Kaupunginhallitus, kokous 31.8.2026

Kuvaus

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lain 62 §:n nojalla alueen maanomistajilla ja muilla 6 §:ssä tarkoitetuilla tahoilla (osallinen) on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 

Asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 60. kaupunginosaa (Ristiina) ja alueelle laadittavaa 1. asemakaavaa. Kaavan nimenä on Ketunpesä. 

Mikkelin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö ilmoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti asemakaavan laatimisesta otsikossa mainitulla alueella. Se laaditaan alueen suurimman maanomistajan UPM Kymmene Oyj:n aloitteesta. 

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa seuraavat toiminnot alueella: 

• teollisuus- tai varastorakennusten alue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia 
• kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen 
• energian tuotanto ja varastointi 
• konesalit yms. datakeskukset 
• vihreän siirtymän hankkeet
   

Asemakaavaluonnos on tarkoitus saada lautakunnan käsiteltäväksi keväällä 2025. Asemakaavaehdotus on tarkoitus saada lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi syksyllä 2025 ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon alkuvuodesta 2026. 

Pyydämme mahdollisia mielipiteitä kaavoituksesta 3.1.2025 klo 15 mennessä osoitteella 

Kirjaamo
PL 33, 50101 Mikkeli 
tai sähköpostilla: kirjaamo@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 16. päivänä joulukuuta 2025 päivätyn Ketunpesän asemakaavan luonnoksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Pelloksen kaupunginosan eteläpuolelle on muodostettu uusi Ketunpesän kaupunginosa, joka on Mikkelin kaupungin 62 kaupunginosa.

Asemakaava koskee 62. kaupunginosa (Ketunpesä) asemakaavoittamattomia osia.

Kaavahanke on lähtenyt liikkeelle UPM aloitteesta. Kohde sijoittuu n. 9 km lounaaseen Ristiinan keskustasta. Suunnittelualueen koko on n. 120 ha. UPM omistaa alueesta n. 90 % ja kaupunki loput. Osapuolet ovat sopineet alueen kaavoittamisesta ja kaavoitusta hoitamaan on valittu Alusta Consulting Oy. Tarvittaessa kaupunki ja maanomistajat laativat maankäyttösopimuksen.

Alueella on voimassa vuoden 2014 Pelloksen osayleiskaava. Kaavassa Lappeenrannantien ja Kouvolantien viereen sijoittuvan Ketunpesän alueelle on osoitettu teollisuuden ja varastorakennusten alue, joka voidaan ottaa käyttöön, kun vaihtoehtoiset alueet ovat pääosin rakennettu. Teollisuusalueen ja Lappeenrannantien väliin jää palvelujen ja hallinnon alue. VT13 ja VT15 risteysalueelle on merkitty valtatien vaihtoehtoinen linjaus, joka vastaa vuoden 2010 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina – Lappeenranta toimenpidesuunnitelmaa. Maakuntakaavassa on tuotu esille mm. maa-aineksen ottoalue.

Tällä hetkellä suunnittelualue on metsätalouskäytössä ja alueen lounaisosassa on maa-aineksen ottotoimintaa. Alueen puusto on keski-ikäistä. Lähin taajama-alue sijaitsee Pellosniemessä, kaava-alueelta noin 300 m koilliseen ja kaakossa, valtateiden ristityksessä sijaitsee huoltoasema.

Asemakaavahankkeen tavoitteena on osoittaa alueelle teollisuus - tai varastorakennusten alue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen, energian tuotannon ja varastoinnin, konesalit yms. datakeskukset sekä vihreän siirtymän mahdollistamat teolliset hankkeet.

Kaavahanke on tullut vireille 27.11.2024. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.11.2024-13.1.2025 ja määräaikaan mennessä saatiin seisemän lausuntoa ja yksi mielipide. Kaupungin vihreän siirtymän hankkeista järjestettiin 11.1.2024 viranomaisten työneuvottelu, Mukana olivat Ketunpesän lisäksi Suonsaaren ja Ecosairilan hankkeet. Ketunpesän asemakaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.10.2024. Neuvottelussa todettiin mm., että VT13 ja VT15 ristityksessä ei ole tarvetta toimenpidesuunnitelman mukaisille uusille ajojärjestelyille.

