Ristiinan aluejohtokunta, kokous 9.10.2026

§ 28 Ristiinan aluejohtokunnan lausunto sivistyslautakunnan talousarvioesityksestä 2027 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2028-2030

MliDno-2026-2250

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Aija Kuuppo, taloussuunnittelija, aija.kuuppo@mikkeli.fi
Leila Korhonen, vt. varhaiskasvatusjohtaja , leila.korhonen@sivistys.mikkeli.fi
Hanne Lahtinen, opetusjohtaja, hanne.lahtinen@sivistys.mikkeli.fi
Marja Ukkonen, Mikkelin lukion rehtori, marja.ukkonen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

  • kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
  • palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  • kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  • omistajapolitiikka;
  • henkilöstöpolitiikka;
  • kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  • elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
     

Strategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37)

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvion valmistelun lähtökohdat ovat seuraavat. Mikkelin kaupungin vuoden 2025 tulos oli 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä nousi 113 miljoonaan euroon ja vahva tase antaa turvapuskurin tulevaisuuteen. Kuitenkin heikko työllisyystilanne ja siihen kytkeytyvä verotulojen heikko kehitys sekä sote-uudistuksesta seurannut valtionrahoituksen uusi jako tarkoittavat, että edelleen on tärkeää pitää kiinni tarkasta taloudenhoidosta.

Raamivaiheeseen perustuva alustava tilikauden 2027 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden ennakoitujen talousnäkymien mukaan nollatasolle. Raaminesittämän toimintakatteen ylittymistä ei voida hyväksyä, ellei siihen ilmene jotain ulkoisia, yllättäviä ja Mikkelin kaupungista itsestään riippumattomia perusteita.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2027 talousarvion kaupunginhallituksen 1.6.2026 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

13.4.2026 § 22 valtuusto hyväksyi Mikkelin kaupungin uuden strategian visionaan Mikkeli – Kansainvälinen puhtaan veden ja kokonaisturvallisuuden päämaja Saimaalla. Mikkelin kaupungin arvot ovat "Reilu, Rohkea, Rakentava ja Turvallinen".

Visioon ja arvoihin pohjautuvat strategiset teemat ovat

  • Hyvinvoiva kuntalainen ja sujuva arki
  • Koulutus, osaaminen ja työllisyys
  • Elinvoima, yrityksen ja investoinnit
  • Vahva talous ja vaikuttavuus
  • Henkilöstö – strategian toteuttajat.
     

Kaupungin strategian toteuttamiseksi ja toteutumisen seurannaksi talousarviossa asetetaan vuosittain toiminnallisia tavoitteita sekä niille soveltuvia mittareita. Toimenpiteiden/tavoitteiden määrittämiseksi sekä seurannaksi laaditaan lautakuntatasoisesti strategiakortit.

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö on seuraava:

  • Raportoinnin alkuun kirjoitetaan tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä.
  • Palvelusuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.
  • Strategian ohjauksessa ja raportoinnissa käytetään yhteistä strategiakorttipohjaa.
  • Omia erillisiä tunnuslukutaulukoita käyttäneet tahot esittävät jatkossakin vastaavat taulukot kuin aiemmissa talousarvioissa. Tunnuslukujen tarkoituksena on kuvata toiminnan volyymia tai suorituskykyä.
  • Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Toimielimet huolehtivat siitä, että talonrakennusinvestointien kalustohankinnat tulevat budjetoiduksi investointilistan irtaimisto-osaan. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.
  • Talouspalvelut tarkistaa vuoden 2027 hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset keskitetysti ja vie ne yksiköiden budjetteihin. Veloitukset käsittävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
  • Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Sisäisiä vuokria ei koroteta vuodelle 2027.
  • Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.
  • Sisäisten erien kulut ja tulot budjetoidaan laskuttajan toimittaman aineiston perusteella tulosyksiköille siten, että tulot ja menot menevät tasan.
     

Kaupungilla käytössä olevassa hankeohjeessa kuvataan Mikkelin kaupungin yhteisiä käytäntöjä projektien ja hankkeiden toteuttamiseen liittyen ja jota noudatetaan hankkeiden valmistelussa sekä toteutuksessa hankeideasta lähtien hankkeen päättämiseen ja arkistointiin.

Vuosien 2027–2030 henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitetään perustuen edelliseen suunnitelmaan 2026–2028. Vuosien 2025-26 tasapainotusohjelman ja muut henkilöstöön vaikuttavat/suunnitellut päätösten vaikutukset huomioidaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman valmistelussa. Mikkelin kaupungin henkilöstösuunnittelu pohjautuu nykytilan lisäksi keväällä 2026 käytyihin palkkaresurssikeskusteluihin ja sen mukaiseen tavoiteorganisaatioon. Tavoiteorganisaatioon liittyy myös tarvittavan osaamisen kuvaaminen sekä suunnitelma siitä, miten puuttuva osaaminen organisaatioon hankitaan. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.

