Kaupunginvaltuusto, kokous 9.11.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 80 Mikkelin kaupungin talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2027-2030

MliDno-2026-2250

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Talousarvio vuodelle 2027 on 49 000 euroa ylijäämäinen. Toiminnan volyymi huomoiden kyseessä on käytännössä nollatulokseen tehty budjetti. Talousarvion valmistelun lähtökohdat ovat kaksijakoiset. Verotulojen kehitys on edelleen varsin hidasta, työllisyystilanne on yleisen taloussuhdanteen takia heikko ja työllisyydenhoidon kustannukset pysyvät siten korkeina. Samanaikaisesti käyttötalouden tasapainottamiseksi tehdyt pitkäjänteiset toimenpiteet, kolmena peräkkäisenä vuonna saavutetut ylijäämäiset tilinpäätökset sekä energiaomaisuusjärjestelyn myötä vahvistunut taseasema luovat toisaalta myös edellytykset talouden tasapainon säilyttämiselle.

Arvioitaessa aiempien vuosien tilinpäätöksiä, vuoden 2026 ennustetta sekä vuoden 2027 talousarvioesitystä voidaan Mikkelin taloudellista tilannetta pitää kokonaisuutena varovaisen vakaana. Talouden liikkumavara on kuitenkin edelleen kapea, eikä käyttötalouteen sisälly merkittävää puskuria toimintaympäristön muutoksia vastaan. Kaupungin vahva tase mahdollistaa nykyisessä tilanteessa kirjanpidollisen nollatuloksen, mutta samalla huomio tulee kiinnittää investointien hallintaan, lainamäärän kehitykseen sekä tulorahoituksen riittävyyteen.

Valtakunnallisesti kuntatalouteen kohdistuu edelleen merkittäviä paineita. Julkisen talouden sopeutustarve, kuntien rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epävarmuus kuntien tulevasta rahoituspohjasta luovat painetta verotuksen kiristämiselle monissa kunnissa. Erikseen käsiteltävässä veroprosenttipykälässä Mikkelin kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteihin ei kuitenkaan esitetä muutoksia. Verotuksen keventämiselle ei nykyisessä tilanteessa ole realistisia edellytyksiä. Kaupunki on vuodesta 2018 lähtien toteuttanut erilaisia talouden tasapainotustoimenpiteitä lähes 40 miljoonan euron edestä, minkä johdosta säästömahdollisuudet ilman palveluvaikutuksia ovat aiempaa rajallisemmat. 

Pidemmän aikavälin talousnäkymässä merkittävimmät odotukset kohdistuvat edelleen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Vuoden 2025 lopulla kariutunut uudistus jätti edelleen voimaan sote-uudistuksen yhteydessä luodun vos-laskennan, jonka vaikutukset ovat Mikkelin kannalta erittäin epäedulliset. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä sisältää merkittäviä sote-uudistuksen siirtoeriä, joiden vuoksi Mikkelin valtionosuudet jäävät edelleen huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmalle tasolle. Mikkelin valtionosuuksien määrä asukasta kohden vuonna 2027 on vain 260 euroa, kun valtakunnallinen keskiarvo on 742 euroa/asukas; sote-erät leikkaavat Mikkelin valtionosuuksia yli 17,2 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Mikkeli jatkaa aktiivista edunvalvontatyötä yhdessä muiden kaupunkien kanssa järjestelmän uudistamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Oikeudenmukaisempi, kuntien nykyistä tehtäväkenttää vastaava valtionosuusjärjestelmä vahvistaisi Mikkelin taloudellisia toimintaedellytyksiä, vaikka kuntien valtionosuuksien kokonaismäärää ei valtion taholta voitaisikaan kasvattaa. 

Taloussuunnitelmakausi 2027–2030 on laadittu siten, että käyttötalous säilyy tasapainossa koko suunnitelmakauden ajan. Suunnitelmavuosien tulokset ovat niukasti ylijäämäisiä, mutta tulevaisuuden näkymään sisältyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Väestön ikääntyminen, asukasmäärän väheneminen, työikäisen väestön osuuden supistuminen, kuntien rahoitukseen kohdistuvat muutokset sekä työllisyyskehityksen epävarmuus muodostavat keskeiset riskitekijät kaupungin taloudelle. Samanaikaisesti kaupungin kasvu- ja elinvoimatyössä korostuvat erityisesti datatalouteen, kokonaisturvallisuuteen, vihreään siirtymään, yritysinvestointeihin ja kansainvälistymiseen liittyvät mahdollisuudet, joiden onnistunut hyödyntäminen on tärkeää verotulopohjan ja siten talousnäkymien vahvistamiseksi tulevina vuosina.

Kaupunginhallitus vahvisti 1.6.2026 § 184 talousarvioraamin vuodelle 2027 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen -145 miljoonan euron toimintakate on 308 000 euroa kaupunginhallituksen hyväksymää raamitasoa heikompi, mikä johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden budjettivarauksen ylöspäin tarkentamisesta talousarviovalmistelun aikana. Talousarvioesitys on tästä huolimatta saatu pidettyä niukasti ylijäämäisenä. Valtionosuuslaskelmat ovat talousarvioraamin hyväksymisen jälkeen heikentyneet, mutta niiden lasku tulee katetuksi verotuloennusteen sekä rahoitustuottojen hieman kohentuneilla näkymillä. Talousarviovuoden vuosikate on 20,9 miljoonaa euroa, joka riittää kattamaan investointiohjelmassa vuodelle 2027 esitettävien investointien 19,2 miljoonan euron nettosumman.

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2027–2030 on liitteenä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään omana asiakohtanaan.

Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.

Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi.

Myös koko kaupunkiorganisaation kattava riskirekisteri esitetään salassa pidettävänä liitteenä (julkisuuslaki 621/1999 24.1 §:n kohdat 15 ja 17).

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2027–2030 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se

  1. hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2027-2030; ja
  2. hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.


Lisäksi kaupunginhallitus

  • valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia;
  • merkitsee tiedoksi liitteenä olevat talousarviosta annetut lausunnot; sekä
  • merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupungin riskirekisterin.


Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027-2030 käsittelyn kaupunginjohtaja Janne Kinnusen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät talousjohtaja Tiia Tamlander, henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hallintojohtaja Ari Liikanen, maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen.

Asiasta käydyn keskustelun aikana talousarvioon tehtiin seuraaat muutosesitykset:

  • Jarno Strengell esitti kohtaan 8.9 (kaupunkikehityslautakunta), että Mikkelin kaupungin katuvalojen käyttöön lisätään 200 000 euroa (kaupunkikehitysjohtajan arvio lokakuu 2026) ja katuvalojen käytössä yöaikaan palataan vuoden 2022 tilanteeseen. Katuvalot luovat turvaa ilta- ja yöaikana työskenteleville, vapaa-ajan liikkujille sekä vähentää yöaikaisen rikollisuuden mahdollisuutta. Kustannus katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. 
    Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
     
  • Jarno Strengell esitti kohtaan 8.7 (sivistyslautakunta), ettei Launialan päiväkotia lakkauteta. Launialan päiväkoti on osa itäisen alueen koulu- ja päiväkotiratkaisua joka on vielä kesken. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisussa pitää katsoa alueen palveluiden kokonaisuutta. Vanhemmat ovat kokeneet päiväkodin tärkeäksi, alueelta on ostettu uusia rantatontteja, alue koetaan päiväkodin ja koulun johdosta lapsiystävälliseksi paikaksi.
    Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
     
  • Tapio Honkamaa esitti Kirsi Olkkosen, Eero Ahon, Suvi Kähkönen-Valtolan, Jani Sension ja Petri Pekosen kannattamana kohtaan 4.2. (sivu 21) lisäystä "Kaupunkistrategian mukaan Mikkelin tavoite on parantaa vetovoimaansa turvaamalla palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta kevennetään vaiheittain valtuustokauden aikana."

    Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tapio Honkamaan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Heli Kauppinen, Jatta Juhola, Anne Puntanen, Jarno Strengell) ja 7 ei ääntä (Tapio Honkamaa, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Pekka Pöyry, Jani Sensio).

    Puheenjohtaja totesi, että Tapio Honkamaan muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  • Jatta Juhola esitti Jarno Strengellin kannattamana kohtaan 8.7. (sivistyslautakunta, kunnallinen varhaiskasvatus), että Launialan päiväkoti lakkautetaan vasta kesäkuussa 2027. Päiväkodin toiminnan päättäminen kesken toimintavuoden ei ole lasten edun mukaista, sillä monilla lapsilla on meneillään tärkeä siirtymävaihe elokuussa 2027 alkavaan esiopetukseen ja pienimmät varhaiskasvatuksen lapset ovat vasta aloittaneet ja sopeutuneet nykyiseen hoitopaikkaansa. Tarvittava määrärahan lisäys 120.000€ katetaan sijoitustuotoilla.

    Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jatta Juholan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Tapio Honkamaa, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Pekka Pöyry, Jani Sensio) ja 4 ei ääntä (Jatta Juhola, Anne Puntanen, Heli Kauppinen, Jarno Strengell).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
     
  • Heli Kauppinen esitti kohtaan 8.8, että museotoiminnan kehittämiseen lisätään 40 000 euron määräraha käyttötalouteen. Perustelut: Nykyisillä museotoiminnan henkilöstöresursseilla kehittäminen ei ole mahdollista. Toimitilojen hajanaisuus vie paljon henkilöresursseja. Museopalveluissa on tällä hetkellä 10,2 henkilötyövuotta. Syksyllä 2019 kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä Mikkelin kaupungin museoiden Museo-ohjelmassa esitetään useiden vakanssien perustamista siten, että vuoteen 2024 mennessä museoissa olisi ollut yhteensä 14 henkilötyövuotta.
    Koska kukaan ei kannattanut Heli Kauppisen esitystä, se raukesi.


