Kaupunkikehityslautakunta, kokous 15.9.2026

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. 

13.4.2026 § 22 valtuusto hyväksyi Mikkelin kaupungin uuden strategian, visionaan Mikkeli – Kansainvälinen puhtaan veden ja kokonaisturvallisuuden päämaja Saimaalla. Strategian määrittämät Mikkelin kaupungin arvot ovat Reilu, Rohkea, Rakentava ja Turvallinen.

Visioon ja arvoihin pohjautuvat strategiset teemat ovat:

• Hyvinvoiva kuntalainen ja sujuva arki
• Koulutus, osaaminen ja työllisyys
• Elinvoima, yrityksen ja investoinnit
• Vahva talous ja vaikuttavuus
• Henkilöstö – strategian toteuttajat
   

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110.) 

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän. 

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja tunnuslukutaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.

​​Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset sisältävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä.

Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. 

Käyttötalouden talousarvioon on sisällytetty lentoasemaa ja lomituksen hallintoa koskevat raamin mukaiset säästövaraukset arvion mukaisesti. Koska lentoasemaa koskeva päätöksenteko sekä molempien yksikköjen yt-prosessit ovat edelleen kesken, säästöjen euromäärät voivat vielä tarkentua.

Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin tulosalue vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri, joka käsitellään salassa pidettävänä (JulkL 24 § 1 mom. kohdat 15 ja 17).

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2027 (1 000 euroa)​​​​

 Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakautuu tulosalueille:

Investoinnit 

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt monivuotiset päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta ja liikenneverkosta.

Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. strategisiin kehittämisalustoihin osoitetaan investointeja. 

Taloussuunnitelmavuosille 2028–30 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lisäksi erityisesti ns. horisonttihankkeet nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun, esimerkiksi kolme taloussuunnitteluvuotta ennen kuin investoinnit tulisivat aktualisoitumaan.

Kaupungin poistotaso on n. 21,0 milj. euroa.

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2027 osuus investoinnista): 

• Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkuminen (1,2 milj. eroa)
• Katujen saneeraus (1,95 milj. euroa)
• Hänninkentän tekonurmen uusiminen (0,7 milj. euroa) 
• Yritysalueiden ja uusien asuinalueiden kadut (0,6 milj. euroa)
• Siltojen saneeraus (1,0 milj. Euroa)
• Hulevesiohjelma (0,55 milj. euroa)
• Keskusta-alueen tulvariski (0,70 milj. Euroa)
   

Katuverkoston korjausvelka

Katujen korjausvelan päivitetty määrä vuonna 2026 on 12,0 M€. KoVe- eli korjausvelkalaskurin ennusteen mukaan tarvittava lisämääräraha vuodelle 2027 (korjausvelan määrän säilyttämiseksi vuoden 2026 tasolla) on 2,6 M€. Katujen kunnon mittausvuonna, 2018, korjausvelan määrä on ollut 7,6 M€. Korjausvelan säilyttäminen mittausvuoden 2018 tasolla olisi vuosittaisen lisämäärärahan tarve ollut vuosina 2019—2026 ollut keskimäärin 2,2 M€.
KoVe-laskurissa on yhteensä 1612 katua ja kevyen liikenteen väylää. Niistä 421 kappaletta (26 %) ovat alle tavoitetasonsa, eli ne kasvattavat korjausvelan määrää. Tiestön kunnon tavoitetasot ovat 50—90 % perustuen siihen mistä väylästä ja väylätyypistä on kyse. 
Korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan teiden ja väylien tavoitetason saavuttamiseksi. Tämän takia katujen kunnostukseen budjetoitu raha ei vähennä täysimääräisesti korjausvelkaa. Uudelleen päällystämisen vaikutus korjausvelan vähenemiseen on 27 %.
Lisäksi korjausvelkaa kertyy siltojen, viheralueiden sekä hulevesiverkostojen kunnon heikentymisestä.

Rakennusten korjausvelka

Korjausvelan määrä päivitettiin edellisen kerran vuoden 2025 alussa. Vuoden 2025 aikana kiinteistökannassa ei tapahtunut merkittäviä realisointeja, minkä vuoksi korjausvelan kasvu on jatkunut maltillisena. Nykyisellä investointitasolla sekä rakennusten purkamiseen osoitetuilla määrärahoilla korjausvelan määrää ei kuitenkaan saada vähennettyä. Korjausvelkalaskelma päivitetään seuraavan kerran vuoden 2026 lopun tilanteen mukaiseksi. Tällöin laskelmasta voidaan poistaa Naistingille, hyvinvointialueelle ja Mikalolle siirtyneet rakennukset. Kyseinen laaja kiinteistöjen myynti vaikuttaa korjausvelkalaskelman tuloksiin merkittävästi.

Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2027 (1000 euroa)

Lautakunta on käynyt talousarviota läpi iltakoulussaan 2.9.2026.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen liitteen mukaisesti ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2028–2030 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 

Hyvinvointilautakunta, Sivistyslautakunta sekä Vesiliikelaitoksen johtokunta antavat lausunnot investointiohjelmasta suoraan kaupunginhallitukselle. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2027 ja taloussuunnitelmasta 2028–2030. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 13.10.2026 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.