Suunnittelutyön yhteydessä on selvitetty mm. luontoarvoja, hulevesiä ja alueen rakennettavuutta.

Alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröiviin järviin. Noin 70% hankealueen pintavesistä kulkeutuu Saimaan Otsolahteen., loput suuntautuvat Löytölampeen ja Iso-Matkuslampeen.

Asemakaava-alue rajautuu yleiskaavassa määrätylle arvokkaalle harjualueelle tai muun arvokkaan geologisen muodostuman alueelle, joka sijaitsee asemakaavan luoteisosassa Saarisen tuntumassa. Selvitysalueen lounaisosassa on laajahko harjumuodostuma, josta suurin osa on soranottoaluetta, aivan Saaristentien varressa harjua on vielä jäljellä. Selvitysalueen mäkien väliset soistumat on ojitettu. Luoteis- ja koillisosan notkelmissa todettiin moreenimaata, jonka ansiosta notkelmiin on muodostunut lehtokorpijuotteita. Kaikki suot todettiin ojitetuiksi ja erityisesti rämeiden metsät avo- tai harvennushakatuiksi. Merkittäviä luonnontilaisia soita tai soistumia selvitysalueella ei todettu.

Kouvolantien tielinjalla on todettu idänkurhoesiintymä, jonka yksilöistä muutama näytti kasvavan myös selvitysalueen puolella ojan penkassa. Havainnot jäävät osittain kaava-alueen sisäpuolelle.  Selvitysalueen lintulajisto on todettu tavanomaiseksi boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajistoksi. Pohjoisessa havaittiin palokärki. Maa-aineksenottoalueella on törmäpääskylle soveltuvaa biotooppia: törmät ja kasat tarjoavat lajille tyypillisiä pesimäpaikkoja, mutta alueella ei havaittu törmäpääskyjä tai niiden pesiä.

Alueelta on löydetty kirjoverkkoperhosia. Laji on Suomessa EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV a mukaisesti tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikojen heikentäminen sekä hävittäminen on luonnonsuojelulain (9/2023, LSL) 78 §:n nojalla kielletty. Perhosia ja niiden toukkia sekä seittipusseja selvitettiin syksyllä 2024 ja toistamiseen keväällä ja kesällä 2025. Selvitysalueelta havaittiin yhteensä 17 erillistä aikuista kirjoverkkoperhosta ja seittipusseja löydettiin kaikkiaan 363, joista 88 sijaitsi eri sijainnissa.

Kaava-alueen ulkopuolella selvitysalueen pohjoisimman kulman suoalueen kaakkoispuolella, selvitysalueen pohjoisosaa halkovan joen tuntumassa havaittiin yksittäinen viitasammakko.

Riihisaari-Savonlinnan museon mukaan alueelle ei ole nykytiedon perusteella tarpeen laatia arkeologista inventointia.

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa teollisen toimijan tai teollisten toimijoiden sijoittuminen alueelle yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa on osoitettu yksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan ja varastoivan laitoksen, sekä toiminnan edellyttämät sosiaali- ja toimistotilat, varastot ja teollisen toiminnan vaatimat tekniset rakennelmat kuten putkistot ja kaapelit, sähköaseman ja varavoimalaitoksen.

 (T/kem). Korttelialueelle laaditaan myöhemmin erillinen tonttijako. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50, joka tarkoittaa n. 600 000 k-m². Lisäksi kaavassa on osoitettu koilliseen maa- ja metsätalousalue (MY), jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavan aluetehokkuudeksi muodostuu e=0,487.

Kaava on luonteeltaan joustava, jotta se mahdollistaa laajasti eri toiminnat. Toiminnan luonteen mukaan voidaan edellyttää lisäselvityksiä kuten YVA ja/tai ympäristölupaa. Alueelle sijoittuva toiminta määrittää myös ulkopuolisten verkostojen tarpeen ja mitoituksen kuten vesi- ja viemäriverkoston, voimalinjat ja mahdollisesti vetyputkiverkoston. Pelloksen suunta tarjoaa siellä olevien teollisuuslaitosten puolelta synergiaetuja esim. synteettisten polttoaineen valmistuksessa.

Asemakaavassa on annettu kirjoverkkoperhosia koskevia määräyksiä ja kaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden todennäköisesti valtaosa näistä kohteista tuhoutuu kaavan toteutuksen yhteydessä. Kirjoverkkoperhosen suojelusta poikkeamiseen tulee saada luonnonsuojelulain (9/2023) 83 §:n mukainen poikkeamislupa. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta lajin siirrolle.

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä toukokuuta 2026 päivätyn Ketunpesän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Ketunpesän asemakaavan luonnos oli nähtävillä 2.1.-2.2.2026 ja siitä saatiin yhdeksän lausuntoa. Nähtävillä olon aikana järjestettiin viranomaisneuvottelu 22.1.2026.

Nähtävillä olon jälkeen laadittiin liikenne- ja meluselvitys.

Palautteessa tuotiin esille mm. vaikutukset alueen luontoarvoihin, kaavan mahdollistamien toimintojen aiheuttamat suuronnettomuusriskit, edellytettiin vaarallisten kemikaalien kuljetusten reittivaihtoehtojen tutkimista, liikenteen ja melun-, maisemallisten- ja ilmastovaikutusten arviointia. Näiden lisäksi pyydettiin tarkemmin alueen kytkemistä vesi-, hulevesi- ja viemäriverkostoon, sähköintensiivisten toiminnan vaikutusten arviointia mm. veden kulutukseen sekä vaikutukset alueen kytkeytyessä Suomeen suunniteltuun vetyverkostoon. 

Kaavaselostusta on täydennetty ja tuotu esille mm. seuraavat asiat:

Mitoitus

Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 122,2 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeus on noin 596 100 k-m². Aluetehokkuudeksi muodostuu noin e_a=0,487. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta on noin 119,2 ha ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta noin 3 ha. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tehokkuusluku (e) on 0.5, jolla rakennusoikeutta muodostuu noin 596 100 k-m².

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Asemakaavan toteuttaminen laajentaa Pellosniemen taajamarakennetta etelään hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja tukee ylemmän tason suunnitelmia teollisuusalueen kehittämisestä. Hanke integroi alueen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja mahdollistaa keskitetyn vesi-, viemäri- sekä sähköverkon laajentamisen, minkä lisäksi vihreän siirtymän hankkeet vaativat verkostojen tarkempaa jatkosuunnittelua.

Liikenne

Suurin osa liikenteen kasvusta ei johdu Ketunpesän kaava-alueen maankäytöstä, vaan liikenteen yleisestä kasvusta. Ketunpesän kaava-alueen liikennevaikutusten arviointi perustuu kahteen skenaarioon, sillä alueen lopullista käyttöä tai toteutustapaa ei tiedetä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät pääosin työmaan materiaalikuljetuksiin ja erikoiskuljetuksiin, kun taas toiminnan aikainen liikennemäärä vaihtelee arviolta 290 ja 840 ajoneuvon välillä vuorokaudessa. Liikenteen odotetaan suuntautuvan valtatielle 15 ja aiheuttavan maltillista kasvua, mutta Valtateiden 15 ja 13 liittymään voi muodostua jonoja ruuhka-aikoina.

Melu

Melumallinnukset osoittavat, että vuonna 2040 liikennemelu kasvaa Kouvolantiellä ja Lappeenrannantiellä 1,5–2 desibeliä, mistä suurin osa johtuu yleisestä liikenteen kasvusta. Kouvolantiellä ohjearvomelukäyrät siirtyvät päivällä 40 metriä ja yöllä 20–30 metriä kauemmas, mikä heikentää yhden asuintontin tilannetta, kun taas Lappeenrannantiellä meluhaitta kasvaa useammalla tontilla. Laskenta-alueen ainoalla lomatontilla, jossa miltei koko tontti on jo nykytilanteessa yli ohjearvojen, ei liikenteen lisääntyminen ennustetilanteessa enää muuta tilannetta olennaisesti.

Luonnonympäristö

Ketunpesän asemakaava toteuttaa yleiskaavan mukaista tavoitetta muuttaa alue laajaksi teollisuusympäristöksi ja kaupunki vastaa kaavalla tunnistettuun tarpeeseen suuren kokoluokan tonteista teollisuuden tarpeisiin. Toteutuessaan täysimääräisesti toiminta voi hävittää alueen luonnon lähes kokonaan ja muuttaa ympäristön luonteen pysyvästi. Alueen lounaisosassa tehdään jo nyt esirakentamista muistuttavaa maanmuokkausta voimassa olevien maa-ainesten ottolupien puitteissa.

Ketunpesän asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, mutta alueen eteläpuolella sijaitsee suojeltu Löytölampi. Kaava-alueelle sijoittuva suojeltu idänkurhoesiintymä on merkitty kaavaan istutettavana alueena, jolla puusto pyritään säilyttämään. Keskeisin luontovaikutus kohdistuu kirjoverkkoperhoseen, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikat tuhoutuvat, mikä edellyttää erillistä poikkeamislupaa lajin siirtämiseksi. Siirtohanketta varten on kartoitettu lähiympäristöstä potentiaalisia elinympäristöjä, joiden kunnostamista selvitetään. Maa-ainesten ottoalueen tuntumasta löytynyt valkolehdokki on huomioitu suojelumerkinnällä, ja sen esiintymä tarkistetaan maastokaudella 2026.

Pinta- ja hulevedet

Pintavesien nykyiset virtausreitit muuttuvat asemakaavan toteutuessa, mutta hulevesien hallinnan prioriteettijärjestys – kasvillisuuden säilyttäminen, imeyttäminen ja viivytys – ehkäisee merkittävät vaikutukset pintavesiin. Tonttitasaukset ja hulevesimääräykset varmistavat, että maankäytön muutos ei kuormita ympäristöä liikaa.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan T/kem korttelialueen rakennusten ja piippujen korkeus riippuu alueen tasauksesta. Kolmen eri korkuisen tasauksen mallissa rakennusten enimmäiskorkeus vaihtelee 45-57 metrin välillä. Tekniset osat kuten savupiiput voivat samalla periaatteella nousta enintään +173 mpy, mikä vastaa n. 83 metriä. Alueen metsäinen ja kumpuileva maasto rajoittaa näkyvyyttä, ja yksittäisten korkeiden rakenteiden maisemavaikutukset arvioidaan hyväksyttäviksi, sillä ne eivät dominoi ympäristöä kohtuuttomasti.

Ilmastovaikutukset

Kaavan ilmastovaikutuksia arvioitiin laskennallisesti Hiilikartta-työkalulla. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarasto pienenisi merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, jos maankäyttö ei muuttuisi. Hiilivarastojen laskennallinen vähenemä on yhteensä noin -67 997 tCO2 (tai -556 tCO2/ha). Suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat T/kem korttelialueeseen. Maa- ja metsätalousalueilla hiilivarat kasvavat. Todelliset vaikutukset ovat todennäköisesti laskelmia pienemmät, sillä mallinnus ei huomioi istutettavia alueita.

Vaikutukset talouteen

Rakennusvaiheella on huomattavia positiivisia vaikutuksia paikalliseen talouteen, sillä se lisää työllisyyttä ja rakennusmateriaalien kysyntää paikallisesti ja maakunnallisesti. Rakentaminen tuo alueelle myös ulkopuolista työvoimaa, mikä hyödyttää paikallisia palveluita ja majoitusyrityksiä.

Pysyvät vaikutukset kytkeytyvät alueen elinvoiman kasvuun uusien työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen, kuten kiinteistöverojen ja mahdollisten yhteisöverojen kautta.

Kokonaisvaikutukset

Ketunpesän asemakaava on jatkoa kaupungin strategiselle tavoitteelle kaavoittaa suuren kokoluokan alueita vihreän siirtymän ja sähköintensiivisille hankkeille. Ketunpesän kaava kytkee Mikkelin osaksi valtakunnallisesti merkittävää teollisuusverkostoa ja vihreän siirtymän investointiaaltoa. Uudenaikaisten teollisuusalueiden ja energiainfrastruktuurin kehittäminen nähdään kansantaloudellisesti painoarvoltaan suurena, sillä se ei ainoastaan luo uusia työpaikkoja, vaan tukee myös jo olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyä ja synergiaetuja. Alueen sijainti ja jo käynnissä oleva maa-ainesten otto puoltavat paikan jatkohyödyntämistä, sillä se tarjoaa valmiin pohjan alueen kehittämiselle.

Mikäli asemakaavaa ei vahvistettaisi, seuraukset olisivat arvioinnin mukaan pääosin negatiivisia aluerakenteen ja elinvoiman kannalta. Tällöin menetettäisiin mahdollisuus paikalliseen työllisyyden kasvuun ja investointeihin, jotka perustuvat energiamurroksen luomiin uusiin tarpeisiin. Ilman kaavaa jo muokattu ympäristö jäisi tehottomaan käyttöön, mikä aiheuttaisi kustannuksia ja estäisi alueen tarkoituksenmukaisen kehittämisen maa-ainesluvan päättymisen jälkeen. Luontoarvojen ei arvioida merkittävästi kohenevan ilman kaavaakaan, sillä alue pysyisi edelleen talousmetsäkäytössä ja maa-ainesten oton piirissä.

Kaavan vahvistaminen puolestaan mahdollistaa joustavan ja taloudellisesti tehokkaan tavan uudistaa Mikkelin tuotantorakenteita. Se luo edellytykset kiertotaloudelle ja hukkaenergian hyödyntämiselle, jolloin maakunnan teollisuuslaitokset voivat löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia. Vaikka hanke muuttaa nykyistä maisemaa ja luonnonympäristöä, kokonaisvaikutusten katsotaan olevan selvästi positiivisia yhteiskunnallisten ja taloudellisten hyötyjen vuoksi.

Kaavakarttaa on päivitetty seuraavasti:

• Olemassa oleva maa-ainesten ottoalue merkittiin eo osa-aluemerkinnällä asemakaavaan, kuvastamaan aluetta, joka on vuokrattu toimijalle kyseiseen käyttöön. Kyseisellä toimijalla on voimassa oleva maa-ainestenotto- ja varastointilupa
• Kouvolantieltä kaava-alueelle osoitettu läntisempi liityntäpiste siirrettiin noin 60 metriä länteen, liityntäluvan 8670 mukaiselle paikalle.
• Luo-merkinnän jakaminen Luo-1 ja Luo-2. Kaavaehdotukseen lisättiin LUO-1 merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvilaji. Määräyksiä tarkennettiin viranomaisten antaman ohjeistuksen mukaisesti
• Kaava-alueen luoteisosan kaavamerkintä tarkennettiin MY-alueeksi. Kyseisellä merkinnällä luodaan maisemallinen suojavyöhyke kaava-alueen ulkopuolella olevaan rakennuspaikkaan sekä varmistetaan, että luontoselvityksessä tunnistetulle kehrääjäreviirille ei kohdistu maankäytön muutospainetta.
• Yleismääräysten tekstejä tarkistettiin:
  • Lisättiin rakentamisen visuaalisuutta ja sijoittelua ohjaava yleismääräys koskemaan 100 000 k-^m2 kokoisia rakennuksia 
  • Kirjoverkkoperhosta koskevaa yleismääräystä täsmennettiin poikkeusluvan hakemisen osalta koskemaan tontin rakentamisen aloittamisvaihetta.
  • Täsmennettiin alueen toteuttamisen kannalta oleellisen teknisen infrastruktuurin rakentamista ohjaavaa yleismääräystä.
  • Lisättiin rakentamisen hakkuiden ajankohtaa ohjaava määräys siten, että ne tulee ajoittaa lintujen pesimäajan ulkopuolelle.
  • Täsmennettiin rakennusalueiden huolto- ja lastauspihojen, sekä ulkovarastointialueiden visuaalisen ilmeen ohjaamista koskevaa yleismääräystä.

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus pyytää Ristiinan aluejohtokunnan lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Kaupunginhallitus hyväksyi kyseisen kaavan alustavasti 18.5.2026 § 144.

Lausunnot pyydetään toimittamaan osoitteella Mikkelin kaupunginhallitus, kirjaamo@mikkeli.fi viimeistään 25.6.2026 klo 15 mennessä.

Kaava-aineisto on liian suuri sähköpostitse lähetettäväksi. Kaavamateriaali on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla www.mikkeli.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginhallitus -> Esityslistat ja pöytäkirjat -> 18.5.2026 § 144.