Valmistelija
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Tiina Maaranen, taloussuunnittelija, tiina.maaranen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
13.4.2026 § 22 valtuusto hyväksyi Mikkelin kaupungin uuden strategian, visionaan Mikkeli – Kansainvälinen puhtaan veden ja kokonaisturvallisuuden päämaja Saimaalla. Strategian määrittämät Mikkelin kaupungin arvot ovat Reilu, Rohkea, Rakentava ja Turvallinen.
Visioon ja arvoihin pohjautuvat strategiset teemat ovat:
- Hyvinvoiva kuntalainen ja sujuva arki
- Koulutus, osaaminen ja työllisyys
- Elinvoima, yrityksen ja investoinnit
- Vahva talous ja vaikuttavuus
- Henkilöstö – strategian toteuttajat
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110.)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja tunnuslukutaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset sisältävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.
Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin.
Käyttötalouden talousarvioon on sisällytetty lentoasemaa ja lomituksen hallintoa koskevat raamin mukaiset säästövaraukset arvion mukaisesti. Koska lentoasemaa koskeva päätöksenteko sekä molempien yksikköjen yt-prosessit ovat edelleen kesken, säästöjen euromäärät voivat vielä tarkentua.
Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.
Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri, joka käsitellään salassa pidettävänä (JulkL 24 § 1 mom. kohdat 15 ja 17).
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2027 (1 000 euroa)
|
Tulot
|
46 778 euroa
|
|
Kulut
|
51 228 euroa
|
|
Tkate
|
-4 450 euroa
|
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakautuu tulosalueille:
|
Tulosalue (euroa)
|
Tulot
|
Menot
|
Tkate
|
|
Lautakunta, lupa- ja
valvontajaosto ja johtaminen
|
176 400
|
1 784 300
|
-1 607 900
|
|
Kaupunkikehitys
|
33 848 000
|
11 766 000
|
22 082 000
|
|
Kaupunkiympäristö
|
2 835 000
|
26 978 800
|
-24 143 800
|
|
Rakennusvalvonta
|
1 087 800
|
1 549 000
|
-461 200
|
|
Maaseututoimi
|
9 007 600
|
9 238 600
|
-231 000
|
|
Yhteensä
|
46 954 800
|
51 316 700
|
-4 361 900
|
Investoinnit
Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt monivuotiset päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta ja liikenneverkosta.
Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. strategisiin kehittämisalustoihin osoitetaan investointeja.
Taloussuunnitelmavuosille 2028–30 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lisäksi erityisesti ns. horisonttihankkeet nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun, esimerkiksi kolme taloussuunnitteluvuotta ennen kuin investoinnit tulisivat aktualisoitumaan.
Kaupungin poistotaso on n. 21,0 milj. euroa.
Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2027 osuus investoinnista):
- Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkuminen (1,2 milj. euroa)
- Katujen saneeraus (1,95 milj. euroa)
- Hänninkentän tekonurmen uusiminen (0,7 milj. euroa)
- Yritysalueiden ja uusien asuinalueiden kadut (0,6 milj. euroa)
- Siltojen saneeraus (1,0 milj. euroa)
- Hulevesiohjelma (0,55 milj. euroa)
- Keskusta-alueen tulvariski (0,70 milj. euroa)
Katuverkoston korjausvelka
Katujen korjausvelan päivitetty määrä vuonna 2026 on 12,0 M€. KoVe- eli korjausvelkalaskurin ennusteen mukaan tarvittava lisämääräraha vuodelle 2027 (korjausvelan määrän säilyttämiseksi vuoden 2026 tasolla) on 2,6 M€. Katujen kunnon mittausvuonna, 2018, korjausvelan määrä on ollut 7,6 M€. Korjausvelan säilyttäminen mittausvuoden 2018 tasolla olisi vuosittaisen lisämäärärahan tarve ollut vuosina 2019—2026 ollut keskimäärin 2,2 M€.
KoVe-laskurissa on yhteensä 1612 katua ja kevyen liikenteen väylää. Niistä 421 kappaletta (26 %) ovat alle tavoitetasonsa, eli ne kasvattavat korjausvelan määrää. Tiestön kunnon tavoitetasot ovat 50—90 % perustuen siihen mistä väylästä ja väylätyypistä on kyse.
Korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan teiden ja väylien tavoitetason saavuttamiseksi. Tämän takia katujen kunnostukseen budjetoitu raha ei vähennä täysimääräisesti korjausvelkaa. Uudelleen päällystämisen vaikutus korjausvelan vähenemiseen on 27 %.
Lisäksi korjausvelkaa kertyy siltojen, viheralueiden sekä hulevesiverkostojen kunnon heikentymisestä.
Rakennusten korjausvelka
Korjausvelan määrä päivitettiin edellisen kerran vuoden 2025 alussa. Vuoden 2025 aikana kiinteistökannassa ei tapahtunut merkittäviä realisointeja, minkä vuoksi korjausvelan kasvu on jatkunut maltillisena. Nykyisellä investointitasolla sekä rakennusten purkamiseen osoitetuilla määrärahoilla korjausvelan määrää ei kuitenkaan saada vähennettyä. Korjausvelkalaskelma päivitetään seuraavan kerran vuoden 2026 lopun tilanteen mukaiseksi. Tällöin laskelmasta voidaan poistaa Naistingille, hyvinvointialueelle ja Mikalolle siirtyneet rakennukset. Kyseinen laaja kiinteistöjen myynti vaikuttaa korjausvelkalaskelman tuloksiin merkittävästi.
Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2027 (1000 euroa)
|
Tulot
|
1 620
|
|
Menot
|
-20 845
|
|
Netto
|
-19 225
|
Lautakunta on käynyt talousarviota läpi iltakoulussaan 2.9.2026.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen liitteen mukaisesti ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2028–2030 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.
Hyvinvointilautakunta, Sivistyslautakunta sekä Vesiliikelaitoksen johtokunta antavat lausunnot investointiohjelmasta suoraan kaupunginhallitukselle. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2027 ja taloussuunnitelmasta 2028–2030. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 13.10.2026 mennessä.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti Jaakko Väänäsen kannattamana: Esitän 50000 euroa kutsutaksiliikenteen aloittamiseen kuunnellen aluejohtokuntien näkemyksiä tiesuuntien tärkeysjärjestyksestä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Marita Hokkasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Mikko Kosonen, Anni Rantalainen, Janne Vaarasuo, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen) ja 5 ei ääntä (Kerttu Hakala, Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Jaakko Väänänen, Petri. P. Pentikäinen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Petri. P. Pentikäinen esitti Marita Hokkasen, Kerttu Hakalan ja Raimo Heinäsen kannattamana: Esitän budjettiin 20 000 euron määrärahaa joukkoliikenteen kehitys- ja markkinointityöhön. Määrärahan avulla voidaan mm. uudistaa nettisivut nykyaikaisiksi, avata sosiaalisen median tilit, toteuttaa pysäkeille laadukkaat informaatiojulisteet sekä järjestää Katuri-liikenteen markkinointitempauksia. Joukkoliikenteelle tulee laatia vuosittainen markkinointisuunnitelma, joka ohjaa ja helpottaa tekemistä. Toteutuksessa voidaan käyttää paikallisia mainostoimistoja tai medioita, tai valita käynnistysvaiheeseen lyhytaikainen vastuuhenkilö tukemaan joukkoliikenneinsinööriä. Joukkoliikenteen infran kehittämiseen on merkitty olosuhteisiin nähden suurehko 200 000 euron määräraha, ja jos esitettyä markkinointirahaa ei voida uutena menoeränä lisätä, se voidaan siirtää kyseisestä summasta.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri P. Pentikäisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Jaana Vartiainen, Mikko Kosonen, Janne Vaarasuo, Anni Rantalainen, Petri Tikkanen) ja 6 ei ääntä (Kerttu Hakala, Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Jaakko Väänänen, Petri. P. Pentikäinen).