Merkitään, että Eero Aho ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arto Seppälä saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Samalla varajäsen Nina Rasola poistui kokouksesta. 

Merkitään, että sekä kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Vesa Kallio poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola saapui kokoukseen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunginlakimies Annaliisa Leinonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohta Arto Seppälä ilmoitti olevansa esteellinen talousarviokirjan kohdan 6.7. Miksei Oy -asiakohdan käsittelyssä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmotus hyväksyttiin.

Merkitään, että pykälät 285-289 käsiteltiin samanaikaisesti.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 11.30-12.30.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2027-2030; ja
  2. hyväksyy talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginjohtaja, talousjohtaja, työllisyysjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtaja käyttivät puheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä. 

Asiasta käydyn keskustelun aikana

  • Valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettu Marita Hokkasen kannattamana, että haja-asutusalueella aloitetaan kutsujoukkoliikenne. Palvelu järjestetään liitoskuntien alueella, josta ei ole mahdollista kohtuullisesti päästä asioimaan terveyskeskukseen, apteekkiin ja kauppaan. Palvelu järjesteään kutsutakseilla aluksi kerran viikossa. Palvelusta aiheutuvat kulut noin 100000 € katetaan joukkoliikenteeseen varatusta määrärahasta.
     
  • Valtuutettu Jatta Juhola esitti valtuutettujen Olli Humalamäen ja Lotta Tuomisen kannattamana kohtaan 8.7 (sivistyslautakunta, kunnallinen varhaiskasvatus), että Launialan päiväkoti lakkautetaan vasta kesäkuussa 2027. Päiväkodin toiminnan päättäminen kesken toimintavuoden ei ole lasten edun mukaista, sillä monilla lapsilla on meneillään tärkeä siirtymävaihe elokuussa 2027 alkavaan esiopetukseen ja pienimmät varhaiskasvatuksen lapset ovat vasta aloittaneet ja sopeutuneet nykyiseen hoitopaikkaansa. Tarvittava määrärahan lisäys 120.000 € katetaan sijoitustuotoilla.
     
  • Valtuutettu Kerttu Hakala esitti valtuutettu Katriina Janhusen kannattamana, että kohtaan 8.8 (hvyinvointilautakunta)​ museotoiminnan käyttötalouteen, 40 000 euron määrärahaa. Tämä resurssi voisi varmistaa edes pienimuotoisen kehittämistoiminnan.
     
  • Valtuutettu Katriina Janhunen esitti valtuutettujen Anne Puntasen, Jatta Juholan ja Lotta Tuomisen kannattamana, että kohdasta 4.2 (sivu 21) poistetaan virke "Kaupunkistrategian mukaan Mikkelin tavoite on parantaa vetovoimaansa turvaamalla palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta kevennetään vaiheittain valtuustokauden aikana."


Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty 4 kannatettua muutosesitystä, joista kaupunginvaltuuston tulee äänestää.

  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Katriina Janhusen esitystä (kohta 4.2) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 jaa ääntä ja 18 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä (kutsujoukkoliikenne.) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa ääntä, 9 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jatta Juholan esitystä (Launialan päiväkoti) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä ja 20 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kerttu Hakalan esitystä (museotoiminta) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa ääntä ja 12 ei ääntä.
    Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 8.
     

Muut kaupunginhallituksen esitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että pykälät 78-81 käsiteltiin samanaikaisesti.

Merkitään, että äänestysluettelot liitettiin pöytäkirjaan. Liitteet 5-8.

Merkitään, että pöytäkirjan liitteeksi lisättiin myös Haukivuoren aluejohtokunnan lausunto talousarvioon liittyen. 

Merkitään, että valtuutettu Eero Ahon tilalle kokoukseen saapui tämän pykälän käsittelyn aikana varavaltuutettu Arto Sipilä klo 12.25 ja valtuutettu Anna Reposen tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Sara Tiainen klo 13.25. 

Merkitään, että valtuutettu Eero Aho saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.50 ja samalla varavaltuutettu Sara Tiainen poistui kokouksesta ja varavaltuutettu Arto Sipilä siirtyi Anna Reposen tilalle. 

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.17-14.25. Tauon aikana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola poistui kokouksesta. Tauon jälkeen kokouksen puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Vesa Kallio. Oskari Valtolan tilalle kokoukseen saapui varavaltuutettu Sara Tiainen.  

Merkitään, että kokouksessa pidettiin toinen tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.30-15.56. Tauon aikana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola saapui takaisin kokoukseen ja jatkoi kokouksen puheenjohtajana sekä samalla varavaltuutettu Arto Sipilä poistui kokouksesta. Anna Reposen tilalle siirtyi varavaltuutettu Sara Tiainen.

Merkitään, että valtuutettu Tuija Syrjäläinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.24 ja samalla kokoukseen hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Jaana Vartiainen.

Tiedoksi

Talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.