Kuvaus
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) ei enää sisällä erillistä määräystä kokouspalkkiosta. Sopimusmääräys poistui sopimusmääräyksistä 2012. KVTES palkkausluvun 14 §:n mukainen kertapalkkio voidaan 2 mom. mukaan maksaa viranhaltijalle/työntekijälle myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi. Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt paikallisen sopimuksen kokouspalkkion maksamisesta kertapalkkiona 1.12.2012 lukien viranhaltijalle / työntekijälle hänen osallistuessaan toimielimen kokoukseen.
Paikallisella sopimuksella on sovittu, että kokoukseen osallistuja saa kertapalkkion kokouksen kestettyä tietyn ajan. Kertapalkkiota ei ole maksettu niille kokoukseen osallistujille, jotka ovat kokouksessa työajalla.
KT on ohjeistanut työnantajia syksyllä 2023 tarkistamaan kokoukseen osallistumisesta maksettavat korvaukset, paikalliset sopimukset ja ohjeistuksen. Kokouksiin osallistutaan työajalla KVTES työaika luvun 4 § 1 momentin mukaisesti ja perusteena on, että työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Tästä syystä toimielimen (esim. lautakunta, hallitus, valtuusto) kokoukseen osallistuminen luetaan aina työntekijän/viranhaltijan työajaksi. Mikkelin kaupungissa on paikallinen sopimus kertapalkkion maksamisesta kokoukseen osallistumisesta, mutta paikallinen sopimus ei ota huomioon KT antamaan ohjeistusta työajaksi luettavasta ajasta kokoukseen osallistumisesta.
Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työntekijän tai viranhaltijan viikoittaista työaikaa. Säännöllisen työajan ylittävältä ajalta työntekijä tai viranhaltija on oikeutettu työaikakorvauksiin. Sama koskee työtä, joka on tehty niin sanottuna epämukavana työaikana eli lauantaina, sunnuntaina, aattona, illalla tai yöllä. Mikäli työntekijän tai viranhaltijan tehtävänkuvaan kuuluu säännöllisesti osallistuminen jonkun toimielimen kokouksiin, tulee kokousaika suunnitella jo ennalta osaksi säännöllistä työaikaa. Toki kyseessä on vain arvio kokouksen kestosta, eli kokouksen kestäessä arvioitua pidempään, voi ylityötä ennakoinnista huolimatta syntyä. Ennalta suunniteltuna ja säännöllisessä työajassa huomioituna, työntekijälle tai viranhaltijalle ei toistuvasti synny ylityötä sellaisesta työtehtävästä, jonka olemassaolo kuitenkin tiedetään jo ennalta. Työaikakorvaukset maksetaan niistä työtunneista, jotka eivät ikään kuin mahdu säännölliseen työaikaan tai työtunnit sijoittuvat edellä mainittuihin epämukaviin työaikoihin. Työnantajan päätettävissä on, annetaanko syntynyt työaikakorvaus rahakorvauksena vai vapaa-aikana. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, millainen työtilanne työyksikössä kulloinkin vallitsee – onko vapaan pitäminen mahdollista vai ei.
Paikallisella sopimuksella ei voi toisin sopia säännöllisestä työajasta. Toisin voidaan sopia työaikakorvauksista. Tästä syystä on neuvoteltu uusi paikallinen sopimus kokoukseen osallistumisen korvaamisesta. Paikallisella sopimuksella työntekijälle/viranhaltijalle maksettaisiin työaikakorvausten sijasta kertapalkkio. Paikallinen sopimus koskee kokoukseen osallistuvia työntekijöitä/viranhaltijoita, jotka eivät ole KVTES työaikaluvun 21 § 2 mom mukaisia itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita. Säännöllinen työaika kokouspäivänä katsotaan päättyneeksi kello 16.00. Joissakin tilanteissa opetusalan virka- ja työehtosopimukseen kuuluva henkilö voi osallistua kaupungin kokouksiin. Koska opetushenkilöstölle ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, työajan katsotaan alkavan kertapalkkion kokoukseen osallistumisesta maksettaessa kunnassa/kuntayhtymässä noudatettavan säännönmukaisen toimistotyöajan alkamisajankohtana ja päättyvän kello 16.00.
Kokoukseen osallistuminen työaikana koskee myös johtavia viranhaltijoita, jotka ovat KVTES:n työaikaluvun 21 § 2 mom johtavassa asemassa olevia viranhaltijoita, mutta eivät ole oikeutettu työaikakorvauksiin.
Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa ylimmälle johdolle, eli käytännössä KVTES työaikaluvun 21 §:ssä 2 mom johtavassa asemassa oleville kertapalkkion kokouksiin osallistumisesta, jos katsoo sen kohtuulliseksi, mutta sopimusmääräykset eivät velvoita maksamaan kokouksista erillisiä palkkioita. Mikkelin kaupunki on maksanut kertapalkkion myös johtavassa asemassa oleville vakiintuneen käytänteen mukaisesti.
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 27 §:n kohdan kuusi mukaan kaupunginhallitus hyväksyy kunnallisen pääsopimuksenmukaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset.
Hallintosäännön 154 §:n mukaan toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian luonne, asia tulisi käsitellä kaupunginhallituksen puheenjohtajan esittelystä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jarno Strengell, jarnostrengell@hotmail.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy paikallisen sopimuksen kertapalkkion maksamisesta kokoukseen osallistumisesta sekä liitteenä olevan soveltamisohjeen.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että hallintojohtaja Ari Liikanen, kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, kaupunginlakimies Annaliisa Leinonen, henkilöstöjohtaja Petri Mattila, viestintä- ja markkinointipäällikkö Heidi Hänninen ja vs. talousjohtaja Janne Skott ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Merkitään, että sihteerinä tämän pykälän ajan toimi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarno Strengell.