussuunnitelma 23.11.2020, 750 000 €) liikuntasalin osalle. Lisäksi liikuntapaikka-avustusta haetaan vuodelle 2023 piha-alueen lähiliikuntapaikan osalle.

Päätöksenteon perusteet:
Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellinen edullisuus vertaillaan tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti tarjoushinnan ja laatutekijöiden perusteella. Vertailun perusteena ovat ainoastaan tarjouksissa annetut tiedot. Eniten vertailupisteitä saanut tarjous valitaan.

Tarjouspalkkion maksaminen tarjoajille:
Tilaaja on varannut 200 000 euroa, alv 0 %, tarjouspalkkioita varten. Tämä summa jaetaan niiden tarjoajien kesken, jotka ovat jättäneet lopullisen tarjouspyynnön mukaisen hyväksyttävän tarjouksen, mutta eivät tulleet valituksi sopimuskumppaniksi, max. 50 000 euroa per hävinnyt tarjoaja. Tarjouspalkkiota ei makseta tarjouskilpailun voittaneelle tarjoajalle. Tarjouspalkkion lisäksi muita tarjoajien kuluja ei korvata. Tarjouspalkkio maksetaan, kun hankintapäätös on tullut lainvoimaiseksi ja urakkasopimus on allekirjoitettu. Palkkio jaetaan tarjousten jättäneiden, mutta ei voittaneiden tarjoajien kesken tasan, eli 50 000 euroa per tarjoaja.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy Eteläisen aluekoulun kokonaistaloudellisesti edullisimman KVR-urakkatarjouksen, NCC Suomi Oy, 25 950 000,00 euroa (alv 0 %) sillä edellytyksellä, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen uuden kustannusarvion. 

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hankesuunnitelmassa hyväksytty (kv 16.3.2020 § 16) 28,5 meur (irtaimistohankintoineen) kokonaiskustannus voidaan ylittää1 M€:lla ja uusi kustannusarvio huomioidaan talousarvion 2022 investointiohjelmassa. 

Kaupunginhallitus myöntää hankkeelle aloitusluvan ja oikeuttaa talonrakennuspalvelut valmistelemaan sekä kaupunginjohtajan allekirjoittamaan urakkasopimuksen edellä hyväksytyn urakoitsijan kanssa normaalein sopimusehdoin, kun ehdollisuuspykälä on täyttynyt.

Tarjouksen hyväksymisestä tehty päätös ei vielä muodosta sopimusta, vaan sopimus syntyy vasta sopimusasiakirjan allekirjoituksilla.

Muille hyväksytyn KVR-urakkatarjouksen jättäneille tarjoajille maksetaan tarjouspalkkio esittelytekstin mukaisesti päätöksen lainvoimaisuuden jälkeen.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn ajan kokouksessa olivat läsnä kiinteistöpäällikkö Jarkko Hyttinen, projektipäällikkö Juha Härkönen sekä seurantaryhmän jäsenet Arto Seppälä ja Kirsi Olkkonen.

Tiedoksi

Tarjoajat, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/Virpi Siekkinen, talonrakennuspalvelut/Juha Härkönen, talouspalvelut/Tiia Tamlander.
 Liite Kh Tarjousten vertailutaulukko
Ei vielä julkinen, Julkisuuslaki (621/1999) 6.1 § 8 kohta
 Liite Kh Laatuarviointi
Ei vielä julkinen, Julkisuuslaki (621/1999) 6.1 § 8 kohta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat.

Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

1 OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Oikaisuvaatimusoikeus
Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Oikaisuvaatimusaika
Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös postitse tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä vaatimasta hankintaoikaisua. Hankintaoikaisuvaatimuksen vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan, on Mikkelin kaupunki/Kaupunginhallitus.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla:

  • hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu,
  • miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi,
  • millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi.


Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksen tekijän on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian käsittelemiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin oikaisua vaativa haluaa vedota vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.

2 VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE

Valitusoikeus
Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa. Odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos sopimus koskee puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa tai sopimus koskee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävää hankintaa.

Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että asianosainen on saanut hankintapäätöksen tiedoksi ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä.

Hankintaoikaisun vireille tulo ei vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeudelle.

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Mikäli päätös on lähetetty tiedoksi käyttäen ehdokkaan tai tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa, katsotaan vastaanottajan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään markkinaoikeudelle.

Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 43314
Puhelinnumero: 029 56 43300
Markkinaoikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: 

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä markkinaoikeudelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi markkinatuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Ilmoitus valituksen tekemisestä hankintayksikölle
Valittajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava kirjallisesti hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeudelle.

Ilmoitus on toimitettava osoitteeseen:

Mikkelin kaupunki/Kaupunginhallitus
Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.