Mikkelin kaupungin henkilöstöresurssointi perustuu hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan, keväällä 2026 käytyihin palkkaresurssikeskusteluihin ja niiden perusteella laadittuun resurssointiin.  Mikäli uutta osaamista tarvitaan, tulee se pyrkiä toteuttamaan ensisijaisesti virkojen/tehtävien muutoksilla siten, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva. Kaikkien rekrytointien tulee olla linjassa tavoiteorganisaation kanssa.

Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet.

Palkkamäärärahoja korotetaan 2,72 prosentilla kesäkuun 2026 palkkaustasosta. Tämä kattaa 1.8.2026 yleiskorotuksen, 1.10.2026 paikallisten järjestelyerien sekä 1.4.2027 yleiskorotusten ja paikallisten järjestelyerien vaikutukset.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä ylläpitävän toiminnan (esim. työnohjaus) rahoituksesta. Henkilöstöpalveluiden käyttöön varataan määrärahaa, jolla rahoitetaan kaupunkitasoisia, koko henkilöstöä, useampaa toimialaa tai/ja liikelaitosta koskevia hankkeita, koulutusta sekä työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen liittyvää kehittämistoimintaa.

Osaamisen kehittäminen sisältyy strategiaan perustuvaan henkilöstösuunnitteluun. Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden tämänhetkiset osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen. Työntekijän henkilökohtaisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä keskustellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä ja sen pohjalta tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma seuraavaa vuotta varten.

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri, joka käsitellään salassa pidettävänä (JulkL 24 § 1 mom. kohdat 15 ja 17). Peruste salaamiselle on esitettävä esityslistatekstin yhteydessä.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina perjantaihin 18.9.2026 klo 12.00 mennessä.

---

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.6.2026 § 184 osoittanut sivistyslautakunnalle seuraavan talousarvioraamin: 

  talousarvio 2027 talousarvio 2026 tilinpäätös 2025
toimintatuotot 3 419 000 € 3 348 000 € 3 611 000 €
toimintakulut 104 551 000 € 103 588 000 € 99 619 000 €
toimintakate 101 133 000 € 100 239 000 € 96 008 000 €


Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä vuodelle 2027 annettuun ja sisäisillä erillä (talous, henkilöstö, hankinnat, tietohallinto, vahtimestari, ruoka, puhtaus ja toimitilavuokrat) tarkennettuun raamiin:

 

toimintatuotot  

toimintakulut   

toimintakate  

hallinto

115 500 €

619 300 €

503 800 €

varhaiskasvatus 

756 300 €

38 064 400 €

37 308 100 €

perusopetus

2 356 600 €

59 757 900 €

57 401 300 €

lukiokoulutus

186 000 €

5 909 800 €

5 723 800 €

yhteensä

3 414 400 €

104 351 400 €

100 937 000 €

 


Talousarviossa on huomioitu

  • palkankorotusvaraus 2,72 % kesäkuu 2026 tasoon verrattuna
  • ulkoisten menojen kasvu 1,2 %
  • ulkoisten tulojen kasvu 1,5 %
  • ruokapalvelujen kasvu 2,5 %
  • puhtauspalvelujen kasvu 1,83 %.


Merkittäviä toiminnallisia muutoksia tulosalueilla ovat mm. seuraavat:

  • hallinto: koulujen kerhohanke "Oma juttu"-hanketuloja aikaisempaa enemmän (vastapainoksi hankemenot kasvavat), ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattorin kulut, tulosalueiden tietoturvan varmistaminen
  • varhaiskasvatus: yksityisten päiväkotien palvelusetelin indeksikorotus, hoidon tuet, esiopetuksen maksusitoumuksen muutos, palveluverkkomuutokset, hankemuutokset
  • perusopetus: oppimisen tuen lakimuutos koko vuodelle 2027 kohdistettuna, oppilasmäärän väheneminen, koulukuljetuksen kustannukset kasvavat kilpailutuksen johdosta, ict-hankinnat, uudet toimintamallit perusopetukseen, kansainvälinen koulupolku, muutokset iltapäivätoiminnassa, hankemuutokset
  • lukio: aloittavien lukiolaisten/oppivelvollisten ict-laitteet.


Talousarvio 2027 ja investointiohjelma esitellään kokouksessa. Lisäksi lautakunnalle esitetään sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen riskien arvioimiseksi ja riskeihin varautumiseksi laadittu palvelualuekohtainen riskirekisteri. Riskirekisteri on salassapidettävä (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom kohdat 15 ja 17).

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Sivistyslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2028–2030 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Sivistyslautakunta valtuuttaa palvelualueen ja talouspalvelut tekemään talousarvioon tarvittaessa teknisiä korjauksia. Tehdyt tekniset korjaukset tuodaan tiedoksi lautakunnalle kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn jälkeen.

Sivistyslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2027 ja taloussuunnitelmasta 2028–2030. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.10.2026 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että investointiesitys liitetään pöytäkirjan liitteeksi.

Valmistelija

  • Hannu Korhonen, hannu.korhonen@luottamus.mikkeli.fi
  • Petri Tikkanen, petri.tikkanen@luottamus.mikkeli.fi
  • Jaana Vartiainen, jaana.vartiainen@luottamus.mikkeli.fi

Kuvaus

Ristiinan aluejohtokunta on saanut 17.9.2026 Mikkelin kaupungin sivistyslautakunnalta lausuntopyynnön koskien lautakunnan talousarvioehdotusta vuodelle 2027 ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaa. Määräaika lausunnon toimittamiselle on 14.10.2026.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Korhonen, hannu.korhonen@luottamus.mikkeli.fi

Aluejohtokunta kiittää saamastaan lausuntomahdollisuudesta, on käsitellyt asian kokouksessaan 9.10.2026, ja toteaa suunnitteluasiakirjoista seuraavaa:

Aluejohtokunta korostaa sivistyspalveluiden merkitystä kaupungin kehittämisessä. Hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen siirryttyä Eloisalle on varhaiskasvatus- ja opetusala selvästi kaupungin laajin hallinnonala. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut tulee olla helposti saavutettavissa koko kaupungin alueella.

Sivistyspalvelut ovat keskeinen kuntien kilpailutekijä. Mikkelin kaupungin vetovoimaa tulee parantaa määrätietoisesti, jotta kaupunki profiloituu kiinnostavaksi opiskelukaupunkina esimerkiksi sote- ja varhaiskasvatusalan opiskelijoille ja myös monialaisesti kehittyvänä työssäkäyntialueena. Opiskelijakaupunki rakentuu koulutuksen tarjoajien, elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyönä.

Sivistystoimen kiinteistöt kokoavat merkittävästi pitäjän eri yhteisöjä. Aluejohtokunta kannustaa yhtenäiskoulua ja kirjastoa pitämään kiinni hyväksi todetusta tavasta olla laajasti Ristiinan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkoina.

Aluejohtokunta pitää hyvänä, että asiakirjat sisältävät osallistavan budjetoinnin jatkumisen koko taloussuunnitelmakauden ajan.

Etelä-Savon erityispiirteenä on, että olemme Suomen ikääntynein maakunta. Ikääntyneimmän maakunnan pääkaupunkina Mikkelillä on erityinen vastuu toimia suunnannäyttäjänä koko valtakunnalle eri-ikäiset kaupunkilaiset huomioon ottavana paikkakuntana. Eloisan ja Mikkelin kaupungin yhteisen Ikäohjelman toimeenpanoon on suunnattava tarpeelliset resurssit.

Suomen NATO-kumppanuuden myötä Mikkeli kansainvälistyy. Ristiinan aluejohtokunta kannustaa kansainvälisyyden ja kielivalintojen edellyttämien toimien huomioimista lasten ja nuorten koulupolkujen suunnittelussa.

Nuorisotilat ja kirjasto ovat siirtyneet Ristiinan yhtenäiskoulun tiloihin. Menettely on toimiva ja mahdollistaa paikallisten sivistyspalveluiden kokoamisen yhteisen katon alle.

Ristiinassa on ajanmukainen päiväkoti, jonka henkilöstöresurssit tulee turvata siten, että myös vuorotyöntekijäperheiden tarvitsemat päivähoitopalvelut ovat saatavilla. Ristiinassa toimii mm. UPM-Kymmene Wood Oy:n vaneritehdas Pellosniemessä, samoin Eloisan toimipisteiden ja eri viranomaistehtävissä toimivaa henkilöstöä asuu Ristiinassa, joiden työntekijät tarvitsevat joustavia päivähoitopalveluja. Aluejohtokunta painottaa riittävän henkilöstön varmistamista päiväkodissa siksikin, että yksikön vastuulla ovat niin ikään Suomenniemen päivähoidon järjestäminen. Laadukkaat ja turvalliset päiväkotipalvelut ovat vetovoimatekijä, josta paikkakunnalla halutaan pitää kiinni.

Aluejohtokunta pitää välttämättömänä selkeyttää liikennejärjestelyjä Ristiinan yhtenäiskoulun ympäristössä. Ongelmat ilmenevät joka koulupäivä, kun iltapäivän alkutunteina koulukuljetukset ruuhkauttavat isosti päiväkodin ja urheilukentän välisen tieosan. Muu asiointiliikenne hankaloituu huomattavasti.

 Aluejohtokunnan kokoamat yhteiset kehittämisajatukset kaikille lautakunnille

Ristiinan aluejohtokunta järjesti vuoden 2026 Kesäkemujen yhteydessä kyselyn monisatapäiselle tapahtumavierasjoukolle pitäjän kehittämistarpeista. Kuten ennakoitua, ehdotukset olivat aluejohtokunnan omiin kehittämisvaroihin siinä määrin mittavia, että monet ideat paikkakunnan toimintaympäristön, viihtyvyyden ja palveluverkon parantamiseksi kohdentuivat väistämättä muiden toimijoiden ratkaistaviksi. Merkittävimmin ehdotukset suuntautuivat Mikkelin kaupungin toteuttamisvastuulle. Yleisesti kärkiteemoina nousivat esiin palvelujen säilyttäminen ja elinvoiman kehittäminen, Saimaaseen kytkeytyvä kehittäminen sekä lapsille suunnattujen harrastus- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien järjestäminen.

Mikkelin kaupungin lautakuntien talousarvioehdotusten 2027 ja toimintasuunnitelmien 2028-2023 käsittelyjen yhteydessä painotamme seuraavia kaupungin järjestämisvastuulle tai muiden viranomaisten vaikuttamiseen kohdentuvia Ristiinan kehittämisideoita.

Liikkuminen ja perusinfran kunto on huonolla tolalla. Suurlahdentie, Parkkilantie sekä monet hiekkatiet ovat kehnossa kunnossa. Kevyen liikenteen kohteet Ristiina-Mikkeli - ja Ristiinan taajama-Pellos -väleillä olisi viimein saatava kuntoon. Linja-autovuorojen lisäämistä Mikkeliin tarvitaan lisää. Liikenneympyrä VT13 Ristiina taajaman kohdalla sujuvoittaisi liikennettä ja lisäisi liikenneturvallisuutta.

Siisti ja houkutteleva ympäristö on vetovoimatekijä. Viihtyvyyttä saadaan lisää pientareiden niitolla ja pusikoita raivaamalla, erityisesti järvinäkymän avaamiseksi Saimaalle. Kukkaistutuksia voi sijoittaa eri puolille taajamaa. Penkkejä tarvitaan lisää Brahentien varteen ja katujen nimistöä voisi miettiä ajanmukaisemmaksi. 

Saimaa ja veneily kuuluvat erottamattomasti Ristiinaan. Veneiden tankkauspiste Ristiinassa on veneilyn kehittymisen kulmakivi. Samalla sataman palveluvarustusta tulee kehittää, rantoja ja uimapaikkoja parantaa Uikkalassa, "Mattiksessa" ja Hönkä-saunan rannassa. Uimavalvojan saaminen Uikkalaan on tervetullut kohdennus pitäjään. Nopeusrajoitukset tulisi saada Pökkäänlahdelle.

Liikunnallista tekemistä eri ikäryhmille. Paikkakunnan liikuntapaikkavarustusta voi kehittää pienin investoinnein esimerkiksi minigolfin, skeitti-/skuuttiparkin ja sulkapallokentän rakentamisella. Ladut ja talvinen luistelurata Saimaalla lienevät myös edullisesti järjestettävissä.

Lapsiperheille tulee saada palveluja ja lapsille tekemistä. Erityisesti alle 5-vuotiaille on kehitettävä harrastuksia.

Elävä paikalliskulttuuri voi ilmetä monin tavoin. Nykyiset tapahtumat saavat myönteistä palautetta. Metsälinnan tansseille toivottiin pitkää ikää. Uusiksi tapahtumiksi ja tilaisuuksiksi esitettiin historia- ja tarinailtoja, yhteislaulutilaisuuksia, teatteriryhmiä sekä metsästysseurojen esittelyjä. Sotakoulu voi toimia monien tapahtumien näyttämönä. Omaleimainen, paikallinen tunnusruoka voisi nostaa pitäjän tunnettuutta.

Matkailussa on huomioitava kesäasukkaat. Saimaasta on rakennettava paikkakunnalle ympärivuotinen matkailukohde. Tämä edellyttää matkailuinformaation parantamista ja erillisen palvelukartan laatimista paikkakunnan tarjonnasta. Markkinoinnissa on huomioitava Astuvansalmi, Sotakoulu, Metsälinna ja Höngän sauna. Tietoa majoitusmahdollisuuksista tarvitaan lisää.

Ristiinan aluejohtokunta

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut