Kuvaus
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 11. päivänä elokuuta 2022 päivätyn ranta-asemakaavaehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.
Kaavaehdotuksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy maaomistajan aloitteesta.
Kaava-alue sijaitsee yksityisen maanomistajien omistamilla maa-alueille Mikkelin kaupungissa, Ristiinan Laitialassa Ukonveden rannalla, valtatie 13:n itäpuolella. Kaavoitus koskee myös osakaskunnan omistamaa vesialuetta Heimarin edustalla. Kaavatyön tavoitteena on kehittää alueesta vetovoimainen matkailukeskus, muodostaa alueelle uusi identiteetti rakentamalla alueelle uutta majoitusrakentamista vanhaa kunnioittamalla sekä tutkia osin vedenpäällisen, kelluvan rakentamisen mahdollisuuksia.
Kaavamuutos on tullut vireille 8.2.2022 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 8.2.-11.3.2022.
Aineistosta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Riihisaari – Savonlinnan museolta, Väylävirastolta, alueen sähkö- ja puhelinlaitoksilta, kaupungin rakennusvalvonnasta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Määräaikaan mennessä OAS:sta ja kaavaluonnoksesta saatiin kahdeksan lausuntoa ja seitsemän mielipidettä.
Telia Finland Oyj
Ei huomautettavaa.
Etelä-Savon maakuntaliitto
Ei lausuttavaa.
Järvi-Suomen Energia Oy
Järvi-Suomen Energialla on kyseisellä kaavamuutosalueella sähkö- ja televerkkoa. Alueella on myös käynnissä sähköverkon saneeraushanke, jossa olemassa olevaa ilmajohtoverkkoa saneerataan maakaapeliksi. Saneeraustyön alustava valmistumisajankohta on 6/2023. Mikäli kaavan muutos aiheuttaa muutoksia olemassa olevaan sähkö- tai televerkkoon esim. siirto tai suojaustarpeita, kustannuksista vastaa työn tilaaja.
VASTINE: Merkitään tiedoksi.
Pelastusviranomainen
Pelastuslaitos suosittelee, että huoltoreitti on liikennöitävissä ajoneuvoilla ympärivuoden talvikunnossapito huomioon ottaen (ensihoito ja ambulanssit).
VASTINE: Merkitään pelastuslaitoksen suositus tiedoksi. Kulkureittien leveys ja kunnossapito ovat kaavan toteuttamiseen liittyviä asioita.
Pohjois-Savon ELY-keskus
Suunnittelualueelle on yksityistieyhteys valtatieltä 13. Valtatien liittymässä on väistötila ja oikealle kääntymiskaista etelän suunnasta tultaessa. Kaavaselostuksessa tulee avata liikennejärjestelyjen nykytila eri kulkumuotojen osalta ja arvioida kaavan mahdollistama liikennetuotos ja suuntautuminen.
VASTINE: Täydennetään kaavaselostusta lausunnossa esitettyjen seikkojen osalta.
Väylävirasto
Kaavaluonnokseen merkityllä alueen osalla (vv), jolle voi sijoittaa uimarantaa palveluvia rakennuksia ja rakenteita, sijaitsee Väyläviraston ylläpitämän Puumala - Mikkeli väylän kiinteä turvalaite TL19848, Heimari ylempi -linjamerkki. Väylävirasto toteaa, että väylämerkkiä ei saa poistaa eikä sen näkemäalueelle saa tehdä esteitä. Väylävirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen.
VASTINE: Väylävirastolla ei ollut huomautettavaa itse kaavaratkaisuun. Merkitään lausunto tiedoksi.
Riihisaari - Savonlinnan museo
Etelä-Savon maakuntakaavassa (2010/2016) alue on osittain osa maakunnallisesti merkittävää Puuskansaari-Laitiala aluetta. Yleiskaavassa (2020) alueella on merkintä RM matkailupalvelujen alue ja osin kiinteistöön vaikuttaa myös merkinnät MT, MU, V, ma, sr 19 (Laitialan kylämaisema) ja sr 20 (Laitialan kylän kesähuvilat). Suunnittelualueen naapurissa on kaavasuojeltuja huviloita. Alueella ei ole asemakaavaa.
Kaavaselostuksessa olisi hyvä olla rakennetusta ympäristöstä tarkemmin rakennuskohtaisesti: miltä ajalta rakennukset ovat, suunnittelija, mahdolliset isoimmat muutokset, erilliset valokuvat rakennuksista.
Kaavaluonnoskartassa ei ole huomioitu maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaista kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävää aluetta (yleiskaavan ma-merkintä). Kaavamääräyksissä on hyvä tuoda esille alueen maisemallinen merkitys ja uudisrakentamisen sopeutuminen siihen sekä mahdollistaa museoviranomaisen lausunto, kun toimenpiteet koskevat ma-aluetta. Erityisesti rantarakentamisen osalta sopeutuminen maisemaan on tärkeää ja peltojen säilyminen peltoina.
Yleiskaavan sr-merkinnän mukaan ”uudisrakentamista ei saa osoittaa liian lähelle suojelukohteita ja uudisrakentamisen on sopeuduttava suojeltavaan rakennuskantaan, maisemaan sekä kylärakenteeseen ja -kuvaan.” W-ra alueet sijoittuvat lähelle yleiskaavassa suojeltuja Auralaa ja Sarviniemeä ja niiden pihapiiriä. Suunnittelussa olisi hyvä selvittää miten mahdolliset kelluvat loma-asunnot vaikuttavat huviloilta avautuvaan maisemaan ja maisemaan järveltä huviloille.
Savonlinnan museolla ei ole huomauttamista arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
VASTINE: Täydennetään kaavaselostusta olevan rakennuskannan osalta. Huomioidaan kaavamääräyksissä ma-alueen maisemallinen merkitys, uudisrakentamisen sopeutuminen maisemaan sekä museoviranomaisen mahdollisuus lausunnon antamiseen maisema-alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin. Lähimmät uudet rakennukset on sijoitettu noin 200 m päähän Auralasta ja kelluvat villat sijoittuvat noin 100 m päähän Sarviniemestä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa OAS:n takia. Alueella voimassa oleva yleiskaava on pääsääntöisesti hyvin ohjannut maankäyttöä. Katossaareen osoitettua rakentamismahdollisuutta on vielä syytä harkita. Yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeus myös lisääntyy w-ra alueille osoitetun yhteensä 800 k-m2 verran eli noin 13 %. Kerrosalan lisäystä suhteessa yleiskaavaan ELY-keskus ei pidä tässä yhteydessä oleellisena tarkemman suunnittelun kyseessä ollessa, w-ra alueen rakennusoikeus on kuitenkin syytä esittää myös kaavakartalla.
Ranta-asemakaavan alueen itäosat ovat osa maakunnallisesti merkittävää Puuskansaari-Laitialan kulttuurimaisema-aluetta. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan suunnittelukohde on osa Saimaan seudun tyypillistä viljelyaluetta, perinteisen huvila-asutuksen leimaamaa harjumaisemaa sekä järvi- ja saarinäkymiä laivareitiltä ja mantereelta. Alueen hyvin säilyneen kylärakenteen ominaispiirteisiin kuuluvat mm. maastoa myötäilevä kapea kylätie, Ylä-Heimariin ja Niemelään sekä Lahdentaloon ja Heimariin liittyvät peltoaukeat. Laitialan kulttuuriympäristön maakunnallinen merkittävyys perustuu alueen tiettyä aikaa kuvaaviin piirteisiin eli edustavuuteen sekä rakennetun ympäristön ja maisemien tilaan, jossa ilmenee hyvin alueen käytön historia ja jatkuvuus. Kaavoituskohteen kulttuuriympäristöarvot liittyvät oleellisesti myös entiseen laivaliikenteeseen. Maiseman ominaispiirteiden lisäksi Laitialan kylän historiaa kuvastavat laivalaitureiden jäänteet ja niille johtavat osin maastoon kaivetut ja kivin reunustetut polut. Alueella voimassa olevan yleiskaavan ma-merkinnän mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Yleiskaavassa on osoitettu lisäksi maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MT), joiden kaavamääräyksessä korostetaan alueiden säilyttämistä avoimena maisematilana ja sekä metsän reunavyöhykkeiden säilyttämistä ehyinä.
Yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitystä on syytä tarkentaa asemakaavasuunnittelun tasolle tunnistamalla nimenomaan kaava-alueelle sijoittuvat säilytettävät ja vahvistettavat arvot sekä huomioimalla ne kaavamääräyksissä (esim. maastoa mukaileva tiestö ja rakentaminen). Myös kaavan vaikutusten arviointi edellyttää rakentamisen ja ympäristön käsittelyn tarkempaa kaavallista ohjaamista.
Heimarin matkailualueen suunnittelun yhteydessä on tehty mm. tarkentava maisemaselvitys, jota on referoitu myös kaavaselostuksessa. Siinä on hyvin tunnistettu alueen maisemallisia ja herkkiä kohokohtia sekä mm. laivaväylän merkitys yhtenä tarkastelukulmana, Katossaaren maisemallinen herkkyys ja kelluvien loma-asuntojen aiheuttama maiseman muutos. Edellä mainitut maisema-arvot tulee ottaa uudisrakentamisen suunnittelussa korostetusti huomioon ja varmistaa niiden säilyminen lisäksi kaavamääräyksin. Erityisesti rantarakentamista ja sen maisemallisia vaikutuksia on syytä havainnollistaa varsinkin vesistön suunnasta mahdollisimman realistisen kuvamateriaalin avulla.
Suunnittelualueelta on tehty luontoselvitys elokuussa 2021. Kaavaselostusluonnoksen mukaan Häntämäen luoteispuolella sijaitsee suurruohovaltainen lehtokuvio, missä valtapuuna on koivu. Muualla luonnonarvoja ei selostuksen mukaan ole todettu. Suurruoholehdon rajausta ole esitetty myöskään kaavaselostuksessa eikä kaavakartalla. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosan rantavyöhyke on ilmakuvatarkastelun perusteella ruovikkoista potentiaalista viitasammakon elinympäristöä. Kaavaluonnoskartassa tälle alueelle on osoitettu kelluvia tai paalujen päälle sijoitettavia loma-asuntoja. Alueen merkitys viitasammakolle tuleekin selvittää. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSL 49§).
VASTINE: Osoitetaan w-ra rakennusoikeus lukuna kaavakartalla. Osoitetaan kaavassa yleiskaavan ma-alue ja annetaan sille määräys: ”Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue. Alueen käytön ja rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Rakennettaessa on huomioitava, että uudisrakentaminen sopeutuu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöihin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen ja edesauttaa alueen ominaislaadun säilyttämisestä. Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. Erityisesti tulee huomioida rakennusten värityksen sopeutuminen rantamaisemaan.
Alueelle tulo on osoitettu nykyisiä yksityisteitä pitkin ja niitä on muutoinkin pyritty hyväksi käyttämään mahdollisimman paljon.” Lisätään yleismääräys: ”Tiestö ja rakennukset tulee sijoittaa ja rakentaa siten, että huomioidaan maastonmuodot ja vältetään tarpeettomia leikkauksia ja pengerryksiä.”
Luontoselvityksen laatinut kokenut biologi, joka on selvitystä laatiessaan todennut, että alueelle ei ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka vaatisivat erillistä kaavamerkintää. Lausunnossa esille nostettu suurruoholehto sijoittuu metsittyvälle peltoalueelle. Se ei arvoiltaan sellainen, että sen erikseen rajaaminen selvityksessä olisi tarkoituksenmukaista. Kaavaluonnosta ei tältä osin tarvitse muuttaa. Viitasammakon esiintymistä alueella on selvitetty 16.5.2022.
Mielipide 1
Kiinteistömme, noin 0,75 hehtaarin Sarviniemi (491-533-0002-0005), sijaitsee Heimarin pohjoisrajalla rajautuen Heimarin rantakaava-alueessa mainittuun maisemallisesti arvokkaaseen peltoaukeaan. Sarvenrannantieltä tie kiinteistöllemme kulkee edellä mainitun maisemallisesti arvokkaan peltoalueen reunaa pitkin. Vastustamme Heimarin ranta-asemakaavan osalta seuraavia asioita:
1. Kelluvien tai veden päälle paalutettavien loma-asuntokäyttöön tarkoitettujen huviloiden tai muiden rakennusten rakentamista lähelle kiinteistömme rajaa ja koko kaava-alueessa mainitun maisemallisesti arvokkaan peltoalueen ranta-alueelle, joka ulottuu kiinteistömme rajalta Heimarin nykyiselle rantasaunalle. Jos veden päälle ja ranta-alueelle rakennetaan, niin rakennukset on mielestämme sijoitettava Heimarin nykyisen saunan ja Villa Auralan väliselle alueelle, johon toinen kelluvien huviloiden kokonaisuus oli asemakaavassa sijoitettu.
2. Kiinteistöllemme johtavan peltoalueen reunaa pitkin kulkevan yksityistien käyttöä Heimarin loma-asukkaiden liikkumisväylänä.
3. Pysäköintialueen rakentamista kiinteistömme rajan välittömään läheisyyteen.
VASTINE:
1. Siirretään kelluvien villojen rakentamisalaa noin 20 m etelään, jolloin lähimmät villat sijoittuvat noin 100 m päähän Sarviniemen lomarakennuksesta. Em. noin 20 m vyöhyke osoitettaan nykyisellään säilytettäväksi alueeksi. Lisäksi rakentamisalueelle lisätään määräys, joka edellyttää järviruokokasvuston säilyttämistä rakennusten välisellä alueella.
2. Siirretään ajoyhteys keskemmälle suunnittelualuetta.
Tiekäytön laajentaminen muille ei aiheuta kohtuutonta haittaa mielipiteen esittäjille.
3. Poistetaan pysäköintialue.
Mielipide 2
Kaavaehdotuksessa on matkailua palvelevien rakennusten alue RM‐2 sijoitettu naapurin rajalle. Alue on ahtaasti korkealla kalliorinteellä ja näkyvästi esillä suojellussa maisemassa. Kalliorinne aiheuttaa lisäksi kaikuefektin niin että tavallinen puhekin kaikuu laajalti ympäristöön. Alueen oma elintila on riittämätön ja rakennusmassa niin suuri, että se tulee aiheuttamaan tuhoavan kulutuksen naapurin puolelle, jossa harjoitetaan metsätaloutta.
Hotellille kulkeva autoliikenne on kaavassa ohjattu Laitialantien kautta. Se on kapea, mutkainen ja mäkinen kylätie, jonka reunassa on asutusta ja peltoja. Sitä käyttävät paitsi asukkaat myös pelloilla käyvät maatalouskoneet. Tie kulkee pitkälti naapurin alueen läpi. Kaavaan merkitty rakennuskanta on niin suuri, että se tulee aiheuttamaan jatkuvan liikennevirran lisäksi kohtuuttoman melu‐ ja pölyhaitan sekä vaaratilanteita. Maisemallisesti arvokkaan peltoaukean keskelle on suunniteltu parkkipaikka ja peltoaukean jatkeeksi rantaan kelluvia villoja. Nämä eivät kuulu suojeltuun maisemaan. Kaavasuunnitelmassa hämmästyttää se, että häiritsevät tekijät ohjataan naapureiden puolelle, mutta omaa aluetta pidetään koskemattomana. Suuri rakennusmassa on suunniteltu aivan rajalle ja kulku hotellille naapurin maiden läpi kulkevalle tielle, vaikka käytettävissä olisi omalla maalla kulkeva lyhempi ja suorempi tie.
Muutosehdotukset
1. Kulku hotellialueelle ohjataan Laitialantieltä suorempaa ja lyhyempää reittiä pitkin Sarvenrannantietä, joka kulkee hotellin omilla mailla
2. Matkailua palvelevien rakennusten alue M-2 Siirretään Häntämäen toiselle puolelle, jossa on runsaasti tyhjää tilaa ja joka on lähellä Sarvenrannantietä.
3. Parkkialue poistetaan suojellulta peltomaisema-alueelta.
4. Kelluvat villat poistetaan peltomaiseman jatkeesta rannalta.
Kaavoittaja on osoittanut alueen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittäväksi. Käsitämme sen tarkoittavan myös kulttuuriympäristöön kuuluvan rauhan säilyttämistä. Nykyinen kaavasuunnitelma tulee tuhoamaan rauhan alueelta. Toivomme, että kaavoittajalla on velvollisuus paitsi suojella kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja myös asukkaiden rauhaa ja elintilaa.
VASTINE:
1. Sarvenrannantien tai Laitialantien kautta matka hotellille on likimain yhtä pitkä. Jatkossa tullaan käyttämään molempia reittejä. Laitialantien käyttäminen on perusteltua, koska tie johtaa hotellin nykyiselle parkkipaikalle ja palveluiden läheisyyteen. Uuden tien rakentaminen hotellin omia maita pitkin ei ole tarkoituksenmukaista eikä ekologista. Jouduttaisiin rakentamaan noin 600 m uutta tietä Häntämäen yli. Rakentamien vaatisi pengerryksiä ja leikkauksia, millä olisi merkittävät haitalliset vaikutuksen maisema-arvoihin.
2. Rakentamisen on keskitetty olevan hotellin läheisyyteen sekä ilmansuunnallisesti lämpimämpään, pääsääntöisesti etelään ja järvelle länteen viettäviin ilmansuuntiin. Sarvenrannantien suunnalla rakentamien tulisi kauemmaksi palveluista, eikä majoitusrakennuksilla olisi yhteyttä vesistöön. Muistutuksen perusteella rakennusalueita ei tule siirtää.
3. Poistetaan suunnittelualueen pohjoisosan parkkialue. Parkkialueen eivät oleellisesti muuta avointa peltoaluetta, koska niille ei tule rakennuksia. Ne sijoittuvat myös peltoalueiden reunoille, mikä myös pienentää niiden maisemaa muuttavaa vaikutusta. Alueet pysyvät edelleen avoimina, mutta viljelytoiminta ei enää voi jatkua koko alueella.
Mielipide 3
Alla huomioita/mielipiteitä Heimarin ranta-asemakaavaan:
- Sarvenrannantie tulee säilyttää "huoltotienä" Heimariin kapeutensa takia eikä
- Sarvenrannantien laidan maisemallisesti arvokkaita peltoalueiden käyttöä parkkipaikkoja voi hyväksyä
- "kelluviin villoihin" voidaan tie johtaa nykyisen saunan luota ja ne tulisi sijoittaa keskelle ranta-aluetta tuottavat näin naapureille mahdollisimman vähän häiriötä, veden päällä ääni kantaa pitkälle.
VASTINE: Sarvenrannantien liikenne ei tule lisääntymään niin paljoa, että tiealuetta tarvitsee laajentaa. Hotellin osalta se tulee säilymään huoltotienä, mutta mahdollisille kelluville asunnoille kulku on tarkoitus johtaa sitä kautta. Poistetaan pohjoisosan pysäköintialue ja osoitetaan ajoyhteys keskemmälle suunnittelualuetta. Kelluvien villojen rakennusaluetta siirretään noin 20 m etelään, jolloin etäisyys viereiseen lomarakennuspaikkaan pitenee.
Mielipide 4
Mielipiteen esittäminen Heimarin ranta-asemakaavan osalta
Vaatimukset:
1. Ensisijaisesti katson, että ranta-asemakaavan laatiminen alueella ei ole tarpeen, ja
2. toissijaisesti vaadin, että
A. lähivirkistysalueilta VL-1 ja VL-2 ja niiden läheisyydestä poistetaan osat w-ra ja p,
B. lähivirkistysalueelle VL-3 ei saa rakentaa majoitusrakennusta tai saunaa, ja että
C. korttelialueelle RM-1 suunniteltu lisärakentaminen sopeutetaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen (Puuskansaari-Laitiala).
Perustelut
1. Mitään tarvetta ranta-asemakaavan laatimiselle alueella ei ole.
Alueella on voimassa oikeusvaikutteisesti vahvistettu Ristiinan kirkonkylän seudun kyläalueiden yleiskaava, joka on tullut voimaan vasta viime vuonna (KH 10.5.2021). Yleiskaavan mukaan RM-1 alueelle voidaan sijoittaa matkailua ja siihen liittyvää toimintaa varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Näkemykseni mukaan yleiskaava ja siinä osoitettu rakennusoikeus (6000 m2) vastaa hyvin niitä tarpeita, joita alueella on maankäytön suunnittelun osalta.
Heimarin ranta-asemakaavalla mahdollistetaan yhdelle kiinteistönomistajalle rakennusoikeuden lisäämistä nykyiseen yleiskaavaan verrattuna erityisesti rantarakentamisen osalta ja se loukkaisi muiden alueella olevien kiinteistön omistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.
2. A. Ehdotetun ranta-asemakaavan koko ranta-alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään Puuskansaari-Laitiala maisema-alueeseen. Ranta-alueeseen liittyvät peltomaisemat muodostavat yhdessä Puuskansaaren kanssa tyypillisen Saimaan reittivesien ranta-alueen. Kaavaehdotuksessa esitetyt kelluvat tai paalujen päälle sijoitettavat loma-asunnot ja pysäköintipaikat (VL-1 ja VL-2) näkyisivät myös kauas laivareitille asti rikkoen perinteisen maalaismaiseman.
Kaavaehdotuksen mahdollistava rannan tiivis lisärakentaminen toisi tieliikenteen ja vesiliikenteen osalta rauhattomuutta.
B. Lähivirkistysalue VL-3 muodostuu hyvin kapeasta Katossaaresta, joka on erityisen hyvin näkyvä alue Puuskansaari-Laitila maisema-alueelle. En näe mitään maisemallisesti kestäviä perusteluja rakentaa näin kapeaan saareen majoitus- tai saunarakennuksia.
C. Vaikka RM-1 alue sijoittautuu vain rannan osalta Puuskansaari-Laitila maisema-alueeseen, niin myös nykyisen hotellin päärakennus erottuu selvästi laivareitille. Ehdotetussa suunnitelmassa uutta rakentamista esitetään toteutettavan vanhaa kunnioittaen. Esitetty suunnitelma hotellin päärakennuksen osalta näyttäytyy kuitenkin siltä kuin tasakattoisen rakennuksen päälle on nostettu teräskennoista 20-30 kpl kontteja, jotka ovat kuitenkin yleensä hyvin modulaarisia ja muotokieleltään köyhiä. Sen sijaan rantaravintolan on huippumodernia arkkitehtuuria, joka sopii paremmin urbaaniin ympäristöön kuin perinteiseen maalaismaisemaan. Ranta-asemakaavassa tulisi määrätä nykyistä yksityiskohtaisemmin, miten järvelle näkyvän uudisrakentamisen pitää sopeutua nykyiseen rakennuskantaan ja maisema-alueeseen.
VASTINE:
1. Alueella on voimassa Ristiinan kyläalueiden yleiskaava, jossa alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi ja sille rakennusoikeutta 6000 k-m². Yleiskaavassa on myös tutkittu laajemman alueen rakennusoikeudet ja maaomistajien yhdenvertainen kohtelu. Yleiskaavassa rakentamista ei ole tarkemmin ohjattu. Jotta alueelle olisi mahdollista kehittää yleiskaavan mukaista matkailutoimintaa, alueelle on laadittava ranta-asemakaava, jolla lisärakentamista ohjataan tarkemmin.
2. A. Kelluvien villojen rakentaminen keskitetään suunnittelualueen pohjoisosaan kuitenkin siten, että rakentamista siirretään noin 20 m etelään luonnoksen mukaisesta rakentamisesta.
Suunnittelualueen eteläosan p-alueetta siirretään hiukan lähemmäksi rantaa, jolloin se sijoittuu yleiskaavan M-alueelle ja yleiskaavan maisemallisesti arvokkaan alueen ulkopuolelle.
B. Katossaareen ei esitetä muuta rakentamista kuin virkistystoimintaa ja retkeilyä palvelevaa nuotiopaikkaa ja katosta, jollaiset saaressa jo on tällä hetkellä.
C. Kaavamääräyksiä tarkennetaan siltä osin, että tulevan rakentamisen tulee sopeutua alueen kulttuuriympäristöön ja maisemaan.
Mielipide 5
Kotimaamme kulttuuriympäristöjä ja erityisesti Saimaan rantojen kauneutta arvostava satunnainen matkailija. En omista kiinteistöä suunnittelualueelta, enkä uskalla sellaista edes harkita.
VASTINE: Mielipiteen esittäjä ei ole MRL:n tarkoittama osallinen, joten hänen mielipidettään ei tarvitse virallisesti huomioida eikä ottaa mukaan asiakirjoihin. Mielipiteessä esittämänsä perustellut mielipiteet kaavahankkeesta on huomioitu asian käsittelyssä, mutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vain laissa määriteltyjen kaavaprosessin osallisten esittämät muistutukset ja lausunnot kirjataan virallisiin asiakirjoihin.
Mielipide 6
Kerromme mielipiteen suunnitelman viereisen alueen omistajana (Aurala). Yleisesti toteamme Heimarin alueen kehittämisen olevan positiivinen asia eli pääosin meillä ei ole huomautettavaa aineistosta. Ongelmallisena näemme kuitenkin seuraavat asiat:
- Eteläpuolen veteen rakennettavat villat olisivat suunnitellussa asemassaan hallitseva näkymä Auralasta pohjoisen suuntaan katsottaessa ja erottuisivat järveltä päin katsottaessa selkeästi suojellusta Auralan rakennustyylistä. Aurala on paikallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennus. Uudisrakentamista ei tulisi osoittaa aivan Auralan rajalle ja ne haittaisivat Auralan käyttöä, koska Auralan yksityinen ranta sijaitsee aivan suunniteltujen rakennusten välittömässä läheisyydessä.
- Auralan vieressä sijaitsee maisemallisesti arvokas peltoalue, joka maisemallisesti tukee Auralan tyyliä ja se tulee säilyttää viljelyskäytössä avoimena maisematilana eikä sille tule sijoittaa edes osin maisemaa haittaavaa pysäköintialuetta.
- Ja vielä erikseen nostamme esille jo kaava-aineistossakin mainitun asian, että Auralalla on suunnittelualueen eteläosassa maalämpöputkistoa varten rasitealue, joka tulee ottaa huomioon
VASTINE: Kelluvien villojen rakennussala on poistettu suunnittelualueen eteläreunasta. Peltoalueelle sijoitettu p-alue palvelee uimarannan käyttäviä ja muita alueella vierailevia. Parkkialueen eivät oleellisesti muuta avointa peltoaluetta, koska niille ei tule rakennuksia. Ne sijoittuvat myös peltoalueiden reunoille, mikä myös pienentä niiden maisemaa muuttavaa vaikutusta. Alueet pysyvät edelleen avoimina, mutta viljelytoiminta ei enää voi jatkua koko alueella. P-aluetta on siirretty lähemmäksi rantaa, jolloin se sijoittuu yleiskaavan M-alueelle. Maalämpöputkiston alueelle ei ole osoitettu sellaista toimintaa, joka vaarantaisi maalämpöputkiston toiminnan. Rasiteoikeutta ei ole tarpeen osoittaa kaavakartalla.
Mielipide 7
Alueen vesialuetta hallinnoivan Mikkelin osakaskunnan puolesta haluamme esittää kaavasuunnitteluun eräitä huomioita. Asioita on käsitelty osakaskunnan hoitokunnan kokouksessa 18.3. Pidämme positiivisena, että Heimarin aluetta kehitetään entistä vetävämmäksi matkailumarkkinoinnin kohteeksi. Haluamme yhteistyötä saadaksemme entistä useammat henkilöt nauttimaan lomailun yhteydessä myös järvikalastuksen tuomista mahdollisuuksista. Eräät osakaskunnan kiinteistöomistajista ovat kuitenkin olleet huolestuneita laajenevan toiminnan mahdollisista meluhaitoista. Toivomuksemme onkin, voisiko rakentamista keskittää niin, että etäisyydet naapurikiinteistöihin kasvaisivat. Toivoisimme myös, että Katossaari pysyisi rakentamattomana. Uskomme myös, että rakennustöiden yhteydessä rakennettava veneiden veteenlaskuluiska toisi alueelle lisää asiakkaita.
VASTINE: Suunnittelualueen eteläosan kelluvat villat on poistettu. Pohjoisosan rakennusaluetta on siirretty noin 20 m etelään, jotta etäisyyttä naapurikiinteistöiden pihapiiriin saadaan lisää. Rakentaminen voi lähimmillään tulla noin 100 m päähän pohjoispuolen lomarakennukseen.
Katossaareen osoitettu vähäinen rakentaminen on poistettu. Tutkitaan mahdollisuutta veneluiskan sijoittamisesta alueelle. Järkevin ja toimivin ratkaisu olisi sijoittaa se lähelle suunnittelualueen etelärajaa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Hannu Tullinen esitti, että veden päällä olevat kelluvat tai paaluille sijoitetut villat (kaavamerkintä W-ra) siirretään kaava-alueen eteläosaan, koska ne eivät sovi esitettyyn sijoituspaikkaan. Marita Hokkanen kannatti Hannu Tullisen esitystä.
Asiasta käydyn keskustelun aikana Katariina Asikainen esitti, että veden päällä olevat kelluvat tai paaluille sijoitetut villat (kaavamerkintä W-ra) poistetaan kaavasta kokonaan. Leena Kontinen kannatti Katariina Asikaisen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi toisistaan ja esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat Hannu Tullisen
esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Katariina Asikaisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho, Pertti Karhunen, Jukka Härkönen), 3 ei ääntä (Katariina Asikainen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Leena Kontinen) ja 3 tyhjää ääntä (Katriina Noponen, Perttu Noponen, Jaakko Väänänen).
Puheenjohtaja totesi, että lopullisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain esittelijän päätösehdotus ja Hannu Tullisen vastaesitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hannu Tullisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Perttu Noponen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Pertti Karhunen), 8 ei ääntä (Jaana Vartiainen, Jukka Härkönen, Marita Hokkanen, Saara Isoaho, Hannu Tullinen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Leena Kontinen, Jouko Kervinen) ja 1 tyhjä ääni (Katariina Asikainen).
Puheenjohtaja totesi, että Hannu Tullisen esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.
Merkitään, että kaavoitusinsinööri Minna Frosti poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.