Kaupunginvaltuusto, kokous 9.11.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 77 Hallintosäännön päivittäminen

MliDno-2024-1319

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Annaliisa Leinonen, kaupunginlakimies, annaliisa.leinonen@mikkeli.fi
Mika Näykki, hallintojuristi, mika.naykki@mikkeli.fi

Kuvaus

Rakentamislaki 751/2023 tuli voimaan 1.1.2025. Samassa yhteydessä kumottiin maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999 (jäljempänä MRL) rakentamista ja sen luvanvaraisuutta koskevat säännökset, jotka nykyisin ovat siis rakentamislaissa.

Osa MRL:n säännöksistä, muun ohessa alueiden käyttöä ja suunnittelua koskevat säännökset, jäivät voimaan. Voimassa olevilta osin maankäyttö- ja rakennuslaki nimettiin alueidenkäyttölaiksi (132/1999).

Rakentamislain 178 §:n mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua ja että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Hallintolain 49 d §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti sille viranomaiselle tai muulle julkista hallintotehtävää hoitavalle, joka on tehnyt päätöksen.

Ennen lain voimaantuloa kysymys oikaisuvaatimuksen käsittelevästä viranomaisesta herätti paljon keskustelua. Esiintyi kahdenlaista näkemystä. Osa kunnista pysyi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa käytännössä, jonka mukaan viranhaltijan päätöksestä tehty oikaisuvaatimus käsitellään kunnallisessa toimielimessä, rakennusvalvontaviranomaisena toimivassa lautakunnassa tai sen jaostossa.

Näissä kunnissa, kuten Mikkelissä, hallintosääntöön otettiin säännös, jonka mukaan lupa- ja valvontajaosto päättää toimialaansa kuuluvista viranhaltijan päättämistä asioista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaisemisesta (Hallintosääntö 35 § 1 kohta).

Osa kunnista päätyi noudattamaan kirjaimellisesti rakentamislain säännöstä, jonka mukaan, hallintolain mukaisesti, oikaisuvaatimuksen käsittelee sama taho eli se viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen.

Epäselvyys on nyt saanut ratkaisun yksittäisen asian edettyä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.  Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 7.7.2026/1887) mukaan rakentamislain 178 §:ssä ei ole erikseen säädetty sitä, mikä taho käsittelee oikaisuvaatimuksen, vaan säännöksessä viitataan hallintolakiin. Hallintolain mukaan oikaisuvaatimuksen ratkaisee päätöksen tehnyt viranomainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemän tapaus oli Pirkkalan kunnasta, jossa poikkeamispäätöksen oli tehnyt kaavoitusjohtaja. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaavoitusjohtajalla oli ollut toimivalta käsitellä päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevän oikeusohjeen mukaan viranhaltijan päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelee siis sama viranhaltija, joka on tehnyt alkuperäisen päätöksen, hallintolain mukaisesti.

Mikkelissä KHO:n päätöksen oikeusohjeen mukaan on alettu jo toimimaan eli viranhaltija on käsitellyt alkuperäisestä päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset.

Mikkelin voimassa oleva hallintosäännön maininta siitä, että lupa- ja valvontajaosto päättää toimialaansa kuuluvista viranhaltijan päättämistä asioista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaisemisesta (Hallintosääntö 35 § 1)-kohta, sivu 19) on siis korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevän oikeusohjeen mukaan ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, joten säännös tulee poistaa hallintosäännöstä.

Voimassa olevassa hallintosäännössä (s. 19-20) on myös joistakin asioista, ilmeisesti erheen vuoksi, kirjauksia kahteen kertaan, joten samassa yhteydessä ne tulee poistaa. Samalla on korjattu pykälänumerointeja sekä kirjoitusvirheitä sekä tarkennettu 21 § toisen kappaleen muotoilua.

Hallintosäännön muutettavat kohdat ilmenevät liitteestä punaisella fontilla ja yliviivausmerkinnöin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosääntöön tehdään liitteen mukaiset muutokset.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosääntöön tehdään liitteen mukaiset muutokset.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Tiedoksi

Asumisen ja toimintaympäristön, konserni- ja elinvoimapalveluiden ja sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueiden tulosalueet, hallintopalvelut/toimistosihteeri, viestintä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.