Valmistelija
Kalle Räinä, asemakaavapäällikkö, Kalle.Raina@mikkeli.fi
Kuvaus
Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun Savilahdenkatu 12 asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.
Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 51 (Savilahdenkatu 12) Mikkelin keskustassa.
Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa Savilahdenkadun ja Mikonkadun kulmassa. Alueella sijaitsee ns. Pulkkisenkulman rakennuskokonaisuus, joka muodostuu useista eri-ikäisistä rakennuksista. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa ja sen pinta-ala on noin 2 000 m². Asemakaavamuutoksen alueeseen kuuluu myös osa Savilahdenkatua ja kokonaisala on 3679 m².
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin uudistaminen keskustatoimintojen alueena sekä edistää keskustan asumisen, palveluiden ja elinvoiman kehittämistä. Kaavamuutos on lähtenyt käyntiin kiinteistönomistajan aloitteeseen. Kaavatyön yhteydessä on arvioitu alueella sijaitsevien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ja rakennustekninen kunto.
Alueella on voimassa asemakaava, jossa tontti on osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi ja rakennukset on osoitettu suojeltaviksi. Kaavatyön aikana laadittujen rakennushistoriaselvitysten, kuntotutkimusten sekä muiden asiantuntijaselvitysten perusteella rakennusten tekninen kunto on todettu erittäin heikoksi. Rakennuksissa on havaittu laajoja kosteus-, lahovaurio- ja sisäilmaongelmia sekä merkittäviä rakenteellisia puutteita.
Asemakaavan muutoksen sisältö
Asemakaavamuutoksella tontin käyttötarkoitus säilytetään keskustatoimintojen korttelialueena (C). Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa nykyisen rakennuskannan korvaaminen uudisrakentamisella ja alueen kehittäminen keskustan kaupunkirakennetta täydentävänä asunto-, liike- ja palvelukokonaisuutena. Kerrosalaneliömetrimäärä vähenee - 358 k-m².
Voimassa olevan asemakaavan suojelumääräykset poistetaan. Kaavaratkaisu perustuu laadittuihin rakennusteknisiin selvityksiin, joiden mukaan rakennusten säilyttäminen ei ole rakennusteknisesti eikä terveydellisesti tarkoituksenmukaista. Lisäksi rakennusten korjausaste on 90 –100%.
Kaavassa osoitetaan uudisrakentamisen enimmäisrakennusoikeus, rakentamisen sijoittuminen sekä kaupunkikuvan laatua ohjaavia määräyksiä. Tavoitteena on varmistaa, että uudisrakentaminen soveltuu keskustan kaupunkikuvaan ja vahvistaa Mikkelin ydinkeskustan vetovoimaa.
Rakentaminen mahdollistetaan kuusikerroksisena rakennusmassana.
Pysäköinti järjestetään tontilla ja kaavan mukaisesti osana alueen kokonaisratkaisua.
Autopaikkojen pysäköinnin mitoituksena käytetään 1 ap / 150 k-m2. Polkupyöräpaikkoja on osoitettava asuinrakentamiselle vähintään 1 ppp / 30 k-m2.
Asemakaavan muutos on tullut vireille keväällä 2026. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavakarttaluonnos ovat olleet julkisesti nähtävillä. Nähtävilläolon aikana saatiin viranomaislausuntoja sekä mielipiteitä, jotka on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa. Tarkemmat vastineet ovat luettavissa asemakaavaselostuksen liitteestä 5.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy 1. kaupunginosan (Savilahti) korttelin 5 osaa ja tonttia 51 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon maakuntaliitto, asukasyhdistykset, Mikkeli-Seura ry, Etelä-Savon Energia Oy, Lupa- ja valvontavirasto, Riihisaari - Savonlinnan museo, puolustusvoimat, teleoperaattorit, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Infra-aluepalvelut sekä rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut, Etelä-Savon Yrittäjät, Mikkelin Yrittäjät.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Kerttu Hakala esitti, että kaava palautetaan valmisteluun siten, että selvitetään vielä tarkemmin mahdollisuus 1) toteuttaa tontilla joko nykyinen rakennusoikeus sisäpihan puolelle ja/tai 2) asettaa suojeltujen rakennusten remontoinnille tai muutoksille ehdot, joilla rakennushistoriallinen arvo ei museoviranomaisenkaan mukaan tuhoudu.
Koska kukaan ei kannattanut Kerttu Hakalan esitystä, se raukesi.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.