Puheenjohtaja totesi, että Petri. P. Pentikäisen esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Raimo Heinänen esitti Marita Hokkasen kannattamana: Esitän, että 7320 Pysäköinti tuloista vähennetään 50 000 euroa joka käytettäisiin vuonna 2027 kesä-heinä-elokuun maksuttomaan rajoitetun (1h) pysäköintiin Mikkelin ydinkeskustan alueella. Tavoite on turvata Mikkelin kaupungin keskustan kaupan ja palvelujen elinvoimaisuuden säilyttäminen. Keskusta on menettänyt merkittävästi asiakkaita Graanin alueelle, digitaalisen pysäköinnin muutoksen takia.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Raimo Heinäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Anni Rantalainen, Jaana Vartiainen, Kerttu Hakala, Mikko Kosonen, Petri Tikkanen, Janne Vaarasuo) ja 5 ei ääntä (Hannu Tullinen, Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Petri. P. Pentikäinen, Jaakko Väänänen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Marita Hokkasen ja Raimo Heinäsen kannattamana: Esitän että kiinteistöveroprojekti lopetetaan koska verotuksessa saatua hyötyä ei synny, lisäksi rakennuslaki on muuttunut eikä alle 30n2 talousrakennukset tarvitse rakennuslupaa. Tarkastuksissa valtaosa on ollut talousrakennuksia keskiko noin 20n2 joista kiinteistövero muutama euro Talousrakennusten kiinteistöverot verohallinnon tilastosta 2023 667 544€ 2024 677 871€ 2025 677 240€ kiinteistöveroa kertyi v.2025 631€ vähemmän kuin vuonna 2024 siitä huolimatta että verohallinto nostanut kiintyeistöjen verotusarvoja 1,3€ neliöltä Kiinteistöjen tarkastus projekti noin 150t€ vuodessa. Rakennusvalvonnan talousarvio on noin -460t. Tästä tulevat säästöt käytetään kutsujoukkoliikenteeseen ja rantayleiskaavoituksen aloittamiseen.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Kerttu Hakala, Mikko Kosonen, Anni Rantalainen, Petri Tikkanen, Janne Vaarasuo) ja 4 ei ääntä (Raimo Heinänen, Marita Hokkanen, Jaakko Väänänen, Petri. P. Pentikäinen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti Marita Hokkasen kannattamana: Jäteasin tarkastajan virka ollaan vakinaistamassa, esitä tässä taloudellisessa tilanteessa ettei virkaa perusteta. Tästä tulevat säästöt käytetään kutsujoukkoliikenteeseen ja rantayleiskaavoituksen aloittamiseen.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Mikko Kosonen, Kerttu Hakala, Anni Rantalainen, Petri Tikkanen, Janne Vaarasuo) ja 4 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Marita Hokkanen, Raimo Heinänen, Petri. P. Pentikäinen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Keskustelun aikana Petri. P. Pentikäinen esitti Kerttu Hakalan kannattamana: Joukkoliikenteelle on merkitty kasvutavoite korttilatausten määrässä, mutta jostain syystä ei ollenkaan matkustajamäärässä. Mikkelin pitäisi tavoitella myös matkustajamäärän kasvua. Esitän, että matkustajamäärään asetetaan kasvutavoite vuosille 2028-2030 50 000 nousua lisää vuodessa, jolloin vuonna 2030 oltaisiin 1,5 miljoonassa (nyt 1,3). Tämä on verrokkikaupunkeihin verrattuna maltillinen tavoite, esimerkiksi Lappeenrannassa ollaan jo nyt 2 miljoonassa.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri P. Pentikäisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Mikko Kosonen, Anni Rantalainen, Janne Vaarasuo, Jaana Vartiainen) ja 7 ei ääntä (Hannu Tullinen, Raimo Heinänen, Petri. P. Pentikäinen, Marita Hokkanen, Jaakko Väänänen, Kerttu Hakala, Petri Tikkanen).
Puheenjohtaja totesi, että Petri. P. Pentikäisen esitys on tullut tältä osin kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Merkitään, että vammaisneuvoston edustaja Timo Petäjämäki saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.