Kuvaus
Kaupunginjohtaja ilmoitti 4.2.2025 että hän käyttää kaupunkikehityslautakunnan 21.1.2025 § 9 päätökseen otto-oikeutta siltä osin kuin päätös koskee kutsujoukkoliikenteen järjestämistä haja-asutusalueella ja siihen lautakunnan varaamaa 100.000 euron määrärahaa, joka on tarkoitettu katettavan joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksella.
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 77 §:n mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa mm. toimielinten sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Hallintosäännön 81 §:n mukaan talousarvion muuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Hallintosäännön 78 §:n mukaan kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa.
Kaupunkikehityslautakunta on 21.1.2025 § 9 käyttösuunnitelmansa vahvistamisen yhteydessä päättänyt joukkoliikenteen käynnistämisestä haja-asutusalueille 100 000 euron määrärahalla siten, että lisäkustannukset katettaisiin joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksella.
Lautakunnan tekemä päätös on ristiriidassa kaupunginvaltuuston 11.11.2024 § 110 hyväksymässä talousarviossa vahvistettujen sitovuustasojen kanssa. Talousarviokirjan kappaleessa 2.2 Toiminnan ja talouden sitovuus todetaan budjettimääräisesti budjetoitujen yksiköiden talousarvion olevan kaupunginvaltuustoon nähden sitovia sekä tulojen että menojen määrärahojen osalta. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty myös talousarviokirjan kohdassa 7, jonka taulukossa valtuustoon nähden sitovat erät on merkitty värikorostuksella. Lautakunnan ei siis ole mahdollista tarkastella talousarvioon tehtäviä muutoksia nettomääräisenä, vaan menomäärärahojen kasvattamiseen (ja vastaavasti tulotavoitteen pienentämiseen) tarvitaan kaupunginvaltuuston hyväksyntä. Hallintosäännön 47 §:n mukaan asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja.
Kaupunginhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin alemmalla viranomaisella on ollut. Se on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan
· tehdä uusi päätös
· aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka
· asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.
Kaupunkikehityslautakunta päätti äänestyksen jälkeen kokouksessaan 21.1.2025 § 9 Käyttötaloussuunnitelman hyväksyminen 2025, kaupunkikehityslautakunta aloittaa joukkoliikenteen haja-asutusalueille, hakea sen toteuttamiseksi 100 000 euron lisämäärärahan ja kattaa lisäkustannuksen joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksella. Terminologisesti ja käytännössä lautakunnan päätös koski kutsujoukkoliikennettä, mitä seuraavassa on pohdittu.
Mikkelissä tapahtuneen kuntaliitosten yhteydessä Haukivuorella oli voimassa vanhan kunnan aikaisia asiointikyytejä. Liitoksen myötä asiointikyydit lopetettiin, koska tarjouksia palvelun tuottajilta niiden järjestämiseksi ei saatu. Tämä johtui siitä, että riittävää määrää käyttäjiä ei asiointikyytien osalta ollut.
Myöskään Suomenniemen kunnan liittyessä osaksi Mikkeliä, asiointikyytejä ei hankittu vähäisen käyttäjämäärän vuoksi. Suomenniemen alueella kysyntää ei ollut asiointikyydeille myöskään myöhemmässä vaiheessa. Suomenniemi – Ristiina välillä on joukkoliikennevuoroja, ja Ristiinassa vaihtaen pääsee edelleen Mikkelin keskustaan ja sieltä takaisin. Koulujen loma-aikaista joukkoliikennettä sekä viikonloppuvuoroja vähennettiin vähäisen matkustajamäärän vuoksi. Anttolan ympäristössä sekä välillä Anttola – Mikkelin keskusta oli kutsujoukkoliikennettä. Anttolan alueella tehtiin yhteistyötä palvelutalon ja seurakunnan toiminnan kanssa. Kun matkustajat alkoivat vähentyä, kokeiltiin koulukuljetusten ja asioinnin yhdistämistä. Asiointikyydit kuitenkin päätettiin lopettaa vähäisen kysynnän vuoksi. Ristiinan ympäristössä oli aktiivisia asiointikyytien käyttäjiä, mutta myös ko. alueella matkustajat vähenivät muutamaan henkilöön ja asiointikyydit päätettiin lopettaa. Vanhamäen alueella, Ihastjärven sekä Kalvitsa-Hiirola-Vehmaskylä-alueella oli kutsujoukkoliikennettä. Aktiivisin alue oli ajoittain Vehmaskylän alue. Vanhamäen ja Ihastjärven alueet olivat yksittäisten asiakkaiden kävijämäärien varassa. Kutsujoukkoliikennettä järjestettiin koulujen loma-aikoina yhdellä autolla, joka liikennöi eri alue päivittäin. Silloin esimerkiksi Ristiina-Porrassalmi-Mikkeli välillä asiointivuoro oli palveluliikennemallilla.
Mikkelin kaupunki päätti lakkauttaa maaseudun kutsujoukkoliikenteen. Asiasta päätti kaupunginhallitus kokouksessaan 21.11.2022.
Harvaan asutuilla alueilla asuvat ikääntyneet ovat joko oikeutettuja sosiaalihuoltolain mukaisiin liikkumista tukeviin palveluihin (Eloisa) tai tarvitsevat asiointikyytejä, ellei heillä ole omaa autoa tai mahdollisuutta kulkea yksityisillä kyydeillä kauppa-, sosiaali- ja terveyspalveluihin-, pankki- tai apteekkiasioille jne. Julkinen joukkoliikenne ei palvele harvaanasutuilla alueilla asuvien ihmisten kaikkia tarpeita. Vanhusneuvostossa edustajien näkemys on ollut, että tarvetta ikääntyneiden asiointikyydeille on haja-asutusalueilla maantieteellisestä suunnasta riippumatta. Harvaanasutuilla alueilla asuvien ihmisten määrää tai asiointikyytiä tarvitsevien ihmisten määriä ei ole tiedossa. Tämä puute tiedossa tulisi valmistelussa selvittää tilastojen ja ikääntyneiden parissa tehtävin kyselyin.
Etelä-Savon ikäohjelmaan 2030 on kirjattu tavoitteeksi, että 94 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Mikkelissä kotona asuvia oli 92,6 % yli 75-vuotiaista (vuonna 2022). Pääosin ikääntyneet asuvat yksin tai kaksin kodeissaan ja osa harvaan asutuilla alueilla laajan Mikkelin kaupungin maatieteellisellä alueella.
Ikääntyneiden määrä yhteiskunnassa jatkaa kasvuaan väestöennusteiden mukaisesti. Tällä hetkellä mikkeliläisistä on 28,5 % yli 65-vuotiaita ja väestöennusteen mukaan vuonna 2030 mikkeliläisistä on 30,8 % yli 65-vuotiaita eli 15 512 asukasta. 2030 ennuste yli 75-vuotiaiden osuudesta on 17,1 % eli yhteensä 865 yli 75-vuotiasta asukasta.
Mikkelissä on sosiaalihuoltolain perusteella liikkumista tukevien palveluiden nettokäyttökustannukset olleet vuonna 2021 0,3 €/yli 75-vuotias ja vuonna 2022 0,6 €/yli 75- vuotias asukas.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä Mikkeli täytti kumulatiivisen alijäämän osalta kriisikuntakriteerin energiaomaisuuskaupan viivästymisen johdosta. Alkuvuodesta 2024 tapahtuneen ESE:n vähemmistöosuuden myynnin loppuunsaattamisen johdosta kumulatiiviset alijäämät tulevat katetuksi vuoden 2024 tilinpäätöksessä, eikä Mikkeli joutunut ns. kriisikuntamenettelyyn. Vaikka aiemmat alijäämät tulevat katetuksi vuoden 2024 tilinpäätöksessä, on Mikkelin vuoden 2025 talousarvio edelleen noin 5,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuodet kääntyvät tämänhetkisen näkymän perusteella tulokseltaan nollan tuntumaan tai hieman positiivisiksi, mutta taustalla ovat kasvuohjelman toteuttamisen ohella vuosien 2024–2026 aikana toteutettavaksi päätetty kolmen miljoonan euron sopeutusohjelma. Nykyiselläänkin vuosittaisen talouden tasapainon tavoittelu edellyttää siten tiukkaa taloudenpitoa ja jo aiemmin linjattujen säästötoimien toteuttamista. Käyttötalouden nykytilanne ei lähtökohtaisesti mahdollista ylimääräisiä menonlisäyksiä ilman kompensoivia uusia tuloja. Lautakunnan alaisen palvelu ja muun toiminnan talouden sitovuus on sekä menojen, että tulojen osalta valtuuston talousarviopäätöksen mukaiset.
Kaupunkikehityslautakunnan tekemässä päätöksessä kutsujoukkoliikenteeseen varattaisiin 100 000 euron määräraha vuodelle 2025, josta aiheutunut menojen lisäkustannus katettaisiin nostamalla joukkoliikenteen lippujen hintoja vastaavalla kumulatiivisella summalla. Vuoden 2025 talousarvioon on budjetoitu 1,2 miljoonan euron joukkoliikenteen lipputulot. Tähän summaan 100 000 euron lisäys tarkoittaisi 8,3 prosentin korotuspainetta. Koska oletettavasti lippujen hinnankorotus tarkoittaisi muuhun joukkoliikenteeseen matkamäärien laskua, edellyttäisi 100 000 euron lisätulojen saavuttaminen käytännössä noin 10 prosentin korotusta kaikkiin joukkoliikenteen lippujen hintoihin.
Viimeksi Mikkelissä palveluna saatavilla ollut asiakashinnoittelu oli asiakkaalle joukkoliikennelipun suuruinen (Walttivyöhykkeen mukainen hinta) eli n. 4 euroa suunta. Kaupungille asiakaskyyti maksoi n. 20 euroa / asiakas.
Jos kutsujoukkoliikennettä järjestetään alueiden asukkaiden asiointiin, tulee kutsujoukkoliikenteen asiakashinnoittelun olla erillinen hinnoittelu. Asiakkaan lipun hinnan tulisi olla 3 x kuljettajalta ostettavan kertalipun hinta eli yhden vyöhykkeen matkan hinta olisi 11,10 €. Kutsujoukkoliikenteessä ajomatkat ovat pitkiä, nouto- ja paluupaikka voi olla kotipihalla. Jos on min. 2 matkustajaa, niin lipputulo on 22,20 € esim. 30 km matkalta. Kutsujoukkoliikenne sitoo kuljetusyrittäjää varautumaan liikennöintipäivän mahdolliseen tilaukseen ja yleensä ajokilometrin hinta on vaihdellut 1,5 – 4 €/ajokm ilman kalustolle asetettavia inva-vaatimuksia. Asiointiliikenteen järjestämisen kannalta olisi tärkeää saada matkojen yhdistelyä nimenomaan hyvinvointialueen kuljetusten kanssa yhteen.
Yleisesti kutsujoukkoliikennettä järjestetään palvelemaan niitä alueita, joilla normaali joukkoliikennevuoro ei palvele vanhusväestön asiointia lähimmässä taajamassa. Erityisesti koulujen loma-aikana on alueita, joilla ei joukkoliikennevuoroja ole lainkaan. Palvelun tilaaja (kaupunki) laatii kutsujoukkoliikenteen toteuttamisesta suunnitelman, jossa esitetään maantieteellisesti alueen kattava reittisuunnitelma, liikenteen vuoroaikataulut sekä kustannus- ja tulomuodostuksen periaatteet.
Kutsujoukkoliikenne edellyttää asiakkaan ja liikennettä hoitavan yrityksen suoraa yhteydenpitoa, missä asiakas tilaa kyydin edellisenä päivänä. Tilauksia tulee olla samalla reitillä vähintään 2 (kaksi), jotta liikennöitsijällä on oikeus suorittaa po. asiointikuljetus. Liikennöitsijä, käytännössä kuljettaja sopii asiakkaan kanssa lähtöpaikan ja -ajan suunnitellulta reitiltä sekä paluukyydin ajankohdan.
Käytännössä kutsujoukkoliikenteen käynnistämisen suunnittelu ja määrittely, lainvoimaset kilpailutukset ja asiakasinformaatio vievät noin 6 kuukauden ajan.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää kumota kaupunkikehityslautakunnan 21.1.2025 § 9 kutsujoukkoliikennettä koskevan päätöksen ja samalla hyväksyy kaupunkikehityslautakunnan käyttösuunnitelman lautakunnassa olleen pohjaesityksen mukaisesti.
Kutsutaksiliikenteen lakkauttamisesta on tuoreehko kaupungin lainvoimainen päätös loppuvuodesta 2022 eikä asian valmistelussa ole ilmennyt sellaisia painavia seikkoja, jonka johdosta asiassa olisi päätettävä toisin. Kutsujoukkoliikenteen käynnistäminen vaatisi esitetyllä tavalla Mikkelissä muiden joukkoliikenteen käyttäjien lippujen korotusta noin 10 %:lla. Lisäksi on huomattava, että lainsäädännöllisesti haja-asutusalueella asuvilla vanhuksilla on oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin asiointipalveluiden kyyteihin.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Kirsi Olkkonen esitti Katriina Noposen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että kaupunkikehityslautakunnan kokouksen 21.1.2025 päätöksen mukaisesti Mikkelin kaupungissa aloitetaan valmistelut koko Mikkelin haja-asutusalueen kutsujoukkoliikenten eli asiointikyydin toteuttamiseksi ja kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 100 000 euron lisämäärärahan kutsujoukkoliikennettä varten.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattaat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kirsi Olkkosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä anenttiin 6 jaa ääntä (Armi Salo-Oksa, Jouko Kervinen, Eero Aho, Jaana Strandman, Heli Kauppinen, Jani Sensio) ja 5 ei ääntä (Katriina Noponen, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry, Jatta Juhola, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry ja Katriina Noponen jättivät asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Kirsi Olkkosen muutosesitys.
Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen.